torstai 29. maaliskuuta 2012

Lannoitteiden tutkiskelua (osa1)


Artikkeli sisältää osittain virheellistä tai epätarkkaa tietoa. Suosittelen tutustumaan uudempiin artikkeleihin.
http://chilitunari.blogspot.fi/search/label/Lannoitus
_____________________________________________________________________________
Lannoitteita on olemassa jos jonkinlaisia. Osa tarkasti suunnattu jollekin kasville tai johonkin tiettyyn vuodenaikaan. On myös tavallisesta poikkeavia todella erikoisia lannoitteita, jotka ovat myös erittäin kalliita. Koska olen miettinyt paljon käsillä olevien lannoitteiden eroja, päätin hieman kasata omia ajatuksia ja tutkintoja myös muiden nähtäville. Samalla saan ehkä asioita hieman itsellekin selvemmäksi.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Punkkeja!

Tammikuun lopulla törmäsin ensimäistä kertaa chileihin pesiytyneisiin vihannespunkkeihin. Tuolloin seitit löytyivät Serrano Tampiquenon oksilta. Nyt isku oli osunut talvehtivaan Large red cherryyn. Onneksi tuo kasvi oli syrjässä muista. Eikö noista tuholaisista pääse millään eroon?
Katsotaan miten ötökät vaikuttavat tuohon puskaan, joka on edelleen toipumassa turpeen vaihdosta ja juuripesusta. Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, että tämä puska on tuhoon tuomittu. Lehdet olivat nuukahtaneet ja olipa suurin osa lehdistä tippunutkin. Large red cherry on monista juuripesuista ainoa joka on ottanut nokkiinsa tapahtumasta.
Punkki-invaasio näytti laajalta, mutta ei kovin pahalta. Suihkuttelin kevyesti provadoa ja jätin kasvin pimeään kylpyhuoneeseen. Nyt pitää vain tarkkailla muita mahdollisten tartuntojen varalta. Tuntuu jotenkin hullunkuriselta. että tuholaisia vain jostain putkahtaa esille, vaikka mitään uutta ei olisi tapahtunutkaan.
Sain kameralla sen verran otettua kuvia, että jotain möngertäjiä sieltä näkyi. Nopea googlaus vihannespunkilla toi liudan vastaavanlaisia ötököitä näkyville, jotta tunnistus varmistui.
punkkeja1_260312 punkkeja2_260312 punkkeja3_260312
Vihannespunkkeja (Tetranychus urticae Koch)(Two spotted mite) , viimeisessä kuvassa myös munia.

Lisäystä 27.3 21:00
Provadoa ei saa käyttää vihannespunkin torjuntaan!

Punkkien myrkyttäminen Imidaklopridilla olikin suuri virhe. Sen vaikutus on käänteinen ja se lisääkin punkkien munintaa ja elinikää. Aiheesta on jonkin verran netissä, mm. tässä tieteellisessä julkaisussa.
Bayer Gardenin sivuilla oli siis väärää tietoa siittä, että Provado sopisi punkkien toruntaan. Tosin tämä tieto oli vain puikossa, ei sumutteessa. Myöskin myyntipäällysteksteissä ei ollut mainintaa punkin torjunnasta. txt1, txt2

Tänään sitten varmistui se, että eipä se Provado todellakaan ollut vaikuttanut kuolettavasti. Punkit olivat niin iloisia ja mutustelivat lehteä ihan innolla. Mikroskoopilla olikin hyvä tarkkailla punkkien liikehdintää.
Jemmassa oli Neudorffin Spruzit ainetta. Totesin sen syksyllä hieman heikoksi taistelussa kirvoja vastaan, joten aine on jäänyt hieman jäähylle. Nyt tarkastelin ohjetta ja valmistin 2%:n liuoksen punkeille.

Suihkuttelin kasvin ympäriinsä ja varsinkin nuo lehtien alapinnat tarkasti. Sumutuksen on oltava hyvä koska myrkky ei ole systeeminen (mene kasvin kiertoon). Irroitin myrkytyksen jälkeen yhden saastuneen lehden ja tarkastelin sitä mikroskoopin alla. Vaikka tarkastelu tapahtui aivan heti myrkytyksen perään, ei lehden pinnalla ollut enää minkäänlaista liikehdintää. Punkit olivat laittaneet jalkansa ruumiin alle, eli jalat eivät enää sojottaneet sivulle niin kuin ne hämähäkeillä normaalisti sojottavat.

Jätin tuon myrkytetyn lehden muovipurkkiin vielä talteen tilanteen kontrollointia varten. Kun myrkky oli parin tunnin päästä kuivahtanut lehden pinnalta, olivat punkit edelleenkin samassa asennossa liikkumattomana.
Se miksi laitoin tuon lehden talteen on se, että olen kiinnostunut siittä mitä punkin munille tapahtuu. Lehden pinnalla oli paljon munia ja ne kuoriutuvat todennäköisesti tässä viikon sisään jos kuoriutuvat.
Spruzit kun lupaa aineen tuhoavan myös ne munat, joten uutta sukupolvea ei pitäisi syntyä. Jos syntyy, niin se tarkoittaa uusinta myrkytystä ennen punkkien tuloa sukukypsäksi. Se miksi olen epäileväinen munien tuhoon on se, että markkinoilla (esim. S-ketju) on myynnissä Bernerin Cooper Bioruiskute S. Berner korostaa, että uusinta ruiskutus tarvitaan, koska Bioruiskute ei tehoa punkin muniin. Tämä ihmetyttää, koska aineiden tehoaineet vaikuttavat kovin samoilta. txt1, txt2  Nähtäväksi siis jää tuhoutuvatko munat vai eivät.

Tässä vielä pari kuvaa ennen myrkytystä.
Lisäystä 28.3 21:10
Kontrolliksi jätetyn lehden tarkastelu ei vastannut odotuksia. Punkkeja oli elossa.
Merkittävintä oli, että ruumiita oli paljon. Ikävää vain oli todeta osan punkeista palanneen eloon.
Elossa olevia punkkeja oli kahta laatua. Oli sellaisia jotka heiluttelivat yhtä jalkaa ja selkeästi olivat vammaantuneita. Sitten oli sellaisia joissa ei juuri huomannut myrkyn vaikutusta oikeiastaan ollenkaan. Nämä pirteämmät yksilöt liikkuivat ja syövät suunnilleen samaan tapaan kuin ennen myrkytystä.
Yritin ottaa kuviakin nyt pokkarilla mikroskoopin läpi, mutta ei niistä mitään tullut. Videota sain aikaiseksi ja niistä tuo liikehdintä käykin paremmin selville. Irroitin puskasta myös pari uutta lehteä ja niissä tilanne näytti oikeastaan heikommalta. Enemmän liikkuvia punkkeja.



Videoiden laatu ei ole mikään kummoinen. Uusintamyrkytys on kuitenkin tiedossa.

Kyselin myös aikasemmin myrkkyä punkkien torjuntaan paikallisesta puutarhaliikkeestä ja vastaukseksi tuli erittäin hyvä ja valaiseva vastaus.
Meiltä löytyy montakin erilaista ainetta vihannespunkille, mutta niistä mielestäni Sprutzit olisi chilille paras. Siinä on tehoaineena luonnon oma pyretriini ja se on siten myös luonnonmukainen torjunta-aine. Sitä löytyy sekä käyttövalmiina sumutteena että tiivisteenä. Sillä on vain vuorokauden varoaika, joten se soveltuu loistavasti käytettäväksi myös syötäville kasveille. Yksi torjuntakerta ei riitä, kuten ei muillakaan torjunta-aineilla. Ruiskuta kasvit 3 kertaa noin viiden päivän välein. Tämä siksi, että torjunta-aineet eivät kunnolla tehoa ötököiden muna-asteisiin ja kehitys munasta aikuiseksi vie tuollaiset 5 päivää.


Tällä hetkellä lähinnä pohdin myrkytystaajuutta. Pidänkö viisi päivää väliä vai myrkytänkö jo aikaisemmin. Kasvi näyttää kärsivän melkoisesti ja pudottanee kaikki lehtensä pian. Eipä niitä montaa olekaan.
Tämän jutun tekemisessä on vahingoitettu vihannespunkkeja.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Puutarhan kevät 2012

Turun messukeskus täyttyi taas Puutarhan kevät messujen merkeissä puutarhasta ja kukkasista kiinnostuneista.

Tämä olikin ensimmäinen kerta kun itse kiinnostuin messuista ja syynä puhtaasti chilien esilläolo messuilla.
jukka_kilpinen
chilinurkkaus

Chiliä löysi tästä nurkkauksesta

Legendaarinen chilimies Jukka Kilpinen promosi uutta Fatalii Gourmetin Naga Morich Salmiakkitoffeeta

 

Chilit olivatkin mukavasti esillä niin viherkasveina kuin myös valmiina tuotteina. Chilikeskittymästä löytyi Poppamies, Chilitarvike, Tammisillan puutarha, Fatalii Gourmet ja Zen Grow.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Villien purkissa elämää! (otto kaksi)

Viimekertainen yritys idättää villejä kosteassa turpeessa päätyi katastrofiin. Turpeen vallanneet harsosääksen toukat kuolivat Provado-myrkytykseen, mutta niin myös itäneet villitkin.

Uusintayrityksen myötä päätin palata 16.3 takaisin lauttaidätykseen ja puhtaasti ilman muita ulkopuolisia apuja. Ikkunan edessä onkin tapahtunut ihmeitä. Turpeesta kaivamani 20.2 laittamani C. Rhomboideumit ovat itäneet. Samoin yksi C. Lanceolatum. Tepinit laitoinkin uuusista siemenistä, koska aikaisemmat kuolivat myrkytyksessä. Nyt myös toinen 16.3 lautalle laitettu Tepin on itänyt.

Hyvältä siis näyttää. Tavoitteena on vain saada puska ja nyt päästiin taas pieni askel kohti tavoitetta.

villit_itamiset_230312

Itämisiä 23.3.12

torstai 22. maaliskuuta 2012

Epämuodostumia

Talvehtiva Hungarian yellow wax alkoi helmikuun alussa osoittaa piristymisen merkkejä. Takana oli juurihoitoa, eli pesu ja pääsy puhtaaseen kuohkeaan turpeeseen. Kukkanuppuja alkoi muodostua sinne tänne puskaa, mutta lähempää tarkasteltaessa ne eivät olleet täysin normaaleja. Kukan verholehdet olivat poikkeuksellisen suuret ja hyvin jäykän näköiset. Niistä oli kaukana se sirous joka kukkanupuissa normaalisti on.

hyw_epamuodostunut_kukka

Epämuodostunut kukkanuppu

hyw_kukka

Normaalikukkanuppu

Vaikka kukkanuput olivat erikoisen näköiset, auetessaan kukka itsessään terälehtineen olivat normaalit. Epänormaaleista kukista muodostui sitten taas epämuodostuneita podeja.

hyw_epamuodostunut_podi

Epämuodostunut podi edestä

hyw_epamuodostunut_podi3

…ja alta

hyw_epamuodostunut_podi4
Toinen epämuodostunut podi

hyw_epamuodostunut_podi2

…ja sama alta

hyw_normaalimpi_podi

Normaalimpi podi

Epämuodostumiin on aika vaikea arvella syytä. Onko se ollut pölyttymisessä (siveltimellä pölytetty), vai onko lannoite ollut liian vanhaa. Lannoitteessa on voinut olla jokin ravinne pahasti pielessä. Kasvi on kuitenkin saanut samaa lannoitetta kuin muutkin, mutta muissa vastaavia oireita ei ole.
Maan happamuutta en ole kuitenkaan tarkastanut, vaikka jossakin vaiheessa lykkäsinkin kahvivettä kasvien juurille.

Nyt kyseinen puska tekee jälleen normaaleja kukkia.

Kun erikoisuuksiin päästiin, niin tässäpä vielä muutama erikoisuus. Eivät ole niin kovin kummajaisuuksia, lähinnä hauskoja yksityiskohtia.

early_jalopeno_teralehti Early Jalapenon lehdestä löytyy kaksi kärkeä. Tämän nuoren taimen lehden syyksi on melko helppo päätellä jotain vioittumista.
ancho_grande terälehti Ancho grande menee Jalapenoa pidemmälle yhteenkasvaneella lehdillään. Kyseessä on talvehtiva kasvi.
bhut jolokia_eri_variset taimet Kolmen Bhut Jolokia lilan setistä löytyy yksi eri värinen. Kaikki kolme siementä ovat lähtöisin samasta podista. Näitä punertavia on kolme muutakin, joten tämä ei ole ainoa saman podin siemenistä lähtenyt punertava taimi. Suurin osa taimista kehittyi kuitenkin vihreäksi.

Kolmen taimen sijoittaminen yhteen on kokeilu, jonka tuloksena haetaan lähinnä koristeellista kasvustoa, ei satoa.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Perliittiä, perliittiä

Kaikki sai alkunsa siittä, että kuulin verkumliitin olevan hyväksi maan kuohkettamiseen ja siten parantavan chilin juuriston kasvua. Hetken googlailun jälkeen tajusin ensiksi verkumliitin olevan oikeasti vermikuliitti eli perliitti. Lisä googlauksen jälkeen tajusin vermikuliitin olevan samankaltaista kuin perliitin, mutta kuitenkin nämä kaksi ovat täysin eri aineita. Perliittillä ei ole samanlaista vedensitomisominaisuuksia kuin vermikuliitilla.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Tammisillan chilipäivillä

Chilitunarikin poikkesi Tammisillan puutarhan chilipäivillä 17.3.12. Väkeä oli aikaisesta ajankohdasta riippumatta jo melko paljon. Esillä oli jonkin verran chilituotteita ja taimia. Taimet näyttivätkin tekevän hyvin kaupansa.

Chilitunaria kiinnostaneet asiat ja Chilifoorumillakin nähdyt erikoisemmat jutut oli ilmeisesti rajattu vain henkilökunnalle tarkoitetulle puolelle. Joten vesiviljelysysteemit, ledit ja erikoiset chilit jäivät näkemättä.

kiivi_tammisillassa _170312

Kiivipuu Tammisillassa

Käynti ja anti oli chilitunarille pienoinen pettymys. Mukaan jäi sentään GHE:n lannoiteopas, josta varmasti on vielä hyötyä.



Tammisillassa osui silmiin kiivipuu. Kiivin kasvattaminen onkin joskus käynyt mielessä, joten asiaa pitää harkitakkin uudestaan.

Seuraavaksi Chilitunari suuntaa Turun Puutarhan Kevät 2012 messuille 22. - 25.3.2012, jossa pitäisi kaiken muun lisäksi olla myös chilijä näyttävästi esillä.

torstai 15. maaliskuuta 2012

Kasvua, pettymyksiä ja hankintoja

Tässä onkin hieman vierähtänyt aikaa viime päivityksestä. En nyttenkään kertaa koko taimiarsenaalini kehitystä lopussa olevaa yleiskuvaa enempää, joten keskityn chilien osalta vain pariin aikaisemmin käsittelemääni kasviin.
Aloitetaan kuitenkin niillä pettymyksillä ja ikävämmillä asioilla.
Idätyksessä itämään lähteneet Tepinit kuolivat. Vaikka suihkuttelin Provadoa etäältä välttääkseni sprayn muodostaman kylmän suihkeen, oli myrkytyksellä kohtalokkaat seuraukset. Muita itäneitä ei sitten olekaan näkynyt. En tiedä mitä lopuille tekisin, mutta vielä ei olisi myöhäistä siirtää niitä lautalle itämään. Ainakin Provado oli tehokas tappaen myös ne ei halutut toukat.
Toinen ikävä juttu liittyy myös tuholaisiin tai ainakin johonkin ötököihin. Viileästä kellarista lämpimään tuodut hortensiat voivat hienosti, mutta niiden mullassa vilistää jotain valkoisia öttiäisiä. Niitä on kymmenittäin jo yhdessä purkissa, jollei jopa sata määrin. Samoja valkoisia ötököitä havaitsin viime syksynä myös chilien pintamullassa. Tuolloin pääsin niistä eroon nakkaamalla vain ne multa-alueet pihalle joissa kohtia oli ylimääräistä elämää. Hortensioihin pitäisi varmasti laittaa jotain myrkkyä, koska puhdistus vaikuttaa nyt melko mahdottomalta.
hortensian_otokat1_150312 hortensian_otokat2_150312
Hortensian kutsumattomat vieraat. Hyppyhäntäisiä (Collembola)

Päivitys: Googletus sopivilla hakusanoilla toi ötököiden nimeksi hyppyhäntäinen. Tarkempi lajimääritelmä lienee Folsomia candida. Eivät hirveän vaarallisia, mutta merkki liiallisesta kastelusta. Sitä ei tällä kertaa ole, mutta esiintinen ruukussa rajoittuu juuri kasteltuun kohtaan.

Sitten päästään kasvuun. Näin äkkiseltään tuntuu, että kyllä sitä on ollut, mutta aikaisempia kuvia katsellessa vasta huomaa kasvun määrän huomattavaksi. Näin matalalla budjetilla mentäessä, kasvu on ollut ihan hyvää kuluneen kuukauden aikana.
vesiviljely_150312
Vesiviljely 15.3.12
Vesiviljelysysteemi oli aikalailla tiellä veranalla ja se sai väistyä pois sieltä. Samalla se pääsi hieman tasaisempaan lämpöön, joka toivottavasti tekisi jotain tuolle hitaahkolle kasvulle. Systeemi on ollut nyt jotakuinkin viikon verran olohuoneen jatkeessa pienen ikkunan edessä. Vedenvaihdon yhteydessä uuden ravinneliuoksen vahvuudeksi muodostui 1,3.
Vaikka tuossa vesiviljelyssä on selkeästi alkanut tapahtua kasvua, on hyvä muistaa saman setin heikompia taimia. Nekin ovat kasvaneet tällä välin. Itse asiassa aika hienosti. Passiivivesiviljely on ollut aika passiivista ja nyt purkki on päässyt melko kuivaksi. Kasteluvesi on tuohon purkkiin lorahtanut suoraan kastelukannusta, eli NF:n kasvuseoksen EC on ollut melko voimakas 1,7. Se on lähes kaksinkertainen jota olen aikaisemmin tarjoillut ebb & flow:n haboille. habanerot_150312
Ne “heikommat” Habanerot 15.3.12
Kohta on kulunut kuukausi siitä kun päivittelin blogiini villien kuulumisia. Taisi kyseessä olla oikeastaan ensiesiintyminen. Taimet olivat tuolloin heikkoja ja pieniä. Harsosääsket vaivasivat varmasti tuolloin ja kehitys oli heikompien olosuhteiden johdosta kituliasta. Nyt aurinko on paistellut ikkunasta sisään ja lämpöä on riittänyt hieman enemmän. Taimet ovat kyllä kasvaneet kuukaudessa ja joiden oikein aurinkoisten ja lämpimien päivien jälkeen olen huomannut silmiin nähtävästi kasvua. Kaikki muut ovat kasvaneet paitsi Lanceolatum, joka ei kehittynyt mihinkään, vaan kuoli .  Kahden CAP1530 taimen osalta kasvu on ollut melkoista kituuttamista, mutta onneksi ovat sentään hengissä.
duket_150312 parvifoliumit_150312 cap1530_150312
Duke Pequin 15.3.12
“C. Parvifolium” 15.3.12
CAP1530 15.3.12
rhomboideum_150312 tepin_150312
C. Rhomboideum 15.3.12
Tepin 15.3.12
Ja sitten niihin hankintoihin. Olen hiljaa työstänyt blogipäivitystä tässä taustalla, jonka tueksi ostin lähes hetken mielenjohteesta koruvaa’an. Tuolla on tarkoitus saada vähän tarkkuutta lannoitemittauksiin pienen skaalan mittauksissa ja opetteluissa. Tarkkuutta tuolle luvataan 0,01g/100g. Selväähän on, ettei tämän hintaluokan vaaka ole mikään laboratoriovaaka, mutta jos sillä saisi jotain tuntumaa edes 0,1g:n luokkaan, niin olen tyytyväinen. Vaaka maksoi Iso-Britannian eBaylla postikuluineen Iso-Britanniasta toimitettuna 5,98£. Vaakaan palaan myöhemmin. vaaka_150312
Koruvaaka 0,01g/100g
taimet_150312
Minikasvarissa kasvua 15.3.12

torstai 8. maaliskuuta 2012

Pistokkaita

Pistokkaita on tullut otettua joitain satunnaisia ja onnistuminenkin on ollut melko kahtiajakoista. Suurin osa on kuitenkin kuollut. Juurutuksessa olen testannut vesilasissa kuin myös kivivillassa juurutusta. Tulipa taannoin kokeiltua myös omatekoista pajuvettä. Pajuvedellä en päässyt mihinkään tuloksiin, vaan pistokkaat nuukahtivat nopeasti.

Nyt päätin kokeilla ihan oikeaa juurutushormonia. Jauhemaisen multaan kaadettavan jauheen asemasta päädyin geelimäiseen nesteeseen, Clonexiin.

Leikkailin Bhut Jolokiasta kymmenen oksaa ja Siberian house chilin siistimisestä jäi kaksi sopivaa pätkää tätä testiä varten. En tällä hetkellä oikeastaan tarvitse pistokkaita, mutta eipä siittä haittaakaan ole, jos noista jotain kehkeytyy.
clonex

Leikkasin oksat ensin saksilla irti puskasta ja trimmasin oksanpään viistoksi terävällä veitsellä hieman katkaisukohdan yläpuolelta. Samalla leikkasin lehtiä pienemmäksi. Suuremmat lehdet leikkasin puoliksi ja pienempiä vähän vähemmän. Pieniä lehtiä ei käsittääkseni tarvitse leikata, mutta saan tällä tavalla juurutuksen aikaiset lehdet “korvamerkittyä” ja erotan uudet lehdet nopeasti vanhoista. Puolet oksista saivat Clonex dippauksen ja loput päätyivät ilman käsittelyä vesilasiin juurtumaan. Mielenkiintoista nähdä mikä vaikutus Clonexilla on juurtuvuuteen, vai onko sitä ollenkaan.

trimmatut_pistokkaat dipatut_pistokkaat

Trimmatut pistokaat

Clonex dipatut

pistokkaat_ valmiina
Juurutustesti alkanut. Purkkien päälle pitää vielä lisätä
muovipussi kosteuden lisäämiseksi.

Clonex Turun Herbertistä 12€

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Mittailua ja vesiviljelyä

28.2 vesiviljelylaatikon päälle tuli asenneltua heijastava muovikalvo. Samalla tuli havaittua juuria, jotka tunkivat hienoisesti esille purkin lomasta. Ne eivät olleet mitenkään mainittavia, mutta olivatpa kuitenkin. Ylivuotisessa Scotch Bonnetissa oli kolme pientä tumppia pilkistämästä verkkoruukun säleiden välistä. Hienoa! vesiviljely_040312
 

Vesiviljelysysteemi 4.3.12

3.3 vilkaisin mielenkiinnosta juuria taas. Mitä hittoa! Scotch oli punnertanut mahtavan kasan juuria vain muutamassa päivässä. Uskomatonta. Ilmeisesti veranan lämpenemisellä oli huikea vaikutus. Samalla tarkastelin Habanerotkin, joille oli myös ilmaantunut lisää juuria.

habanero_juuret1_040312 habanero_juuret2_040312 scotch_bonnet_juuret_040312

Habaneron juuria 4.3.12

Habaneron juuria 4.3.12

S. Bonnetin juuria 4.3.12

vesiviljely_pohja_040312 Koska vesiviljelyssä pitää hieman seurailla tai ainakin olisi hyvä seurailla noita ph ja EC arvoja, päätin niitä mittailla. Kunnossahan niiden piti olla, joten mittailua ihan oman mielihyvän pönkittämiseksi. Pohjalle oli kertynyt jonkinlaista sakkaa, joka hieman epäilytti.

(Pumpun letku kasassa säiliön siirrosta kuvausta varten.)
vesiviljely_paluu_040312

Aloitin ph:n mittauksella. Se näytti hieman yli neljän. Tuo olisi pahasti pielessä, koska olen pitänyt tavoitteena kuuden ph arvoa. En ole juurikaan ph mittaria käyttänyt, joten kyseessä oli selkeästi kalibroinnin puute. Mittasin vielä vesijohtoveden ja sen arvoksi tuli vähän yli 6.

Kaarinan kaupungin nettisivuilla kerrotaan vedestä. “Kaarinan verkoston vesijohtoveden Ph- arvo on 8,5”. Oma mittaukseni siis pahasti pielessä, ja olinhan joskus moista mittaillutkin.

Kaivelin kalibrointinesteet esille ja kalibroin mittarin uudestaan. Uusinta mittauksen antoivat lähes samat tulokset. Tosin kalibrointini näytti menneen pieleen ja syyksi epäilin muutamaan kertaan käytettyjä kalibrointinesteitä. Olen pihinä ihmisenä vain teipannut kertakäyttöpussin suun odottaamaan seuraavaa kalibrointia. Varapussien ollessa “hieman” kateissa, jäin kalibrointi seuraavaan päivään.

Uusi päivä ja uusi yritys. Avasin uudet kalibrointiin tarkoitetut nestepussit, mutta en alkanutkaan kalibroimaan mittaria. Nyt edellisestä kerrasta poiketen mittasin minkälaista tulosta mittari oikeen antaa pussien sisällöstä. 7.01 pussista tulos 7,00 ja 4.01:n pussista 3,94. Tarpeeksi lähellä. Piti siis todeta mittari aivain oikein näyttäväksi.

ph_700_050312 ph_394_050312

Ja mittaukset juuri avatuista uusista

pusseista.

Vesijohtoveden uusintamittausta varten juoksutin vettä 10 litraa ja annoin veden lämmetä huoneenlämpöiseksi. Mittaustulos kraanavedestä oli kovin poikkeava 6,26. ph_vesijohtovesi_050312
  Vesijohtoverkon poikkeava arvo.

Kun mittari todistetusti näytti näyttävän hyvin oikein, oli sitten hyvä mitata vesisäiliön arvot uskottavasti. Ph:n tulos oli sitä mitä se aiemminkin osoitti eli melkoisen hapanta. Tällä hetkellä taitaa olla veden vaihto edessä. Samalla saan pikkaisen paremmat lannoitteet tankkiin. Se minkä tästä opin on se, että mittarien tarkuudella ei ole väliä, jos ne näyttävät väärin. Ja tässä tapauksessa oikein.

ph_410_050312 ec_1056_050312

Ph 4.10

EC 1.06

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Micro Tomit uuteen kotiin

Marraskuun lopulla tilasin Just Seedin eBay kaupasta Micro Tom tomaatin siemeniä (12kpl 1.25 £). Kylvö tapahtui hieman myöhästynenä joululahjana joulupäivänä. Laittamani kaksi siementä iti jo parin päivän päästä. 
28.12.2011




Hyvin vauhtiin päässyt kasvu tökkäsi kuitenkin pian. Osa syynä saattoi olla liian voimakas turve, joka oli alkujaan ollut kasvihuonekäytöstä poistettua turvetta kasvukauden loputtua. Toinen ja ehkä suurin ongelma saattoi olla harsosääsket, joita pörräili muutamia taimien lähellä. 



8.1.2012
Kasvun tökättyä ja pysähdyttyä tyystin, vaihdoin turpeen parempaan. Samalla oli ajatus päästä eroon harsosääskien toukista, jos sellaisia oli. En toukkia erottanut turpeesta, mutta samalla totesin sen, että tomaateilla ei ollut juuria lainkaan. Runko oli siis vailla juuria. Jotenkin ihmeen kautta Microt olivat kuitenkin selvinneet, vaikka kasvu oli kääntynyt lähinnä kalpenemiseen ja kuihtumiseen.
14.1.2012



Turpeen vaihdon myötä ja taimien siirto osittain auringonvaloon näytti tuottavan tulosta. Kalvenneet taimet alkoivat saada väriä takaisin. Osittain pelkäsin LED-valojen aiheuttaneen ongelmia, mutta vika ei kuitenkaan ollut siinä. Tästä alkoikin sitten Micro Tomien kasvaminen ja kuntoutuminen, jos asian voin niin ilmaista.




Tänään oli sitten se aika kun Micro Tomit olivat saaneet tarpeeksi kokoa ja ne olivat valmiita luovutettavaksi. Joululahja tavoitti konkreettisesti  saajansa hieman myöhässä, mutta kuitenkin hengissä.








                                                     28.1.2012                                                           3.3.2012
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...