maanantai 26. maaliskuuta 2012

Punkkeja!

Tammikuun lopulla törmäsin ensimäistä kertaa chileihin pesiytyneisiin vihannespunkkeihin. Tuolloin seitit löytyivät Serrano Tampiquenon oksilta. Nyt isku oli osunut talvehtivaan Large red cherryyn. Onneksi tuo kasvi oli syrjässä muista. Eikö noista tuholaisista pääse millään eroon?
Katsotaan miten ötökät vaikuttavat tuohon puskaan, joka on edelleen toipumassa turpeen vaihdosta ja juuripesusta. Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, että tämä puska on tuhoon tuomittu. Lehdet olivat nuukahtaneet ja olipa suurin osa lehdistä tippunutkin. Large red cherry on monista juuripesuista ainoa joka on ottanut nokkiinsa tapahtumasta.
Punkki-invaasio näytti laajalta, mutta ei kovin pahalta. Suihkuttelin kevyesti provadoa ja jätin kasvin pimeään kylpyhuoneeseen. Nyt pitää vain tarkkailla muita mahdollisten tartuntojen varalta. Tuntuu jotenkin hullunkuriselta. että tuholaisia vain jostain putkahtaa esille, vaikka mitään uutta ei olisi tapahtunutkaan.
Sain kameralla sen verran otettua kuvia, että jotain möngertäjiä sieltä näkyi. Nopea googlaus vihannespunkilla toi liudan vastaavanlaisia ötököitä näkyville, jotta tunnistus varmistui.
punkkeja1_260312 punkkeja2_260312 punkkeja3_260312
Vihannespunkkeja (Tetranychus urticae Koch)(Two spotted mite) , viimeisessä kuvassa myös munia.

Lisäystä 27.3 21:00
Provadoa ei saa käyttää vihannespunkin torjuntaan!

Punkkien myrkyttäminen Imidaklopridilla olikin suuri virhe. Sen vaikutus on käänteinen ja se lisääkin punkkien munintaa ja elinikää. Aiheesta on jonkin verran netissä, mm. tässä tieteellisessä julkaisussa.
Bayer Gardenin sivuilla oli siis väärää tietoa siittä, että Provado sopisi punkkien toruntaan. Tosin tämä tieto oli vain puikossa, ei sumutteessa. Myöskin myyntipäällysteksteissä ei ollut mainintaa punkin torjunnasta. txt1, txt2

Tänään sitten varmistui se, että eipä se Provado todellakaan ollut vaikuttanut kuolettavasti. Punkit olivat niin iloisia ja mutustelivat lehteä ihan innolla. Mikroskoopilla olikin hyvä tarkkailla punkkien liikehdintää.
Jemmassa oli Neudorffin Spruzit ainetta. Totesin sen syksyllä hieman heikoksi taistelussa kirvoja vastaan, joten aine on jäänyt hieman jäähylle. Nyt tarkastelin ohjetta ja valmistin 2%:n liuoksen punkeille.

Suihkuttelin kasvin ympäriinsä ja varsinkin nuo lehtien alapinnat tarkasti. Sumutuksen on oltava hyvä koska myrkky ei ole systeeminen (mene kasvin kiertoon). Irroitin myrkytyksen jälkeen yhden saastuneen lehden ja tarkastelin sitä mikroskoopin alla. Vaikka tarkastelu tapahtui aivan heti myrkytyksen perään, ei lehden pinnalla ollut enää minkäänlaista liikehdintää. Punkit olivat laittaneet jalkansa ruumiin alle, eli jalat eivät enää sojottaneet sivulle niin kuin ne hämähäkeillä normaalisti sojottavat.

Jätin tuon myrkytetyn lehden muovipurkkiin vielä talteen tilanteen kontrollointia varten. Kun myrkky oli parin tunnin päästä kuivahtanut lehden pinnalta, olivat punkit edelleenkin samassa asennossa liikkumattomana.
Se miksi laitoin tuon lehden talteen on se, että olen kiinnostunut siittä mitä punkin munille tapahtuu. Lehden pinnalla oli paljon munia ja ne kuoriutuvat todennäköisesti tässä viikon sisään jos kuoriutuvat.
Spruzit kun lupaa aineen tuhoavan myös ne munat, joten uutta sukupolvea ei pitäisi syntyä. Jos syntyy, niin se tarkoittaa uusinta myrkytystä ennen punkkien tuloa sukukypsäksi. Se miksi olen epäileväinen munien tuhoon on se, että markkinoilla (esim. S-ketju) on myynnissä Bernerin Cooper Bioruiskute S. Berner korostaa, että uusinta ruiskutus tarvitaan, koska Bioruiskute ei tehoa punkin muniin. Tämä ihmetyttää, koska aineiden tehoaineet vaikuttavat kovin samoilta. txt1, txt2  Nähtäväksi siis jää tuhoutuvatko munat vai eivät.

Tässä vielä pari kuvaa ennen myrkytystä.
Lisäystä 28.3 21:10
Kontrolliksi jätetyn lehden tarkastelu ei vastannut odotuksia. Punkkeja oli elossa.
Merkittävintä oli, että ruumiita oli paljon. Ikävää vain oli todeta osan punkeista palanneen eloon.
Elossa olevia punkkeja oli kahta laatua. Oli sellaisia jotka heiluttelivat yhtä jalkaa ja selkeästi olivat vammaantuneita. Sitten oli sellaisia joissa ei juuri huomannut myrkyn vaikutusta oikeiastaan ollenkaan. Nämä pirteämmät yksilöt liikkuivat ja syövät suunnilleen samaan tapaan kuin ennen myrkytystä.
Yritin ottaa kuviakin nyt pokkarilla mikroskoopin läpi, mutta ei niistä mitään tullut. Videota sain aikaiseksi ja niistä tuo liikehdintä käykin paremmin selville. Irroitin puskasta myös pari uutta lehteä ja niissä tilanne näytti oikeastaan heikommalta. Enemmän liikkuvia punkkeja.



Videoiden laatu ei ole mikään kummoinen. Uusintamyrkytys on kuitenkin tiedossa.

Kyselin myös aikasemmin myrkkyä punkkien torjuntaan paikallisesta puutarhaliikkeestä ja vastaukseksi tuli erittäin hyvä ja valaiseva vastaus.
Meiltä löytyy montakin erilaista ainetta vihannespunkille, mutta niistä mielestäni Sprutzit olisi chilille paras. Siinä on tehoaineena luonnon oma pyretriini ja se on siten myös luonnonmukainen torjunta-aine. Sitä löytyy sekä käyttövalmiina sumutteena että tiivisteenä. Sillä on vain vuorokauden varoaika, joten se soveltuu loistavasti käytettäväksi myös syötäville kasveille. Yksi torjuntakerta ei riitä, kuten ei muillakaan torjunta-aineilla. Ruiskuta kasvit 3 kertaa noin viiden päivän välein. Tämä siksi, että torjunta-aineet eivät kunnolla tehoa ötököiden muna-asteisiin ja kehitys munasta aikuiseksi vie tuollaiset 5 päivää.


Tällä hetkellä lähinnä pohdin myrkytystaajuutta. Pidänkö viisi päivää väliä vai myrkytänkö jo aikaisemmin. Kasvi näyttää kärsivän melkoisesti ja pudottanee kaikki lehtensä pian. Eipä niitä montaa olekaan.
Tämän jutun tekemisessä on vahingoitettu vihannespunkkeja.

14 kommenttia:

  1. Hyvin olet saanut kuviin nuo tavattoman pienet ötökät.

    Et ilmeisesti ole tietoinen, että Provado ei tehoa punkkeihin, vaan ruokkii niitä ja lisää jälkeläisiä. Chilifoorumilla asiasta on keskusteltu: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11086.msg197364;topicseen#msg197364

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen juttu. En ollut tietoinen tästä. Vihannespunkin torjunta Provadolla perustui puhtaasti myrkyn etiketin tietoihin.

    Viimeksi kun törmäsin punkkeihin, annoin 1/3 Provadopuikkoa juureen ja suihkutus lehdille Provado spraylla. Tuolloin punkit ja myöskin valloilla olleet kirvat kuolivat nopeasti ja kanta hävisi siihen.

    Tästä tulikin mielenkiintoinen juttu, jota pitää tutkia lisää.

    Kiitos kommentista!

    VastaaPoista
  3. Laittelin kysymyksiä eteenpäin.

    Tukesin sivuilta löytyvistä 2004 päivätyistä dokumenteista ei löydy mainintaa punkkien torjunnasta. :(

    https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi

    VastaaPoista
  4. Bayer Gardenin Provado-puikon sivulla oleva tieto vihannespunkin torjunnasta on väärä. Tieto on vastaanotetettu Scheteligillä ja välitetty eteenpäin. Pyysi vielä lisämainintaa ettei Provadoa saa käyttää vihannespunkin torjuntaan.
    Katsotaan ja odotellaan muutosta. :)

    Hyvä että tämäkin asia tuli ilmi.

    VastaaPoista
  5. Bioruiskute S:ssä ja Sprutzitissa on se olennainen ero, että Sprutzit sisältää myös rapsiöljyä. Sitä käytetään puille ja pensaille hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimunien tuhoamiseen, joten olisi loogista, että sama aine tappaa myös vihannespunkkien munat.

    VastaaPoista
  6. Hyvä että sait palautteen perille, koitinkin selvitysteni jälkeen tuossa 20.3. laittaa palautetta mutta sivuilta löytynyt sähköpostiosoite ei toiminut vaan palasi bumerangina takaisin, eikä sitten tullut selvitettyä toimivampaa osoitetta :)

    Ilmeisesti käynyt jossain välissä isompi moka kun on vihannespunkitkin listattu mukaan, virhe kun on ainoastaan kotimaisilla nettisivuilla sekä harmillisemmin myös Provado-puikkojen etiketissä sekä Scheteligin markkinointimateriaalissa.

    VastaaPoista
  7. Bioruiskutteessa on rypsiöljyä ja Spruzitissa rapsiöljyä. Itselle ei aivan avautunut niiden ero ainakaan wikipedian artikkelin perusteella.

    VastaaPoista
  8. Jos nettitietoihin on luottamista, Cooperia käytetään 2 ml/l ja Spruzia 10-20 ml/l. Molemmissa on öljyä n. 80% joten käyttölitkussa on 5-10-kertainen ero öljyn määrässä. Tuo saattaa selittää jotain. Rypsi- ja rapsiöljyissä tuskin on eroja tässä käytössä.

    VastaaPoista
  9. Virhe on korjattu Provadon tiedoista nettisivulta. Schetelig muisti myös asian huomauttamisesta ja esitutkintatyöstä pienellä lannoitelahjalla allekirjoittanutta. :)

    VastaaPoista
  10. Punkkien lisääntyminen on varsin vilkasta puuhaa, kierto kestää kait keskimäärin 3 päivää munasta satoihin muniin. Ja koska aina jää paikkoja joihin myrkyt eivät yllä, on toiston tärkeys avainasemassa. Melkein parin vkon ajan, joka toinen päivä sanoisin. Ja mahdollisimman paljon alhaalta ylöspäin ja yltäpäältä läpimäräksi.

    Koska ongelmana on juurikin noi munat, on hyväks havaittu tapa käyttää reilusti vulvahappoa (fulvic acid) sisältävää liousta. Esim Bio Novan: The missing link ajaa asian hyvin. Toimii samalla energiaboosterina. Lisäks mäntysuopaa eläviä varten ja voila! ;) Ja kohtuu ekologistakin vielä.

    Litraan vettä 20ml TML ja 20ml mäntysuopaa. Pienet taimet voi vaikka dipata liuoksessa.

    VastaaPoista
  11. Osaatko sanoa, mitä nämä chilissäni olevat ötökät ovat, itse epäilen kilpikirvoiksi.
    Lisäsin muutaman kuvan mikroskoopista.
    http://chiliblogi.blogspot.fi/2015/04/otokantunnistuskisa.html

    VastaaPoista
  12. Vastaukset
    1. Juu mikroskooppikuvat eivät näytä kilpikirvalta.

      Poista
  13. No kilpikirva tuli ekana mieleen kun näin tuon kuva. En sitten kirjoittanut mitään, kun kuva oli sen verran epätarkka.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...