torstai 21. helmikuuta 2013

Summausta sekä vinkkiä taimikasvatuksesta

Taimien kasvu on ollut poikkeuksellista aikaisempiin vuosiin nähden. Panostus tuo selkeästi tuloksia. Enemmän on siis edelleenkin enemmän, vaikka enemmän on tässä tapauksessa vielä melko vähän. Päätin nyt hieman kertoa miten olen tällä kaudella kasvatellut.

Idätyksen tein idätysboxissa ja siemenet itivät turpeesta. Lämpöä tuolla boxissa oli hieman vaihtelevasti 27-29 astetta. Lämpö tuotettiin valolla. Jos turve pääsi kuivahtamaan, kastelin sitä EC 1:n voimakkuuksisella lannoitevedellä. Lisänä oli myös CO2 kaasu, jota korvakuulolla päästin hieman laatikkoon. Todellisista CO2 arvoista ei ollut mittarin puutteen takia mitään käsitystä. Tällä hetkellä idätysboxissa on Carolina Reaperia ja 7 Pot Douglahia. Kuukausi tulee niiden osalta juuri täyteen, mutta mitään itämisen merkkejä ei ole. Lämpötila on ollut nyt korkeat 31-33 astetta.

Idätysboxista koulisin taimet suoraan 12cm:n purkkeihin. Tässä vaiheessa aloitin myös aktiivisemman lannoituksen. Lannoitteena oli Nutriforten tomaatti mansikka lannoitus. Kekkilän paprikan lannoitusohjetta ja paprikan viljelyopasta myötäillen tein Nutriforten lannoitteesta oman sekoituksen. Tavoitteena oli 1:1,2 N:K suhteella oleva kasteluvesi, jonka EC on 1. Käytin hyväkseni aikaisemmin laskemaani suhdetaulukkoa. Valitsin sieltä laimeimman liuoksen 1:1,2 N:K suhteella ja puolitin annoksen. Lannoitteen lisäsin normaalisti muutamaan litraan vettä. Koska vahvuus oli vielä korkea, lisäsin ämpäriin vettä samalla EC-mittarilla mitaten. Lopulta vahvuus vastasi tavoitetta. Helpottaakseni seuraavia sekoituksia, merkitsin vesitason ja kirjoitin lannoitteiden määrät ämpäriin.

IMG_1118


Koulintojen jälkeen taimien kasvu jatkui sisäkasvarissa. Sisäkasvarin idea lähti liikkeelle paremmin hallitusta tilasta. Pienempää tilaa on helpompi hallita niin lämmön kuin myös kosteuden suhteen. Vettä voi suihkutella myös vapaammin, eikä ikkunat likaannu tai seinät kastu.

IMG_1132

Lämmittimenä sisäkasvarissa on 1200 wattinen vanha auton sisälämmitin. Sen käyntiä kontrolloidaan termostaatilla. Koska termostaatissa on hystereesis, ei haluttu lämpötila vallitse kaiken aikaa. Tästä johtuen sisäkasvarin lämpötila on välillä 24-27°C. Kasvihuonemaisen rakenteen takia lämpö pysyy kohtuullisen hyvin ja näin vähentää lämmittimen käyntijaksoja. Koska lämmitin myös kuivattaa ilmaa, on ilman kosteutta hyvä tarkkailla jotenkin. Ilmankosteuden tarkkailuun käytän aivan tavallista hiuskosteusmittaria. Tavoitteena on pitää ilman suhteellinen kosteus välillä 50-70%. Korkea kosteus pitää vihannespunkit loitolla ja lisäksi chilit pitävät paprikan tavoin kosteasta ilmasta. Kosteutta on helppo lisätä paineruiskun kanssa. Suihkutettu vesi nostaa nopeasti ilman kosteutta.

IMG_1126

Jos kosteus pitää punkit loitolla, vastaavasti se parantaa harsosääskien oloja. Harsosääsket munivat ja lisääntyvät hyvin kosteassa kasvualustassa. Kosteassa kasvualustassa harsosääsken toukat syövät taimien juuria ja siten vahingoittavat ja hidastavat pienten taimien kasvua. Lentäviä harsosääskiä voi pyydystellä mm. kelta-ansoilla. Kasvualustan pinnan kuivahtaminen aina välillä rajoittaa hieman sääskien määrää. Se ei kuitenkaan poista jo syntynyttä harsosääskiongelmaa.

Kasvualustana käytän turvetta. Tarkemmin sanottuna Kekkilän karkeaa White 620 pH 6,0 ammattiturvetta. Chilit pitävät karkeasta kasvualustasta. Kun kasvualusta on karkeaa ja siten hyvin kuohkeaa, juuristo hengittää paremmin. Karkea turve ei tarvitse kuohkeuttajia enää lisää. Päältäpäin tapahtuva kastelu voi painaa kuohkeankin turpeen kasaan, joten purkin vaihdon yhteydessä pienen määrän lisäys perliittiä voi olla aiheellista.

Altakastelumatto tasoittaa purkeista tihkuvan ylimääräisen kasteluveden laajemmalle alueelle ja palauttaa kosteuden takaisin taimien käyttöön kasvualustan alkaessa kuivua. Kastelun voi myös toteuttaa maton kautta kastelemalla. Itse käytän molempia.

Vaikka turpeen pitäisi olla tuholaisvapaata, viime kauden harsosääskitappelun takia oli käytettävä turve järkevää kuumentaa. Muutamia eriä kuumensin kattilassa, jota pidin 150°C uunissa 15 minuuttia. Puolivälissä hieman sekoittelin turvetta. Tästä huolimatta harsosääskiä ilmaantui. Harsosääsket munivat säkkeihin niiden ilmareikien kautta. Oma tai kaupan varastoinnin aikana harsosääskille otollisessa oloissa säkki saastuu. Koska turve on myös hyvä eriste, riitti katastrofiin yksi huonosti kuumennettu kattilallinen. Jatkossa kuumensin turpeen huomattavasti ohuempina kerroksina pellillä, jotta tasainen kuumeneminen olisi taatumpaa. Huom! Kuiva turve ja kuuma uuni ovat paloherkkä yhdistelmä. Varmista aina ettei kuumennettu turve aiheuta palovaaraa! Liian kauan, liian kuumassa uunissa kuumennettu turve voi alkaa kytemään ja kyteä pitkiä aikoja salakavalasti.

Kun koulitut taimet ovat hieman saaneet kokoa 2-3 viikon kuluessa, olen siirtynyt vahvempiin lannoituksiin. Kekkilän paprikan lannoitusohjeessa ja paprikan viljelyoppaassa annetaan hieman eriävät ohjeet. Päätin seurata Kekkilän ohjetta ja tein hieman laimeamman kasteluveden. Lannoitteena käytin Kekkilän Turve Superexiä ja Yaran Calcinittia. N:K suhde jälleen 1:1,2 ja EC 2,1. Annoksina 10 litraan vettä nuo tekevät 9,4g ja 9,6g. Kastelu 2-3 kertaa viikossa tarpeen mukaan. Kastelutarpeen olen todennut pienellä sormitunnustelulla.

IMG_1130

IMG_1143

Lannoitteiden punnitseminen on tarkka tapa. Ostamani koruvaaka on osoittautunut tässä näppäräksi. Kiinteät lannoitteet on helppo lisätä tulitikkuaskin sisäosaan, josta punnitun annoksen voi helposti kaataa sekoitusastiaan. Nestemäisten lannoitteiden annostus onnistuu toki myös punnitsemalla, mutta myös niiden ruiskuannostelu on melko tarkkaa. Pienempiä määriä annosteltaessa 1 millilitran ruisku on ehdoton. EC-mittari eli johtolukumittari on ehdoton kun lannoiteveden vahvuutta tarkastellaan. Säkeissä myytävistä lannoitteista kannattaa ottaa pienet määrät aina kerralla käyttöön. Tiiviissä hillopurkissa lannoite melko hyvin suojattu kosteudelta. Kosteutta voi vielä torjua silicapussilla, jonka voi laittaa lannoitteen päälle.

Lannoitteiden lisäksi on tärkeää muistaa myös valo. Valo, lämpö ja lannoitteet kulkevat käsikädessä. Jos valoa ja lämpöä on vähän, ei lannoituskaan voi olla suuri. Valaistuksena käytän itse tekemiäni ledivaloja, joilla saavutetaan purkkien tasolla n. 3000 luxia. Kasvien kasvaessa itse purkit toki jäävät varjoon, mutta korkeammalla olevat lehdet saavat hieman enemmän valoa. Valot ovat 14 tuntia päällä ja päivisin apuna on ikkunan ja muovin läpi tuleva auringonvalo.

IMG_1117


Tällä kaudella testaan myös nestemäisiä lannoitteita. Koska testi rajoittuu käytännössä vain yksittäisiin chileihin, ei lannoitevettä tarvita kerralla paljoa. Lisäksi sekoitetut biopohjaiset lannoitteet neuvotaan käyttämään nopeasti. Tämä tarkoittaa ettei kerralla voi sekoittaa suuria määriä. Pienen määrän lannoitevettä voi valmistaa juoma- tai urheilupulloon. Sporttikorkin avulla juomapullostakin annostelu on helppoa ahtaassakin paikassa.

IMG_1138


Kanankakkaa. Huomasit varmasti, että vihreässä pullossa lukee kanankakkaa. Tämäkin liittyy lannoitetestaukseen. Päätin täysin kokeellisesti testata pelkällä kanankakalla lannoittamista. Kivivillaan koulittu Purple Bhut Jolokia saa tästä edes vain veteen sekoitettua kanankakkaa. Laskin Biolan Luonnonlannoite kanankakka + merilevä lannoitetta typpi määrältä samaksi Nutriforten kasvujakson kanssa. Tässä kohtaa on huomioitava, että N:K suhde on 2:1 eikä paprikalle suositeltu 1:1,2. Tosin jälkimmäinen ei ihan toteudu Nutriforten annostelussakaan, mutta se on kuitenkin kalium painotteinen. Katsotaan mitä tapahtuu.

IMG_1100


Kanankakkaa innoitti kokeilemaan taimi, jota olen lannoittanut Bio Cannalla. Kaksi taimea joista toinen on saanut Bio Cannaa ja toinen Superexiä. Molemmat sijaitsevat vierekkäin keskellä kasvivalon alla ja ovat siis  saman arvoisessa sijainnissa. Yksi taimi ei kerro mitään, mutta jokseenkin luomu lannoitettu näyttää vihreämmältä ja vähän tuuheammalta.

IMG_1104

IMG_1105

3 kommenttia:

  1. Mullan kuumennus on naurattanut joitakin chiliaktiiveja. http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=7347.msg238645#msg238645

    Mullan kuumentaminen ei ole tuulesta temmattu. Jopa Suomen Chiliyhdistys sitä suosittelee.
    "Desinfioi multa/turve uunissa, esimerkiksi 200 °C, noin 20 min tai kaada kiehuvaa vettä päälle."
    http://www.chiliyhdistys.fi/pages/fi/kasvatusopas/chilin-elinkaari.php

    Säkkiturpeet tuntuvat olevan kuljetus ja säilytysketjun osalta nykyään niin turmeltuneita ettei harsosääskitöntä multaa tai turvetta voi pitää itsestään selvyytenä.

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Kiitoksia. Vihdoinkin onnistuu. Lämpöä, vähän valoa ja ravinteita. Niistä tämä on ollut kiinni.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...