sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Lisäpotkua nokkosvedellä

IMG_9743

TYPPI
Puutosoireet:
1. Koska typpi on lehtivihreän ainesosa, ilmenee typen puute lehtien värin vaalenemisena.
2. Maanpäälliset kasvit osat ovat pieniä ja heikosti haaroittuneita.
3. Juuristo laaja ja runsashaarainen.
4. Kasvit jäykkiä ja puumaisia, lehtivarret lyhyitä ja ylöspäin harittavia, kasvu kovaa ja jäykkää.
5. Lehtien kasvu päättyy aikaisin ja kukkien, siementen ja hedelmien muodostuminen alkaa tavallista aikaisemmin.
Lähde: V. Puustjärvi-Kasvuturve ja sen käyttö

Kun aurinkoiset ilmat kiihdyttävät kasvua ja kasvi lisää ravinteiden käyttöä, voi tulla vastaan typenpuutetta. Typpi on tärkeä kasvin kasvun ja lehtivihreä kannalta ja kasveilla pitää aina olla typpeä saatavilla. Eri kasvit kuluttavat typpeä eri tavoin, mutta chilit rakastavat typpeä. Jos lannoitusohjelma ei ole typpirikas, voidaan typenpuutetta joutua paikkailemaan lisätypellä. Lisätyppi palauttaa kasviin sen elon ja vehreyden luoden samalla uutta kasvustoa. Lisätyppi auttaa kasvia puhdistamaan maata sinne mahdollisesti kertyneistä liikaravinteista.

Puhtaita typpilannoitteita ei välttämättä ole helppo löytää, mutta nokkosista saa helposti tehtyä typpeä sisältävän lisälannoitteen, joka sopii jopa luomukäyttöön.

Nokkosvettä vaiko nokkoskäytettä?

Nokkosvesi ja nokkoskäyte syntyvät molemmat helposti nokkosista ja pelkästä vedestä. Nokkosvesi on erittäin nopeaa siinä kerättyjen nokkosten päälle kaadetaan vettä ja annetaan seistä yön yli, jonka jälkeen vesi on valmista käytettäväksi. Nokkoskäyte onkin sitten aivan eriluokan tuote ja käsitelläänpä sen valmistus lyhykäisyydessään tässä.

Tässä vaiheessa lienee sopiva esittää varoitus nokkoskäytteen tuottamista hajuhaitoista, jotka saattavat olla melkoiset. Nokkoskäytteen käyttö ei siis sovellu joka paikkaan ja sen käyttöä on harkittava, jos hajuhaitoista voi olla tai tulla haittaa. Avomaalla tehty kastelu tuottaa hajua yleensä muutamia tunteja. Itse käyteastia voi levittää hajuja tehokkaastikin käytteen käymisen ajan.

IMG_9748

Nokkoslannoitteen teko aloitetaan nokkosten keräyksellä. Nokkosten keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten jos keräys ei tapahdu omalta maalta, tarvitaan siihen lupa. Joskaan kukaan tuskin pistää pahakseen luvatta joutomaaltakaan kerättyjen nokkosten häviämisestä. Nokkosia ei kannata kerätä suin päin, vaan kasvuston on oltava terveitä ja maa pitää olla puhdasta. Näin vältetään tautien ja raskasmetallien siirtyminen omaan puutarhaan ja sitä kautta puutarhan tuotteisiin. Mitä vihreämpi nokkonen on, sen enemmän se sisältää typpeä. Nokkoset voi kerätä varsineenkin, mutta pelkistä lehdistä saa hyötysuhteeltaan voimakkaampaa lannoitetta.

IMG_9774

Kerätyt nokkoset laitetaan saaviin tai tynnyriin joka vastaa tilavuudeltaan arvioitua käyttöä. Astiaksi ei kannata varata parhainta, koska käytön myötä astia ei ole enää kelvollinen muuhun. Nokkosten käyttömäärä voi olla puolet, mutta mielellään suurempi. Tällä kertaa aloitimme 200 litran tynnyrin täytön neljällä lannoitesäkillisellä nokkosia. Astian voi periaatteessa ahtaa nokkosia täyteenkin asti, jolloin käyte on nopeasti voimakkaampaa. Kun nokkoset on astiassa, se voidaan täyttää täyteen vedellä.

 

IMG_9886

Nokkoset painuvat muutamassa päivässä kasaan ja täydeltä tuntuneeseen tynnyriin on äkkiseltään tullut tyhjää. Astian päällä kannattaa pitää kantta, jolla on pari tehtävää. Kansi pitää hajuja hieman kurissa. Se estää sateen pääsyn astiaan, mikä voisi laimentaa liuosta. Samalla kansi estää haihtumista, josta seuraisi liuoksen turhaa väkevöitymistä. Kansi myös pitää lämpöä paremmin astiassa, joka taas edistää käymistä. Älä kuitenkaan käytä täysin tiivistä astiaa, koska käyminen tuottaa painetta. Kun käyte on ollut viikon verran käymässä, alkaa vedestä näkyä selviä käymisen merkkejä. Jos omistat johtavuusmittarin on käymisen tasoa helppo seurata. Kylmien ilmojen aikana käyminen on heikkoa, jollei jopa olematonta. Väkevyyden seurantaan haju on myös hyvä, koska väkevämpi käyte myös haisee enemmän.

 

20140629_141630 20140629_142248

Kahden viikon käymisen jälkeen käyte on valmista käytettäväksi. Tässä tapauksessa suoraan sanottuna kylmät ilmat ovat estäneet käytteen käymisen ja sen voimakkuus ei ole juurikaan noussut ja on väkevyydeltään vain puolet normaalista.

Jotkin ohjeet neuvovat siivilöimään käytteen ja lopettamaan käyttämisen kahden viikon päästä alullepanosta. Itse neuvon käyttämään nokkoskäytteen loppuun saakka, eli alulle pantua astiaa ei tarvitse tyhjentää kahden viikon käymisen jälkeen. Nokkosvesi voimistuu käymisen myötä. Kun astian nestemäärä vähenee käytön myötä, pienemmässä tilassa tapahtuva käyminen myös kiihdyttää väkevöitymistä. Sisältöä kannattaa aina välillä sekoitella ja varsinkin ennen käytteen ottamista. Tynnyrissä olevaan käytteeseen voi sen tyhjentyessä puoleen väliin lisätä taas vettä ja antaa käytteen käydä muutaman päivän ja väkevöityä. Samalla tynnyriin voi lisätä uusia nokkosia, jolloin käytössä on aina melko väkevää nokkoskäytettä.  

 

20140629_142450

Nokkoskäytteen sopiva käyttösuhde on 1 osa käytettä ja 9 osaa vettä. Voimakkaampaa 3/7 annostusta voi tarvittaessa myös käyttää. Jos väkevyyttä ei pysty seuraamaan esim. mittarilla, kannattaa pysyä 1/9 annostuksessa.

Jos käytössä on johtolukumittari, on käytteen voimakkuuden arvioiminen helpompaa. Itse olen käyttänyt voimakkuuksia 0,5-3mS/cm (500-3000µS/cm tai 0,5-3EC).

Viime kesänä käytin nokkosvettä menestyksekkäästi vesiviljelyn lisäravinteena, joskin vesiviljelyyn käytteestä pitää suodattaa irtoaines tarkasti pois.

Kauden lähestyessä päätöstään voimakkaan typpikäytteen ja viheraineineen voi laittaa kompostiin lisäämään sen typpitasoa.

1 kommentti:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...