lauantai 2. elokuuta 2014

Risteytystä

Jos viime kerralla haluttiin pitää chilit visusti erillään toisistaan, nyt niitä sitten sekoitellaan. Nimittäin risteytetään. Risteytyksellä on tarkoitus saada kaksi eri lajiketta yhdistettyä siirtämällä siitepölyä kukasta toiseen. Luonnossa risteytymistä tapahtuu pölyttäjien ansiosta helpostikin, mutta risteytys tapahtumana pitää olla kontrolloitu jotta tulos olisi halutunkaltainen.

Risteytyksen pohjimmaisena ajatuksena on saada yhdistettyä kahden lajikkeen parhaimpia piirteitä tai ominaisuuksia yhteen. Tällaisia voi olla hedelmän maku, koko tai lajikkeen kasvutapa yhdistettynä hedelmän tuottokykyyn. Hedelmää voidaan myös yrittää saada tulisemmaksi risteyttämällä tulisia chilejä keskenään tai tulisesta hedelmästä voidaan yrittää saada miedompi versio. Risteytys on risteytys, eikä sinällään takaa haluttujen ominaisuuksien siirtymistä seuraavaan sukupolveen. Onnistunut risteytys haluttujen ominaisuuksien kanssa voi vaatia vuosien pitkällistä risteytysprojektia tai hiton hyvää tuuria.

IMG_0252
Kukan osat karkeasti esitettynä. Pölytys tapahtuu luonnollisesti tärähdyksen tai hyönteisen tekemänä. Olipa kyseessä kumpi tahansa, lopputuloksena siitepöly kulkeutuu heteen pinnalta emin kärjessä olevaan luottiin. Pölyyntyminen on tapahtumana yksinkertainen, mutta aina siitepölyn kulkeutuminen emiin ei tuota pölyyntynyttä kukkaa. Pölyyntymisen epäonnistumiseen voi olla syynä liian matala valotaso, vähäinen energia, liian matala (alle 15°C) tai liian korkea (yli 25°C) lämpötila, liiallinen satorasitus tai liiallinen hedelmien tai lehtien poisto. Ilmankosteuden ei pitäisi vaikuttaa Paprikan viljelyoppaan mukaan siitepölyn itämiseen.

 

IMG_0354
Emokasvi on se kasvi johon risteytys tehdään. Emokasvista valitaan kukkanen joka ei ole vielä auennut, mutta on todennäköisesti aukeamassa lähiaikoina, 1-2 päivän kuluessa. Piakkoin tapahtuvasta aukeamisesta kielii yleensä hieman raollaan olevat kukan terälehdet. Syy miksi kukan pitää olla kiinni on siinä ettei tällaisessa kukassa ole vielä muodostunut siitepölyä. Myöhäisemmässä vaiheessa kun siitepölyä on jo muodostunut, voi kukan omaa siitepölyä tippua emiin ja kukka pölyttyykin omasta siitepölystä, eikä risteytykseen tuodusta siitepölystä.

 

IMG_0357
Kiinni olevan kukan terälehdet revitään pois. Näin saadaan kukan heteet esille.

 

IMG_0361
Terälehtien repimisen jälkeen revitään heteet pois. Tällä varmistetaan ettei kukan omista heteistä pääse tippumaan siitepölyä edes myöhäisemmässä vaiheessakaan. Samalla saadaan emi paremmin esille.

 

Siitepölyä voi siirtää monellakin keinolla emin kärkeen. Alla kuvattuna kolme tapaa.
IMG_0370
Kuvassa emokasvin kukka on ylinnä ja toisen lajikkeen kukka on irrotettu kokonaan. Molemmista kukista on poistettu terälehdet. Siitepölyä yritetään saada siirtymään heteestä emin kärkeen. Tavan huonona puolena on, että yksi kukka pitää uhrata molemmista kasveista. Vaihtoehtoisesti toisesta kukasta voi irrottaa pelkän heteen, jolloin koko kukkasta ei tarvitse irrottaa kasvista. Siitepölyn saaminen heteestä emiin, ei ole hirveän helppoa. Osa siitepölystä saattaa tippua heteistä pois kukkaa irrottaessa ja valmistellessa pölytystä varten.
IMG_0401
Keinotekoinen hyönteispölytys. Tavan löysin NMSU:n videolta ja törmätessäni pihalla kuolleeseen kimalaiseen, päätin tätäkin kokeilla. Tässä yritetään imitoida normaalia pölytystä, mutta pölyttäjä toimii neulan päässä. Ensin vieraillaan hyönteisen kanssa siitepölyä sisältävässä kukassa ja sitten sitä yritetään siirtää emokasvin emiin. Tapa on hankala, vaikka hyönteisen korvaisi pensselillä tai sudilla. Siitepölyä jää suhteellisen vähän karvojen päihin ja sen siirtyminen emiin on epävarmaa. Emi voi katketa herkästi tällä tavalla.

20140729_161647
Pöly talteen ja pölyttämään. Itse pidän tätä keinoa helpoimpana. Valitaan siitepölyä sisältävä kukka ja kopsautetaan siitä siitepölyt jollekin pinnalle, vaikkapa peukalon kynnelle. Tästä pöly on helppo siirtää emokasvin emiin. Tavan eduiksi laskettakoon se, että kukka josta siitepöly haetaan, todennäköisesti pölyttyy samalla. Siitepölyä on helppo kerätä useammastakin kukasta ja siitepölyn siirtymistä on helppo tarkkailla. Emi joutuu pyyhinnässä vain pienelle rasitukselle.

 

IMG_0385
Risteytetty kukka kannattaa merkitä pölytyksen jälkeen. Siihen hyvä tapa on käyttää vaikkapa villalankaa.

 

IMG_0380 Isäkasvi on hyvä merkitä myös villalangalla ja jos teet risteytyksiä useampien lajikkeiden kesken, kannattaa käyttää luovuttajalajissa aina omaa eroavaista väritystä. Jos risteytys onnistuu on emokasviin tuodun vieraan siitepölyn lähde helppo jäljittää.

Risteytysohjeissa, kuten Complete Chile Pepper-kirjassa neuvotaan merkitsemään risteytys lapulla jossa molemmat emo sekä isä kasvi ovat kirjoitettuna. Tapa on ihan hyvä, mutta suosittelen jättämään lapun kirjoituksen vasta siihen vaiheeseen kun pölyyntymisen onnistuminen on varmistunut ja hedelmä on alkanut kehittyä. Muuten lappujen kanssa turaaminen voi käydä liian tuskastuttavaksi epäonnistuneiden pölytysten myötä.

 

IMG_0383 IMG_0397
Usea risteytysyritys päätyy kukan tippumiseen. Tästä ei pidä lannistua, vaan yrityksiä pitää vain tehdä lisää. Jos pölytykset päätyvät aina kukan tippumiseen, kannattaa yrittää sitä eri olosuhteissa. Joskus risteytys onnistuu ja ollaan askeleen edempänä omaa lajiketta. Parhaimpana ajankohtana pidetään tunti auringon noususta aina kello 11:00 päivällä.

 

Syntynyt risteytys tuottaa emokasvissa ulkoisesti emokasvin näköisen hedelmän vastaa ominaisuuksiltaan emokasvia. P-polven tuottaman risteytynyt hedelmä sisältää siemenet joista saa kasvatettua F1-sukupolven. F1 sukupolvesta kaikki saadut kasvit pitäisi vastata risteytyksen tulosta. F2-sukupolvi sisältää jälleen emokasvien kaltaisia kasveja, joten F3 kasvin siemenet pitää valita sellaisesta kasvista ja hedelmästä joka vastaa haluttua. Näin tietysti joka vaiheessa isolointia unohtamatta.

Vasta kun jalostuslinjassa ollaan päästy 7. sukupolveen on syntynyt risteymä vakiinnuttanut ominaisuutensa ja jälkeläiset pitäisi olla suurimmalta osalta risteymän kaltaisia. Risteymän vakiinnuttaminen vie siis käytännössä seitsemän vuotta. Toki risteymää voi risteyttää tälläkin välillä jos alkuperäiseen risteymään yritetään saada jotakin ominaisuutta tai piirteitä muualta mukaan. Tämä jälleen nollaa sukulinja ja saatu risteytyksen risteytys edustaa jälleen F1-sukupolvea.
20140729_193912-002

 

Risteyttäminen on helpompaa mitä läheisempiä lajikkeita risteytät keskenään. Jos lajikkeet ovat eri sukua, on risteytys jo huomattavasti huomattavasti vaikeampaa. Kaikki eri sukujen chilit eivät risteydy keskenään. Alla olevat kaaviot esittelevät keskenään risteytyvät suvut ja sen mitä ensimmäisen polven risteymältä voi odottaa.
risteytyminen
Lähde: International Board For Plant Genetic Resources, Genetic Resources of Capsicum
http://pdf.usaid.gov/pdf_docs/pnaan940.pdf


risteytyminen2
Lähde: PHYLOGENETIC RELATIONSHIPS OF CAPSICUM (SOLANACEAE) USING DNA SEQUENCES
FROM TWO NONCODING REGIONS: THE CHLOROPLAST atpB-rbcL
SPACER REGION AND NUCLEAR waxy INTRONS
http://www.researchgate.net/profile/Sara_Hoot/publication/229005327_Phylogenetic_relationships_of_Capsicum_%28Solanaceae%29_using_DNA_sequences_from_two_noncoding_regions_the_chloroplast_atpB-rbcL_spacer_region_and_nuclear_/links/0c96051f146d27c6f9000000


Eshbaugh luokitteli chilejä taksonomisiin ryhmiin kukan värin perusteella. Tämä jaottelu auttaa risteytysten teossa, koska siitä löytyvät toisiaan lähellä olevat suvut. Jako on kuitenkin kiistelty, koska  läheiseksi määritellyt suvut saattavat olla geneettisesti toisistaan kaukana. On erittäin mielenkiintoinen huomio, että villichilien merkitys kasvaa siltasukuina. Ryhmien välisinä siltoina mainitaan C. chacoense, C. galapagoense, C. eximium, C. cardenasii ja C. tovarii. C. flexuosum mainitaan myös eräänlaiseksi siltalajiksi jutun lopusta löytyvästä videolinkinstä, vaikka itse lähde ei kovin tieteelliseltä vaikutakkaan.  Linkitetty power point esitys on alkuun hyvä selata läpi, koska siinä on esitetty villichilien ryhmittelyjä myös genetiikan osalta, jos lajien risteytys kiinnostaa siltasukujen avulla. Oma ymmärtämys ei riitä näiden kirjoitusten tulkintaan ja ymmärtämiseen.

Oma risteytysprojektini Fatalii (c.chinense) x Ramiro (c.annuum) on ollut työn alla viime kaudesta tälle kaudelle. Viime kaudella en juurikaan tehnyt montaa yritystä, mutta tällä kaudella yrityksiä on ollut muutamia kymmeniä. En ole saanut yhtään risteytystä onnistumaan ja kukat ovat aina tippuneet muutamien päivien sisällä. Tämä kertoo sen, ettei risteyttäminen välttämättä ole helppoa, halutusta lopputuloksesta puhumattakaan. Ehkäpä nämäkin yritykset vielä palkitaan.

Aiheesta muualla

  • Crossing and Breeding Chile Peppers (how to create your own hybrids!), Fatalii.net
  • Crossing Chili Peppers, The Chileman.org
  • Crossing chiles  – video
  • Pollination Methods: Peppers – video
  • Capsicum – Power point
  • Lavender oil extraction and crossbreeding peppers or capsicum – video
  • 4 kommenttia:

    1. Ymmärsinkö kaaviosta oikein, että pölytys ja jälkikasvu pitäisi onnistua ihan normaalisti, näin päin:
      Lemon drop (Capsicum baccatum)Isä
      Naga morich (Capsicum chinense)Emo

      Ja toinen kysymys, että jos saisin tuon ristemään ja olisi menossa vaikka F7 sukupolvi ja haluasin nimetä tuon vaikka lemon naga nimellä.

      Olisiko se sitten Lemon naga (Capsicum baccatum)
      vai
      Olisiko se sitten Lemon naga (Capsicum chinense)
      vai
      Lemon naga (Capsicum chinense) x (Capsicum baccatum)
      Vai jotain ihan muuta.

      VastaaPoista
    2. C. baccatum x C. chinense tai C. chinense x C.baccatum tuottavat molemmat elinkelpoisa siemeniä, jotka itävät normaalisti.

      Itsellä on ollut ongelmia parin bacca x chinense risteytyksen kanssa ja itäneet harvat siemenet ovat olleet todella huonokasvuisia. Tästä yhdistelmästä oli myös jossakin mainintaa, että pitäisi kuolla sirkkalehtien ilmaannuttua ja, että kasvu on viruksen kaltaista, mitä tuolla nyt sitten tarkoitetaankaan.

      Jos haluat yrittää tulisuttaa Lemon droppia, on se emo tai äiti, ei isä. (äiti x isä).
      Emon emiin tuodaan siitepölyä isän kukinnosta. Yleensä kasvi perii äitinsä suvun ja näin ollen kasvi olisi Lemon naga (Capsicum baccatum). Tämän pystyy näkemään sitten kukkasesta.
      Jos piirteet eivät aivan aukene tai halutessa voidaan myös käyttää molempia sukuja. Lemon naga (C. chinense x C. baccatum)

      VastaaPoista
    3. Kiitokset, erittäin hyvin selventävästä vastauksesta. Muutenkin niin mielenkiintoinen blogi, ei paljon asioita arvailla, vaan tiukkaa faktaa.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Kiitoksia!
        Viimeisimmässä postauksessa kyselinkin juuri palautteen perään.

        Faktaa tai ei, mutta kovasti yritän selvittää asioita joissa kaivataan jotain tietoa ja saada sitä kautta jotain pohjaa omille näkemyksille. Joidenkin päivitysten kanssa onkin tuhraantunut aivan uskomattomia tuntimääriä, joka ei näy täällä blogissa. Näistä varmaan työläin on ollut multatesti.

        Tällä hetkellä pientä viivettä juttujen kanssa työlistävän taloremontin johdosta, mutta facebookin puolelle yritän laitella kuvia.

        Poista

    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...