keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Nutriforten ppm laskuri ja ppm ihmettelyä

Olin taannoin yhteydessä erääseen lannoitevalmistajaan. Vastauksen lisäksi sain pientä opastusta siitä, että lannoitteiden vahvuudet kannattaa laskea ppm pitoisuuksina.

Olen tehnyt valtavasti laskelmia ja taulukoita lannoitteista viimeisen vuoden aikana. Laskelmat ovat ovat olleet minulle outoja. Lisäksi matematiikka on minulle vaikeaa. Olen mielestäni kuitenkin päässyt jotenkin sisään laskelmiin ja nyt päätin hieman jakaa tätä tietoa siitä kiinnostuneille.

Ppm eli parts per million, miljoonasosa. Ppm on pitoisuusmitta. Tämä kertoo kuinka paljon jotakin on jossain. Ppm on yleinen yksikkömuoto mm. juuri lannoitteiden yhteydessä ja se kertoo nopeasti ja helposti vertailukelpoisen luvun. Prosentti ja promille ovat samanlaisia lukuja, mutta ilmoitettaessa pieniä pitoisuuksia, nämä yksiköt ovat aivan liian suuria.

Laskelmissa pitää välttää kompastuskivet. Jos typpeä on 200 ppm kasteluvedessä, se on sitä aina. Olipa vettä 10 litraa tai litra. Jos liuos on jonkin väkevyyksistä se ei muutu liuoksen määrästä. On ehkä helpompi verrata lannoiteliuosta alkoholiin. Jos pullossa on 0,5l 38% viinaa, josta kaadetaan lasiin 1dl. Vaikka määrä lasissa on 1/5, on lasissa myös 38% viinaa. Sama koskee lannoiteliuoksia ja niiden vahvuuksia. Jos taas 10g lannoitetta lisätään 10 litraan veteen sekä litraan vettä, on noissa sama määrä lannoitetta, mutta litraan sekoitus on 10 kertaa väkevämpää. Jos lannoite taasen lisätään 5 litraan vettä, johon myöhemmin lisätään 5 litraa vettä. Väkevyys puolittuu tässä tapauksessa lannoitteen määrän pysyessä kuitenkin samana. 

Määrä voi siis sisältää enemmän tai vähemmän ravinteita, mutta tuolloin väkevyys muuttuu. Tärkeää on myös huomata ettei lannoitteen prosentuaaliset suhteet muutu, vaan ne pysyvät aina vakiona. Jos lannoitteessa on typpeä 13%, se on sitä vaikka lannoitevesi oli väkevempää tai laimeampaa. Sisäistämisen jälkeen laskeminenkin sitten helpottuu.

Otetaan esimerkkilaskun pohjaksi Nutriforten Tomaatti- & Mansikkaravinne + Typpi- & Kalsiumravinne. Lasketaan typen määrä chilin kasvujaksolle.

Lähtötiedot:

  • 1/2 + 1/3 mittaa 10 litraan vettä.
  • 1 mitta = 15ml
  • 1/2 = 7,5ml, 1/3 = 5ml
  • Tomaatti- & Mansikkaravinne sisältää typpeä (N) 7,4%
  • Typpi- & Kalsiumravinne sisältää typpeä (N) 15,5%

Tässä kohtaa on hyvä huomata, että mukana tulevalla mitalla on mahdotonta mitata tarkkoja määriä. Ilman vaakaa myöskin veden mittaus tarkasti on haastavaa. Veden määrä voi heittää kohtuu paljonkin, jos astiana on vielä mitta-asteeton ämpäri tai kastelukannu. Kasteluvesi on siis todellisuudessa jotain tuohon suuntaan. Todellisuus on monesti hieman eri kuin teoreettinen laskenta. Laskentaa kannattaakin tehdä vasta silloin kun haluaa vertailla lannoitteita ja niiden ohjeita keskenään.

Koska ppm laskut tehdään painoyksiköillä, pitää tuntea lannoitteiden painot suhteessa tilavuusmittaan. Jos lannoitteen painoa ei tunneta ja sekoitusohje on annettu tilavuusmittana, voi painoa punnita. Punnitukseen tarvitaan tarkka vaaka. Halpoja vaakoja kuin myös muita mittareita käytettäessä kannattaa tuloksen viimeiselle desimaalinumerolle antaa melko vähän arvoa. Pieni mittaus ei yleensä anna oikeaa tulosta, koska pieni heitto antaa tulokseen suuren heiton. Tällöin kannattaa mitata suurempia määriä. Esim. 10x1ml/10 tai 1x10ml/10 antaa tarkemman tuloksen kuin 1x1ml mittaus. Painon voi toki kysyä suoraan valmistajaltakin. Nutrifortelta saamani tiedon mukaan:

  • 1ml Tomaatti- & Mansikkaravinnetta painaa 1,267g
  • 1ml Typpi- & Kalsiumravinnetta painaa 1g

Näin ollen: 7,5ml “N1”:stä painaa 9,5g ja 5ml “N2”:sta painaa 5g. 10 litraa vettä painaa 10kg.
9,5 grammasta typpeä (7,4%) on 0,703g (7,4/100= 0,074)(0,074*9,5)
5 grammasta typpeä (15,5%) on 0,775g. (15,5/100=0,155)(0,155*5)

Kun lannoitteet lisätään veteen, kokonaispaino muuttuu. 10000g+9,5g+5g=10014,5g. Typpeä on yhteensä,  0,703g+0,775=1,478g. Typen määrä koko painosta on 0,01475% (1,478g/10014,5g=0,0001475*100)
Jotta prosenttiluku saadaan muutettua ppm arvoksi, kerrotaan se 10000:lla. (0,01475*10000=147,5) ppm arvo on siis 147,5.
Lopputulokseen vaikuttaa hieman miten lukuja on aikaisemmin pyöristellyt. Suuremmat pyöristelyt kannattaa jättää vasta loppuun.

 

Samalla kun uudistin taulukkojani, tein jakoon pienen ppm laskurin Nutriforten 1+2 lannoitteelle. Sillä saa laskettua ravinteiden ppm osuudet, sekä N:K typpi-kali suhteen. Taulukolla saa perusannostuksen myös eri litra määrään kuin juuri ohjeessa olevaan kymmeneen litraan. Kasteluveden EC:n saa ulos jos tietää gramman vaikutuksen litrassa. EC:n osalta luvut päivittyvät myöhemmin.

ppm laskuri
Lataa ppm laskurin versio 0.1 Laskuri on Open Officen .odt muodossa.

Taulukon myötä käytin ensimmäistä kertaa laskentaan ppm yksikköjä ja painomittoja. Nämä aiheuttivat poikkeamia aikaisempiin tuloksiini. Suurin muutos siirryttäessä tilavuusmitasta painomittaan näkyi typpi-kali suhteessa. Nutriforten typpi-kali suhteet ovat kaukana esim. Kekkilän lannoitusohjeen vastaavista luvuista.


N P K Ca Mg S Fe Mn B Zn Cu Mo
Kasvu 148 51 275 95 23 28 1,138 0,569 0,285 0,285 0,095 0,028 ppm
Kukinta & Raakile 186 51 275 142 23 28 1,138 0,569 0,285 0,285 0,095 0,028 ppm
Pääsato 171 68 367 95 30 38 1,517 0,759 0,379 0,379 0,126 0,038 ppm

Kasvu N:K suhde 1: 1,86
Kukinta & Raakile N:K suhde 1: 1,48
Pääsato N:K suhde 1: 2,15

Useasta tarkistuksesta huolimatta pieni epäilys laskujen paikkaansa pitävyydestä haittaa.  Toivottavasti nämä ovat nyt ne oikeat ja lopulliset pitoisuudet.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita.

2 kommenttia:

  1. eri aineilla on eri molekyylimassa mutta laskuissasi oletetaan että kaikki ovat samanpainoisia, tämän takia ppm laskusi ovat väärin.

    esim. jos sinulla on 5% fosforia ja 5% kaliumia, kaliumin ppm arvo on noin kaksinkertainen fosforiin nähden eri molekyylimassan takia

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista.
    Laskurihan ei mittaa pitoisuusosuutta, vaan paino-osuutta. Tällöin aineen ominaispainoa ei tarvitse tuntea.

    Olet oikeassa, oikea tapa olisi laskea molekyylimassat. Tarkastutin laskurin kaavat laborantilla, joka käsittelee näitä asioita työkseen. Hän totesi, että tällä tavalla laskut lasketaan puutarha-alalla, mutta jos haluan lisää tarkkuutta pitää laskut tehdä molekyylimassoilla.
    Tällöinhän pelkästään veden paino ei ole kaavoissa oikein.

    Toinen syy molekyylimassojen käyttämättömyyten ainakin tässä vaiheessa on se etteivät lannoite valmistajat kerro useinkaan missä muodossa esim. kalium ja fosfori tarjoillaan lannoitteessa. Nämä vaikuttavat heti molekyylimassoihin. Esim. kalium kun voi olla muodossa seitsemässä eri muodossa ja jokaisen muodon massa on eri.

    Tällä hetkellä laskuri on kompromissi. Toki parantaisin tarkkuutta jos se olisi mahdollista ja järkevää. Itselläni ei ole mitään tämän alan koulutusta joten molekyylilaskennat menevät yli hilseen. Otan mielelläni vastaan opastusta ja ohjeistusta jos sitä joku haluaa antaa. Sähköpostia saa laittaa chilitunari (a) gmail.com.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...