tiistai 18. kesäkuuta 2013

Rakennusvillasta kasvatusvillaksi

Helmikuun alussa ihmettelin hieman kivivilloja ja hieman kirjoitinkin aiheesta. Tuolloin yritin saada tavallisesta rakennusvillasta kasvatusalustaa chileilleni. Rautakaupasta hakemani villa osoittautui nopeasti aivan vääränlaiseksi. Se oli kevyttä, erittäin pehmeää eikä edes uponnut kasvatusvillan tavoin, vaan jäi kellumaan eikä edes vuorokaudessa uponnut mihinkään. Piti siis keksiä jotain muuta.

Sopiva rakennusvilla
Parocin rakennusneuvonta ehdotti minulle korvaavaa villaa, joka olisi ainakin ominaispainoltaan huomattavasti painavempaa kuin ensiksi testaamani ultrakevyt rakennusvilla. Parocin COS 5 vaikutti pienen laskeskelun jälkeen tiheydeltään vastaavalta kuin Pavunvarresta hankkimani Cultilenen pieni kuutio. Koska COS 5 on erikoistuote, ei rautakaupat lämmenneet pienestä kiinnostuksestani. Lopulta Parocilta järjestyi pari levyä testaukseen.
IMG_1063

Villaa leikkaamaan
Villan leikkaus onnistuu parhaiten villaveitsellä. Niitä löytää melko edullisestikin rautakaupoista. Leveän terän ansiosta leikkuujäljestä tulee suora ja terä jättää siistin jäljen. Apuna leikkuussa voi käyttää jotain mallia tai tukea. Itse väsäsin kuution leikkuuta varten mdf-levystä leikkuujigin. Iso pala rakennusvillaa mahdollistaakin palojen leikkuun omiin mittoihin ja muotoihin. Kivivilla koostuu kerroksista joiden suunnalla voidaan jonkin verran vaikuttaa leikatun palan vedenpidätysominaisuuksiin. Taimikuutioissa kerrokset ovat pääsääntöisesti pystyssä, mutta myöhemmin alle lisättävissä paaleissa on käytössä pysty- ja vaakasuuntaisia leikkuita. Pystysuuntaiset kerrokset kuivattavat paalin nopeammin kuin vaakasuunnassa olevat kerrokset. Kasvatuskäyttöön tarkoitetuissa kivivilloissa on toki paljon enemmän vaihtoehtoja ominaisuuksien suhteen. Niissä kun vedenpidätyskykyyn ja villan toimintaan vaikutetaan kerrossuuntien lisäksi myös muillakin ominaisuuksilla.

Reikää kivivillaan
Isommissa kivivilla kuutioissa on poikkeuksetta reikä johon esikasvatettu taimi laitetaan. Tämä reikä voi olla tarpeen mukaan erikokoinen, mutta normaaleissa kasvatuskuutioissa tuo reikä on noin 35mm. Reikä syntyy kovahkoon rakennuskivivillaan helposti sylinteriterällä. Niitä on löydettävissä helposti esim. autovaraosamyymälöistä, eivätkä halvimmat terät maksa paljoa. Reikä kannattaa porata hieman nopeammilla kierroksilla samalla varovaisesti painamalla. Haluttu syvyys kannattaa merkitä terään, jolloin reikä valmistuu yhdellä kerralla. Porauksessa kannattaa käyttää vaikka akkuporakonetta. Terä uppoaa kivivillaan helposti, joten reiästä tai pikemminkin kolosta voi helposti tulla liian syvä. Porauksesta syntyy jonkin verran kevyttä kivivilla pölyä. Pöly on helppo poistaa reiästä imurilla.

IMG_3633

Pintajännitys pois
Kun kivivillasta on saatu leikattua halutut palat, on aika käsitellä villa. Kuten aikaisemmassa kivivillapäivityksessä totesin, ei rakennuskivivilla uppoa. Tämä johtuu siitä, että rakennuskivilla on käsitelty vettä hylkiväksi, ei imeväksi. Rakennuskivivilla ei rakenteellisesti eroa juurikaan kasvatuskäyttöön tarkoitetusta. Ero tulee sideaineesta, jolla voidaan ratkaisevasti muokata kivivillan ominaisuuksia. Koska rakennuskivivilla on vettä hylkivää, pitää se saada muokattua vettä imeväksi. Hydrofobinen rakennuskivivilla saadaan hydrofiiliseksi tensidien avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa kivivillan uittoa vedessä jossa on pesuainetta. Pesuaineen määrä ja sisältö vaikuttavat pintajännitteen häviämiseen paljon. Alla olevassa kuvasarjassa on käytetty kahta eri määrää pesuainetta. Pesuaine on tässä tapauksessa tavallista Fairya. Vertailun vuoksi yhdessä ämpärissä on pelkkää hanavettä.
IMG_1082
IMG_1083
IMG_1085
IMG_1087
IMG_1088
IMG_1089
IMG_1091

Kuten kuvasarjasta on huomattavissa, korkeampi pitoisuus pesuainetta upottaa kivivillan myös nopeammin. 0,5%:n ja 1%:n ero ei kuitenkaan ole järin suuri, joten pesuaineen säästämiseksi pienempi määräkin ajaa asian. Vaikka rakennuskivivillan pintajännitys muuttuu radikaalisti pesuainekäsittelyllä, ei se kuitenkaan aivan pärjää kasvatuskivivillalle, joka käytännössä painuu sekunneissa veden pinnan alle.

Vettyminen 2. kerralla
Fairyllä käsitellyllä rakennusvillalla on vielä yksi merkittävästi poikkeava ominaisuus. Se ei nimittäin painu enää uudelleen vedenpinnan alle, jos se menee välissä nostamaan pois vedestä. Tämä ominaisuus liittynee pesuaineen vaahtoavuuteen.
IMG_1096
IMG_1097
IMG_1098

Yllä olevassa kolmen kuvan sarjassa, ensimmäisessä Fairy-vedessä uitetut kuutiot on nostettu valumaan. Puolen tunnin valunnan jälkeen kuutiot laitetaan jälleen vettymään. Nyt vettyminen on nopeaa, tiettyyn pisteeseen saakka, koska kuutiot sisältävät jo melkoisen suuren määrän vettä. Tämän jälkeen uppoaminen hidastuu ja saavuttaa pian maksimaalisen vettymistason. Maksimaalisen vettymistason jälkeen kuutiot eivät painu enää alemmaksi. Mitä todennäköisemmin kuutiot sisältävät nyt ensimmäisestä nostokerralla syntynyttä vaahtoa, että vaahdon sisältämä ilma kelluttaa kuutiota.
Tein tätä jälkimmäistä upotusta varten muutamia kymmeniä kokeita ja missään testissä en päässyt kovinkaan lähelle kasvatusvillan ominaisuuksia. Rakennusvillasta tehdyt kuutiot jäivät kellumaan enemmän tai vähemmän, mutta pohjaan ne eivät vajonneet samoissa ajoissa mitä kasvatusvilla vajosi. Käytin testeissäni lähes tusinaa eri pesuaineita, joissa oli vaihtelevasti eri tensidejä. Vaikka käytössä oli vähän vaahtoavia ionittomia tensidejä sisältäneitä pesuaineita, tulos oli lähes yhtäläinen. Pitkät kuivatusajat, pitkät kostutusajat tai matala ph eivät vaikuttaneet merkittävästi. Toki pitkällä kostutusajalla, matalalla ph:lla ja vähä vaahtoisella pesuaineella saavutettiin paras tulos, mutta voimakkailla teollisilla puhdistusaineilla oli negatiivinen vaikutus itse kivivillaan. Voimakkaat pesuaineet kun käytännössä tuhosivat kivivillan rakenteen ja kuutio muuttui hauraaksi ja hajosi erittäin helposti silpuksi. Fairy oli lopulta se parhain. Sitä puolsi eritoten käyttöturvallisuus ja helppo saatavuus. Todettakoon tähän väliin se, että vaikka rakennuskivivilla ei saavuta näillä menetelmillä kasvatuskivivillan uppoamisominaisuuksia, se ei tarkoita sitä etteikö villa toimisi kasvatuksessa. Huuhtelun jälkeen villa kun ottaa kaadettua vettä yhtälailla vastaan kuin kasvatusvillakin ja vedenpidätyskyky on lähes yhtä korkea villoja vertaillessa.

Ja käytännössä
Alkutalvesta ajattelin yrittää kasvatusta ammattikäytössä olevalla kivivillaharkolla. Tietysti sillä pienellä erotuksella, että harkko olisi ollut rakennusvillasta. Tuolloin kasvatusvillan saanti oli hieman huonoa tällä kulmakunnalla. Joskin tilanne on nyt hieman parantunut. Koska oikeaa kasvatusvillaa on nyt hieman helpommin saatavilla, pitää rakennusvillasta etsiä jotain muita etuja, jotta sen käyttö olisi perusteltua. Itse asiassa perusteluita ei hirveästi tarvitse etsiä, koska ne tuntuvat tulevan esille ihan tarpeen myötä. Rakennusvilla tarjoaa mahdollisuuden omiin mittoihin ja isosta levystä on helppo ottaa paloja sen mukaan mitä tarvitsee. Käsittely tulee hienoisena miinuksena, mutta isompien palojen kohdalla tämä ei ole mikään haitta. Jossakin vaiheessa omat suunnitelmani harkon käytön suhteen muuttuivat ja päätin korvata pussitetun villan astiaan laitettavalla palalla. Tuon palan koko oli jonkin verran isompi, joten juuristolle tulee myös automaattisesti enemmän tilaa. Johtuen levyn mitoista, tuli näistä paloista vaakasäikeisiä. Vaakakerroksisuus tarkoittaa siis parempaa vedenpidätyskykyä, josta on hyötyä normaalia kuumemmassa kasvihuoneessa.
Rakennusvillan käsittely lähtee liikkeelle leikkuusta.
Isosta levystä leikataan halutun kokoinen pala. Jos levystä ei riitä sellaista palaa kuin tarvitaan, voi toki laittaa kaksi levyä päällekkäin. Kaikki mekaaniset työstöt kannattaa tehdä ennen uittoa, eli siis jos palaan tulee reikä/kolo tee ne ennen tätä vaihetta.

IMG_3108
Leikattu levy laitetaan astiaan, jossa se pääsee vettymään kauttaaltaan. 0,5%:n määrä Fairya antaa riittävän vettymistuloksen.
IMG_3115
Jos pesuaineen annostelu on summittainen ja siten oletettavasti liian pieni tai jos kivivillapala on iso, voi vettymistä vauhdittaa painolla. Mitä vähemmän ionittomia tensidejä pesuaine sisältää ja sitä kautta myös koko vesi, sen hitaammin vettyminen tapahtuu. Kun kivivillasta ei nouse enää ilmakuplia tai se on painunut itsestään vedenpinnan alle, voidaan sitä pitää täysin vettyneenä.
IMG_3117 Kun vettyminen on tapahtunut, on saippuainen vesi hyvä antaa poistua kivivillapaloista. Rakennusvilla on tässä vaiheessa muuttanut jo käyttäytymistään ja se imee vettä. Näin ollen yksittäinen pala vaatii erittäin pitkän ajan kuivuakseen alkuperäiseen painoonsa. Yllättäen kivivillan muuttunutta käytöstä voi tässä kohtaa käyttää jo hyödyksi. Kun palat pistetään päällekkäin, alempi pala imaisee ylemmän palan melko nopeasti kuivaksi.

Kuvassa on kolme palaa. Lisäämällä mahdollisuuksien mukaan näiden alle vielä yhden palan, saadaankin nopeasti kolme melko kuivaa palaa. Kuten kuvastakin käy ilmi, on ylin pala luovuttanut suurimman kosteutensa alemmille. Kivivilla on yli 90%:sti ilmaa, joten palan sitoma määrä vettä on täysin verrannollinen palan tilavuuteen.
IMG_3121
Kun saippuavesi on valunut kivivillasta, on aika huuhdella pesuaineet pois. Älä anna pesuaineisen villan kuitenkaan kuivua, vaan suorita pesu heti kun kuutio on vielä kostea tai märkä. Pesuaineen pesu käy yllättävän helposti ja yllättävän pienellä vesimäärällä. Suihkuta vettä kuutioon joka puolelta niin pitkään ettei valuva vesi näytä sisältävän vaahtoa. Kun kuutiot on huuhdeltu, annan niiden kuivahtaa. Ylimääräisen veden saat jälleen pois pinoamalla kivivillat päällekkäin ja mahdollisesti nipun alle vielä yksi ylimääräinen villapala.

IMG_3160
Jos aiot käyttää paalia tai kuutioita sellaisenaan kasvualustana, on se hyvä kääriä muoviin. Kuutiosta tuttu “sukka” on parhain tehdä huuhtelun jälkeen villojen kuivuttua. Jos muovin kanssa ei haluta kikkailla kuumentamalla ja saumaamalla, voi muovin kiinnittää palan ympärille myös teippaamalla. Kun kivivilla on kuivunut huuhtelusta, on seuraavana vuorossa kivivillan lannoitus. Lannoitukseen kannattaa käyttää niitä vesiliukoisia lannoitteita joita aiot käyttää myöhemminkin kastelussa. Lannoiteliuoksen vahvuus ja pH tulee säätää ennen kastelua. Kasteluliuoksen väkevyys saa olla 2,5-4,0 mS/cm. Ph:n voi säätää välille 4,0-5,0. Kun kivivilla on lannoitettu, on se sen jälkeen käyttövalmis.

Kokemuksia
Kokemuksia rakennuskivivillan käytöstä on kertynyt kahdelta kaudelta. Ensimmäisellä kaudella ei käytössä ollut COS 5 villaa, vaan jotain hieman samantyyppistä. Ongelmaksi muodostui tuolloin vedenhylkivyys. Vaikka villaa olisi kuinka kastellut, se ei kastunut kunnolla. Nyt testeissä on ollut COS 5 rakennuskivivillaa ja se on pärjännyt ihan siinä missä varsinainen kasvatusvillakin. Ainakin ihan näin harrastelijan käytössä. Alkuvalmistelut ovat tietysti hieman poikkeavat, koska tuote ei ole heti käyttövalmis. Iso levy toki antaa vapautta erilaisille toteutuksille.

IMG_3462

Tällä hetkellä COS 5:ssä on kasvamassa “kanankakkachili” sekä kolme Ramiro-paprikaa. Neljäskin Ramiro löytyy, mutta se siirtyi tilanpuutteen vuoksi villakuutioineen turpeeseen. Ramirot lähtivät kasvamaan hitaasti NFT viritelmässäni, mutta juurten päästyä pohjaan, meno villiintyi. Villakuutioiden sivut jäivät alkutohinoissa muovittamatta ja lähellä toisiaan olleet kuutiot olivatkin lopulta solmussa kuutioiden välillä risteilevistä juurista.


IMG_3460-001 IMG_3456

IMG_3584
Kuutiot tuli muovitettua vasta Ramiroiden siirtyessä kasvihuoneeseen. Jotta vaurioilta vältyttiin, kuutioit muovitettiin ainoastaan muoviin kietaisemalla. Sauma vedätettiin kiinni palalla teippiä. Kuten kuvastakin käy ilmi, ovat juuret hieman eksyneet löysän paketoinnin johdosta.
IMG_3586
Kivivillakuutio asettui ylempänä nähtyjen kivivillalevyjen päälle. Kuutiosta juuret porautuivat jo viikon puolentoista aikana alalevyyn ja sitoivat kuution tiukasti kiinni.
IMG_3583
[Group 3]-IMG_3579_IMG_3582-4 images
Vaikka itse dripperijärjestelmä on vielä toimimaton, on rakennuskivivilla osoittautunut loistavaksi kasvualustaksi. Vedenpidätyskyky on hyvä ja vain aivan kovempina hellepäivinä on ollut nuutumista. Kun dripperikin alkaa toimimaan kellon avulla, on nuutumiset historiaa. Syksyllä nähdään millaista juurikasvustoa näihin paketteihin on syntynyt.

2 kommenttia:

  1. Hyvä pointti toi pesuaineen lisäys. Itse olen taistellut vettymisen kanssa. Tosin olen käyttänyt kivivillaa, vain idätyslauttana.

    VastaaPoista
  2. Lisätäänpä tähän linkki tuosta syksyn juuristotutkimuksesta.
    http://chilitunari.blogspot.fi/2013/10/juuria-ja-ruukkuja.html

    Juuriston kasvu ei ollut mitenkään huikeaa, mutta tähän syynä saattaa olla huono kastelu joka osaltaan häiritsi kasvien kasvua. Jos nuo isommatkin paalit olisi ollut NFT alustalla, olisi kasvu voinut olla jotain aivan käsittämätöntä.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...