tiistai 5. toukokuuta 2015

Lannoitusohjelman pohdintaa

Aloitin hieman ennen vappua käyttämään kalium painotteista lannoitusta. Tällä yritän tavoitella parempaa kukintaa ja nopeampaa satoamista. Otin samalla myös käyttöön Nutriforten Hyperflex-8S lannoitteen, joka on näppärä lisä aiemmin käyttämieni lannoitteiden sarjaan.
Tällä hetkellä typpi-kalium suhde on 1:1,6 ja liuosvahvuus 2,9mS/cm sadeveteen tehtynä.
Näin siis asia lyhykäisyydessään…

Ja sitten pitemmän kautta itse pohdintaa…
En ole aikaisemmin juurikaan pohtinut lannoitusohjelmia. Kekkilän Paprika “oppaasta” olen ottanut vähän mallia, mutta en kuitenkaan muutellut aktiivisesti typen ja kaliumin suhteita toisiinsa. Oppaasta käyttö lienee jäänyt enemmän kasteluliuoksien vahvuuden tasolle. Oppaan vaihteluvälit typpi-kalium suhteille ovat  1:1,2 – 1:1,35. Tämä tarkoittaa, että typpeä on yksi osa kaliumia 20–35% enemmän. 

Kauppapuutarhaliiton Paprikan viljely pienpainatteessa mainitaan taas lyhyesti vegetatiiviseen ja generatiiviseen suuntaan vaikuttavia asioita. Vegetatiivinen antoliuos on esimerkin mukaan esim. laimea (1,8-2,0mS) ja N:K 1:1 runsaalla kastelumäärällä. Generatiiviseen suuntaan kehittävä antoliuos esim. väkevä (2,2-2,5mS) ja N:K 1:1,4 niukalla kastelumäärällä. Näiden lisäksi mainitaan lämpötiloja vuorokaudeksi ja yöksi, ilmankosteuksia sekä CO2 pitoisuuksia.

Yleinen typpi-kaliumsuhde monen chilinharrastajan keskuudessa on 2 osaa hydroa ja 1 osa typpeä. Tällä tarkoitetaan, että Yaran Calcinittia laitetaan yksi osa aina jokaista kahta Yaran Hydro osaa kohden. Osat voivat olla jauhetta tai etukäteen tehtyä emoliuosta, jossa osan koko vaihtelee halutun vahvuuden mukaan. Loppuvaiheessa lisätyppi voidaan jättää kokonaan pois jolla kaliumin osuus nouse entisestään. Mutta palataan tähän annosteluun tarkemmin hieman myöhemmin.

Näistä hieman poiketen olenkin käyttänyt jo useampana kautena taimivaiheesta lähes kauden loppuun saakka vegetatiivista N:K 1:1 lannoitusta. Näin ehkä siksi että se on ollut toimiva. Toki kasteluliuoksen vahvuus on vaihdellut. Olen kyllä kokeillut kaliumpainoista lannoittamista, mutta pian olen havainnut vihreyden häviävän kasvustosta typen puutteen johdosta. Runsas typen käyttö on ollut mielestäni hyvä kukittaja ja samalla latvonnan tarvetta ei ole ollut kasvien haarautuessa itsenäisesti. Runsas typpi myös teettää paljon varkaita. Varkaat tuottavat joissakin tapauksissa kohtuullisen helposti myös kukkia ja sitä kautta myös satoa. 

Lepaalla Yaran neuvontaa
Puhuin Lepaan messuilla Yaran edustajan kanssa lannoittamisestani ja sen tuomista ongelmista. Ongelmakohtia oli kalsiumin puute syksyllä, keltaisuus kasvihuonekauden alussa ja lannoiteliuoksien vahvuudet.

Aloitetaan vaikka tuosta keltaisuudesta. Chili käyttää paljon typpeä kasvamiseen ja tarvitsee kohtuullisesti typpeä. Runsaalla typpilannoituksen ohella kuluu myös magnesiumia. Magnesiumia on lannoitteissa yleensä vähän, eikä sitä löydy kasvualustastakaan paljoa. Näin ollen magnesium on nopeasti kulutettu loppuun ja lehdet alkavat kellastua. Keltaisuutta onkin esiintynyt runsaasti magnesiumin puutteesta, mutta sen puute korjaantui viime kaudella kun aloitin magnesiumlannoituksen osana muuta lannoitustani.

Toinen huolenaiheeni oli kalsiumin puute syksyllä. Ongelma korostuu vesiviljelyssä, jossa kalsiumia ei ole mihinkään varastoituneena. Omassa lannoiteohjelmassani kalsium tulee puhtaasti Yaran Yaraliva Calcinitista, jossa on kalsiumin lisäksi myös runsaasti typpeä. Kun syksyllä yritän painotta lannoitusta kalium painoteiseksi, tarkoittaa tämä Calcinitin vähentämistä. Kun typpi vähenee, vähenee kalsiumkin. Tästä saattaa seurata latvamätää ja mädäntyneitä podeja. Tähän sain ehdotukseksi käyttää vähemmän typpeä sisältävää peruslannoitetta, esim. Yaran Hydroa. Kun peruslannoite sisältää vähemmän typpeä, voi varsinaista typpilannoitetta antaa hieman enemmän. Tämän lisäksi suositeltiin käytettäväksi Kalsium nestettä. Se sopii chilille ja tomaatille, mutta ei kurkulle nesteen sisältämän kloorin takia. Tästä aineesta kirjoittelinkin tarkemmin hetki sitten.
Kolmantena asiana oli lannoitusliuoksen vahvuus. Ammattiviljelyssä kastelu tapahtuu säännöllisemmin ja tarkemmin, joten vertailukohtaa on vaikea hakea täältä puolelta. Tärkeimmäksi kriteeriksi nousikin kasvualustan voimakkuus. Periaatteena on, että kasteluliuos voi olla mitä tahansa, kunhan kasvualusta pysyy ravinteikkaana ja sopivalla tasolla. Liian laimealla lannoitettu kasvualusta köyhtyy nopeasti jos kasvu on kovaa. Liian voimakkaalla lannoitettu väkevöityy liiaksi jos kasvu on hidasta. Itse lannoitan lähes poikkeuksetta joka kastelulla ja vielä kohtuullisen väkevällä. Tästäkin huolimatta olen törmännyt kasvualustan köyhtymiseen ravinteista. Sopivaa balanssia onkin vaikea löytää ja sainkin ohjeeksi aloittaa noin juhannuksesta lannoittamaan 3mS/cm vahvuisella liuoksella. Tästäkin voimakkuutta voidaan nostaa, mutta 4mS/cm lannoiteliuos alkaa polttamaan hentoja hiusjuuria johtaen vedenottovaikeuksiin. Kauden lopetusta kohden liuoksen väkevyyttä ei tarvitse erikseen lähteä laimentamaan, kunhan kasvualusta pysyy sopivassa rajoissa. Toisin sanoen ja yksinkertaistaen, kasvualustaan voi runtata lannoitteita surutta, kunhan se ei väkevöidy liiaksi. Balanssin pitäminen on vaikeaa ja vaatii kasvuston aktiivista seurantaa.

Teollisuusvakoilua
Viime syksynä avautui pieni mahdollisuus nähdä paikallisen puutarhan toimintaa. Oma mielenkiinto kohdistui lannoituksiin sekä muuhun kasvatukseen liittyvään. Lannoitevalinnat tietysti kiinnostivat eniten ja pitihän sitä hieman katsoa mitä puutarhalla oli käytössä, olihan viljelyksessä myös paprikaa. Peruslannoitteena näytti olevan Kekkilän viljelmäkohtaista Superexiä. Erikseen sekoitettua peruslannoitetta, joten siitä ei siis löydy sen enempää tietoa. Lisäksi välikäytävällä lojui muitakin säkkejä. Erikoislannoite (N8 P6 K30), kalsiumnitraattia (N15 Ca19), magnesiumsulfaattia (Mg10 S13) ja kaliumnitraattia (N13 K46). Aivan näin tarkkaan tuotteita ei ohikulkiessa nähnyt, mutta nähdyt nimet löysivät vastineen valmistajan sivuilta melko nopealla surfailulla. Oli ilo huomata, että oma lannoitesortimentti ei hirveästi eroa keskisuuren ammattiviljelijän käyttämistä tuotteista. Seossuhteet ja muut aineet ovatkin sitten toinen juttu, mutta perusta on erittäin hyvä suunnattaessa kohti parempaa lannoitusta.

Lannoitekokeiluita
Viime kesänä tein lannoitekokeiluita. Siinä annoin neljälle Fataliille (C. chinense) lannoitusta eri koostumusten mukaan. Valitsin kolme eri tyyppistä kombinaatiota ja lähdin lannoittamaan niillä. Neljäs ohjelma toimi kontrollina vastaten jotakuinkin omaa normaalilannoitustani. Varsinaisesta lannoitusohjelmasta ei tässä kokeessa voida puhua, koska pidin lannoituksen tismalleen samana kokeen alusta loppuun saakka.

10472577_478582005609374_6943375485588458650_nLähtötilanne josta voimakas lannoitus alkoi.

Lannoituskokeessa lähdin liikkeelle eri typpi-kalium suhteista ja eri mg/l arvoja korostaen. Kokeessa ei ollut tarkoitus tuijottaa antoliuosten vahvuuksia eikä pH arvoja. Vetenä käytin sadevettä, jottei kaivoveden rauta ja mangaani sekoita tulosta ja nosta johtokykyä turhaan.

Seos 1
Vertailukohtana käytin tätä 1:1 typpi-kalium suhteella olevaa seosta. Se mielestäni tällaisenaan vastasi normaalia lannoitustani, joskin magnesiumsulfaatin määrä oli korkea. Muuten vahvuutena ehkä hieman heikohko liuos.

Seos 2
1:2 Typpi-kalium suhde. Se on niin sanotun Hydro + Calcinit yhdistelmän tulos. Kaksi osaa hydroa ja yksi osa typpeä.  Laskennallisesti yhdistelmä antaa N:K suhteeksi 1:1,82, eli hyvin lähellä 1:2:ta. Todellinen 1:2 N:K annostus tosin vaatii 2,5 suhdetta hydrolle (10g vs. 4g @10l). Tässä liuoksessa viritin vielä kaliumin ja magnesiumsulfaatin määrän korkealle.

Seos 3
Tämä on oikeastaan vastaveto seos 2:lle. Siinä on typpeä kaksinkertainen määrä kaliumiin verrattuna. Tässäkin seoksessa yksi pääravinne on viritetty korkealle magnesiumsulfaatin kanssa. Korkea typen määrä johti automaattisesti myös korkeaan kalsiumin määrään. Starttilannoituksella nostettiin hieman alas jäänyttä fosforia.

Seos 4
Tämä seos on lähinnä seoksien 1 ja 2 välimaastosta haettu kombinaatio. Maltillisemmin typpeä ja kaliumia ja niiden välinen suhde yli 1:1 mutta kuitenkin alle 1:2. Pienempi typen määrä näkyy suoraan myös pienempänä kalsiumin määränä. Magnesiumsulfaatin määrä on korkein muihin seoksiin verrattuna.

Satokuvia ja sadon aikaista kukintaa
Seos 1
N:K 1:1
(1:0,99)
N274 P47 K270 Ca189 Mg102 S137 Fe2,2 B0,3 Cu0,12
Kekkilä Turve Superex 10g /10l
Yara Krista MgS 9g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 10g /10l
IMG_1624 IMG_1627


Seos 2
N:K 1:2
(1:1,91)
N212 P75 K405 Ca133 Mg82 S107 Fe1,6 B0,42 Cu0,04
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne 14g /10l
Yara Krista Mgs 5g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 7g /10l
IMG_1633 IMG_1634


Seos 3
N:K 1:0,5
(1:0,52)
N400 P62 K208 Ca360 Mg100 S134 Fe1,7 B0,25 Cu0,1
Kekkilä Turve Superex 7g /10l
Nutriforte Starttilannoite 2g /10l
Yara Krista MgS 9g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 19g /10l
IMG_1636 IMG_1638


Seos 4
N:K 1:1,7
(1:1,67)
N178 P52 K297 Ca57 Mg113 S152 Fe2,4 B0,33 Cu0,13
Kekkilä Turve Superex  11g /10l
Yara Krista MgS 10g /10l
Yara Yaraliva Calcinit 3g /10l
IMG_1630 IMG_1632


Ilman sen suurempaa tieteellistä tutkimusta tai punnituksia, nämä on kohtuullisen helppo laittaa seokset paremmuus järjestykseen.

Seos 3 oli huonoin hitautensa takia. Se oli kyllä erittäin rehevä ja tuotti kukkia todella paljon. Se sai aikaiseksi yhden vihreän podin, kun muista ehdittiin kerätä kaksi satoaaltoa ennen kauden lopetusta.

Seos 1 saattoi tuottaa hivenen vähemmän kuin seokset 2 ja 4. Seokset 2 ja 4  olivat todella tasaväkiset ja niiden välillä ei oikeastaan ollut eroa. Molemmat kasvoivat nopeasti, alkoivat kukkia hyvin ja podien tuotanto jatkui kukinnasta ongelmattomasti. Nelosen kompastukseksi voisi laskea vähäisen kalsiumin määrän seoksessa. Seos 2 tuotti nopeasti kypsyneitä podeja ja kasvi kasvoi selkeälinjaiseksi puskaksi. Silmämääräisesti se tuotti eniten satoa. Yllä olevat kuvat on taltioitu ennen viimeistä sadonkorjuuta ja tätä ennen niistä on jo korjattu 1. kypsä satoaalto.

Olen seostestiin tyytyväinen. Se osoitti, että kasvit kestävät hyvinkin väkeviä liuoksia jopa kohtuullisen pienestä taimesta alkaen. 500mg/l arvoja voidaan pitää myrkytysrajana ja nyt liuoksien kanssa liikuttiin huomattavasti tätä lähempänä kuin normaalisti. Korkea kalium suhde toimii ja nopeuttaa sadontuottoa. Liian typekäs seos tuuheuttaa kasvua ja antaa paljon kukkia, mutta seos on hidas. Korkea magnesiumsulfaatin määrästä ei tunnu olevan haittaa. Liiallinen rikki nostaa liuoksen johtavuutta. Liiallinen magnesium on harvinaista, mutta aiheuttaa suurina määrinä kalsiumin ja fosforin puutetta. Rikki ja magnesium ovat molemmat tärkeitä rakennusaineita lehtivihreälle ja niiden kulutus lisääntyy typen määrän lisääntyessä.
 
Uuden seoksen pohdintaa
Vesiviljely kaipaa ensimmäisenä uutta seosta. Uskoisin korkean kaliumin olevan sopiva lähtökohta uuden seoksen rakentamiseen. Asetetaan kaliumille alustavaksi arvoksi 400mg/l. Typpeä pitää olla kohtuullisen runsaasti. Kun kalium on alustavasti lukittu 400:aan, määräytyy typpi typpi-kalium suhteen kautta. N:K suhde voisi olla jotain väliltä 1:1,7-1:2. Nämä suhdeluvut antavat typen määräksi 200-235mg/l. Kalsiumin määräksi suositellaan 70-100% typen määrästä. Näin kalsiumin määräksi saadaan 140-235mg/l riippuen mihin tasoon typpi päätyy. Magnesiumin määräksi sama suositus kertoo 20-30% kalsiumin määrästä. Näin ollen magnesiumia voisi liikkua välillä 28-70mg/l riippuen lopullisesta kalsiumin määrästä.
Nämä suositukset ovat tihkukasteluun australialaisesta julkaisusta.

Suosituksia on moneen lähtöön ja eri kasveille. Erilaisiin järjestelmiin suositukset vaihtelevat ja voivat poiketa paljonkin joidenkin ravinteiden osalta toisistaan. Yhtä oikeaa lannoitusohjelmaa ei ole, mutta toimivia on varmasti lukemattomia. Keskustelin asiasta joskus hollantilaisen chilejä ja ruusuja viljelevän ammattilaisen kanssa ja lopulta hänellä ei ollut suurta tietämystä lannoituksesta. Kyseisessä monien kasvihuoneiden kompleksissa homma hoidetaan viikoittain laboratorioon toimitettavilla näytteillä, josta paluupostina tulee ohjeet yhdisteiden annosteluun tietokonepohjaiselle lannoitemixerille. Tämän kaltaisissa tapauksissa annosteluun vaikuttaa säät, veden laatu ja kierrosta palaavan kasteluveden sisältämät ravinteet. Asia menee tällä tavalla erittäin monimutkaiseksi, joten aktiivisesti muuttuva lannoitusohjelma voidaan unohtaa heti kättelyssä. Toki tätä maksullista palvelua saa Suomestakin.

Kun harrastelija joutuu tyytymään valmiisiin seoksiin, pitää niille etsiä sopivat ravinnesuositukset sisältävä lannoitusohjeistus. Käytännössä homma on pelkkää kompromissien tekemistä. Peruslannoituksella pärjää, tämän olen todennut monasti, mutta aina voi yrittää parantaa. Vaikka lannoitelaskureillani voi laskea lannoitteiden yhdistelmiä milligramman tarkkuudella, ei turhaan hifistelyyn kannata sortua. Annosteluiden kanssa kannattaa pyrkiä ennemmin epätarkkuuteen kuin tarkkuuteen. Pyrin jopa välttämään 10 millilitrojen käytön ja suosin vain satoja tai näiden puolikkaita emoliuosten annostelussa. Lähtökohtaisesti katson millaisella annostuksella pääsen tavoitteeseen ja heittääkö tasalukuinen annostus pahasti tästä. Annosteluun tulee epätarkkuutta jo käytetyistä mittalaitteista, joten annostelua ei pidä ottaa turhan vakavasti. Toki kaikki pitää suhteuttaa käytettävään vesimassaan ja pienemmissä erissä mittaus saakin olla tarkempi. Pitää siis kyetä arvioimaan missä suhteessa toiminta on järkevää ja missä tarkkuus vain kuormittaa liikaa saavutettuun tai saavuttamattomaan etuun nähden.

Näiden asioiden varjossa pitää ottaa lähtökohdaksi valitsemiaan asioita ja vain lähteä kokeilemaan mihin omat lannoitteet taipuvat. Vinkkejä ja suuntauksia kannattaa hakea valmiista seossuosituksista joita löytyy netistä ja alan erikoiskirjoista. Ravinnesuosituksia on lähinnä vesiviljelyille, mutta jotain ohjearvoja löytyy myös perinteiselle viljelylle, joskin nihkeästi.
Vesiviljelyssä on hyvä tarjota ravinteita, kuin olla tarjoamatta niitä, on sanottu, että kasvi kyllä ottaa tarvitsemansa jos sitä on tarjolla. Todellisuudessa juttu on paljon monimutkaisempi, mutta oma tietämystaso ei riitä ymmärtämään kasvien ravinteiden ottotasoja ja niiden balansointeja.

Esimerkiksi aiemmin linkittämäni australialainen julkaisu antaa kolme hollantilaista ravinneyhdistelmää. Taulukossa olen kääntänyt alkuperäisen lähteen oksidimuotoiset ravinteet meille tutummiksi puhtaiksi ravinteiksi.

Clipboard01

Jätin taulukkoon typet vielä erikseen, koska niillä on hieman erilainen toiminta. Ammoniumtyppi (NH4) on hitaampi ja se käytössä laskee pH:ta. pH:ta alentavan vaikutuksen johdosta ammoniumtyppi ei juurikaan sovi vesiviljelyyn ja sen maksimiosuutena pidetään 10% typen määrästä. Nitraattityppi (NO3) on nopeasti otettavissa, mutta huuhtoutuu herkästi maasta. Nitraattitypellä on maan pH:ta nostava vaikutus. Ureaa ei suositella lainkaan vesiviljelyyn sen käyttäytymisen takia. Lisää typestä voi lukea Farmit sivuilta.

Yllä olevasta taulukosta voidaan päätellä, että suljetun järjestelmän ravinnearvoiksi tarvitaan korkeampaa määrää typpeä, kaliumia. Vastaavasti siinä on matalimmat arvot kalsiumille, magnesiumille ja rikille. Fosfori on myös hieman koholla, jolla ehkä haetaan tukea juuriston kasvulle.

Mutta millaisia muita ravinnesuosituksia sitten löytyykään?
Successful Hydroponics (s.460) kirjasta löytyy kattava listaus eri ravinneseoksista tai ohjelmista, miten asia nyt halutaan ilmaista. Alla kuitenkin kirjan mielenkiintoisimmat seokset, joista voisin kuvitella löytyvän sopiva seos lannoitteitani silmällä pitäen.

Clipboard01

Kirjassa ei kerrota ohjelmista, mutta joistakin seoksista löytyy kohtuu kattavasti tietoa. Esim. Hoagland & Arnon seosta pidetään erittäin toimivana mm. tomaateille ja paprikoille. Se on kehitetty 1938 ja viritelty lisää vielä 1950. Se koostuu todellisuudessa yhdeksästä yhdisteestä jotka yhdessä muodostavat listatut määrät ravinteita. Hoaglandin käytöön liittyy mm. suositus viikottaisesta lannoitevesien osittaisesta korvaamisesta uudella.  Hoaglandin lisäksi kiinnostavimmilta näyttävät Larson, Cooper, Resh, Harris RSA ja Papadopoulos.

Harris RSA ei sisällä lainkaan rikkiä, joten se rankkautuu pois. Koska rikin ja magnesiumin suuresta määrästä ei ole juurikaan haittaa, voidaan niiden arvot pitää kohtuullisen korkealla. Ohjeistuksen korkea rauta ja mangaani voitaisiin näin ollen katsoa ainoastaan eduksi rannikkoseuduilla jossa paikallinen kaivovesi sisältää paljon mangaania ja rautaa.
Seuraavaksi voisin rankata listasta pois matalamman typpitason seokset pois ja valita jäljelle jääneistä vain korkean kalium tason omaavat seokset, koska tämän kaltainen toimi omassa testissänikin varsin hyvin. Näin lista kutistuu Cooperiin, Larsoniin, Papadopoulosiin ja ehkä Reshiin.


Rakentamaan
Kun tavoitearvot ovat jossakin mielessä selvillä, aletaan etsiä sopivia yhdistelmiä eri lannoitteita yhdistelemällä. Oma varastoni ei ole mikään huima, mutta niistä toivottavasti löytyy jokin kohtuu sopiva yhdistelmä. Rakentaminen seoslannokkeilla on vaikeaa, kun taas yhdisteitä sekoittamalla haluttuun lopputulokseen on helppo päästä. Jopa valmiita reseptejä löytyy yhdisteille.
Clipboard01

Osaa näistä lannoitteista löytyy erittäin rajallinen määrä, joten lähtökohdat määräävät millä lannoitteilla seosta yritetään lähteä rakentamaan. Yaran Calcinit on määräävässä asemassa, koska se on ainoa josta löytyy kalsiumia. (Vastaavaa tavaraa löytyy toki Nutriforten nimen alta.)
Clipboard01 Tässä kohtaa peliin astuu uusi lannoitelaskurini jossa on mahdollista laskea 8 eri lannoitteen koostumukset yhteen. Kyseessä on hieman keskeneräinen laskuri, mutta se varmasti riittää tähän tarkoitukseen. Seoksen laadinta tehdään emoliuoksilla, mutta laskuri kertoo samalla mitä kyseinen emoliuos olisi jauheena haluttuun vesimäärään lisättynä. Tästä ominaisuudesta on etua silloin kun jauheesta ei välttämättä haluta tehdä emoliuosta, vaan lisätä lannoite sellaisenaan mukaan.
Lataa laskuri: Lannoitelaskuri Emo-8komp v2015.toukokuu-11.ods (Open/Libre office)

Mitä kasaan?
Clipboard01


Pienen pyörittelyn jälkeen on huomattavissa, että valmiit seoslannoitteet ovat erittäin kankeita taipumaan mihinkään muuhun kuin omiin kerrannaisiinsa. Kaliumin lisäys onnistuu lisäämällä Turve Superexiä, mutta samalla nousee typpi. Sama ongelma on Nutriforten Tomaatti & Mansikka lannoitteen kanssa. Nutriforten Hyperflex-8S ei sisällä typpeä lainkaan, mutta sisältää juhlavan määrän fosforia, rautaa, mangaania, booria, sinkkiä sekä kuparia. Boorin kanssa saa olla tarkkana, koska 1mg/l (1ppm) arvoa pidetään rajana boorimyrkytykselle.

Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata, ovat useimmat arvot melkoisen kaukana tavoitellusta. Prosentuaaliset erot ovat ravinteista riippuen äärimmäisen suuria. Tässä vaiheessa pitää tyytyä omaan sekoitukseen sellaisenaan tai yrittää löytää ratkaisua vaihtamalla lannoitteita tai niiden määriä.

Sekoitteluni tulos on melkoisen kirjava. Se on hivenravinteiltaan korkea. Lähtökohdat täyttyivät jokseenkin. Kalsiumia löytyy, typpeä n. 200mg/l. Kaliumia reilusti ja typpi-kalisuhde lähempänä 1:2 kahta. Rikin ja magnesiumin arvot satasen hujakoilla. Kaupan päälisiksi sain korkeat fosforin ja kuparin arvot, joita joskaan en edes hakenut. Toivottavasti niin korkea määrä näkyy juurialueella positiivisesti.

Muutamat annostelut suunnilleen samalla vahvuudella 10%:n emoliuoksilla :
Kekkilä Turve Superex
10%
220ml
Yara Krista MgS
10%
130ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
80ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
90ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
250ml
N:K 1:1,44
N237 P85 K342 Ca158 Mg74 S107 Fe2,86 Mn1,27 B0,57 Zn0,49 Cu0,19 Mo0,07 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
300ml
Yara Krista MgS
10%
150ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
110ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
220ml
N:K 1:1,5
N234 P91 K352 Ca139 Mg81 S119 Fe3,34 Mn1,45 B0,63 Zn0,53 Cu0,21 Mo0,09 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
350ml
Yara Krista MgS
10%
150ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
100ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:1,6
N243 P95 K390 Ca127 Mg82 S119 Fe3,6 Mn1,55 B0,65 Zn0,54 Cu0,22 Mo0,09 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
100ml
Yara Krista MgS
10%
50ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
100ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
230ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
280ml
N:K 1:1,7
 N209 P126 K356 Ca177 Mg65 S110 Fe3,51 Mn1,65 B0,89 Zn0,76 Cu0,27 Mo0,1 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
200ml
Yara Krista MgS
10%
120ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
150ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
100ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:1,81
N220 P98 K399 Ca127 Mg76 S111 Fe3,1 Mn1,4 B0,65 Zn0,57 Cu0,21 Mo0,08 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
200ml
Yara Krista MgS
10%
100ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
100ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
160ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:1,9
N208 P113 K395 Ca127 Mg75 S116 Fe3,52 Mn1,6 B0,78 Zn0,67 Cu0,25 Mo0,1 mg/l

Kekkilä Turve Superex
10%
50ml
Yara Krista MgS
10%
100ml
Nutriforte Tomaatti & Mansikkaravinne
10%
300ml
Nutriforte Hyperflex-8S
10%
100ml
Yara Yaraliva Calcinit
10%
200ml
N:K 1:2
N197 P102 K409 Ca127 Mg75 S108 Fe2,6 Mn1,25 B0,65 Zn0,59 Cu0,2 Mo0,07 mg/l

Kompromissi
En päässyt lähellekään valmiita seossuosituksia. Päädyin lopulta kompromissiin jossa aiempaan annostelu on käytännössä lisätty vain Nutriforten Hyperflex-8S. Komponenttien alhaisempi määrä helpottaa ja nopeuttaa annostelua. Liika on aina liikaa. Pitkällisen pyörittelyn jälkeen päädyin 1:1,6 typpi-kalium suhteeseen. Se vaikuttaisi aikaisemman lannoitustestin perusteella painottavan niitä ravinteita, jotka mielestäni loisivat keskenään hyvän kombinaation. Tällä seoksella on nyt tarkoitus mennä niin vesiviljelyssä kuin turpeessakin. Jos ongelmia ilmenee, voi annostusta keventää laimeammaksi tai muuttaa suhteita typekkäämmäksi tai vähemmän typekkääksi. Uskoisin uuden seoksen vaikutusten näkyvän melko pian käyttöönotosta.


Lopputulema
Valmiilla seoslannoitteilla on todella vaikea tehdä omia uusia seoksia joissa yksittäisten ravinteiden määrä olisi helposti hallittavissa. Kuten lannoitevakoiluni antoi osviittaa, peruslannoite hyvä pohja, jonka päälle on tilanteesta riippuen helppo  lisätä tarvitsemiaan ravinteita lisää. Lopputuloksen kannalta olisi paras löytää lannoitesortimentti, jossa sisältö olisi toisistaan hyvin poikkeava. Oikea tapa olisi rakentaa lannoite yhdisteistä, mutta useamman yhdisteen kohdalla hankinta on vaikeaa, myyntieristä puhumattakaan.

Lannoitteiden sekoittelu järkevää? Lannoituksesta ei kannata tehdä liian vaikeaa. Jos annostelussa haluaa päästä helpolla, kannattaa pysyä mahdollisimman yksinkertaisessa järjestelmässä. Emoliuoksilla hommaa voi nopeuttaa ja tällöin erikoisemmankin sekoitteen käyttö on mahdollista melko pienellä ja nopealla työllä. Sekoittelusta on etua, jos siltä tuntuu. Jos uudella seoksella ei näe tuloksia tai minkäänlaisia vaikutuksia, on homma turhaa.

Omalla kohdalla lannoittaminen on tutkintaa ja paremman seoksen etsintää. Omaa lannoittamista kangistaa hieman ehkä sopimattomat lannoitteet, joita sitten yritän paikkailla toisilla lannoitteilla. Kieltämättä hieman hankalaa. Näillä mennään nyt ja katsotaan myöhemmin jos löytyy jotain muuta. Yaran Ferticare Hydro antaa lannoitukseen jo paljon enemmän joustavuutta ja helpottaa kalium painotteisen seoksen teon ilman varsinaista kaliumlannoitetta. Ferticare hydro on hankilistalla, kunhan vanhat lannoitteet saadaan käytettyä ensin loppuun.

Vaikka olen jossakin mielessä etsimässä täydellistä lannoitusta, on selvää ettei yhtä ja ainoaa täydellistä lannoitusta ole ja hyväksi havaittu seos ei välttämättä aina toimi. Myös ympäristöolosuhteet muuttuvat ja vaikuttavat lopputulokseen. Sisällä 1:1 typpi-kalium suhde toimii loistavasti. Kukkia tulee ja niistä kehittyy podeja äärettömän helposti. Heti kun kausi siirtyy kasvihuoneeseen, kukinta hiipuu eikä siitepölyä ole. Vaikka lannoitus ei muutukaan, ympäristö vaikuttaa. Tähän vaikuttavat eniten valo, lämpötila ja uudelleen ruukutus.
Tästä syystä on hyvä hieman hakea eri lannoitusratkaisuita ja yrittää ottaa niistä opiksi. Rohkeista kokeiluista varmasti oppii jotain kun hieman uskaltaa poiketa rutiineista.

10 kommenttia:

  1. Et sä näissä ainakaan mene sieltä, missä aita on matalin. Hyvä niin. Saa taas rauhassa ajatuksella lukea ja sisäistää.
    Kesäksi on vielä mullalle lannoitusmerkit ja suhteet haussa. Hyviin tuloksiin käsittääkseni yara lannoitteella on päästy typpi-kaliumsuhde 1-1.4. Sun testaama 1.6 on niin lähellä samaa, että jotakin tuollaista varmaan lähden kanssa hakemaan.

    Varmaan noita Yara lannoitteisiin alan tutustua, niissä käsittääkseni hyvä hinta/laatu suhde.

    VastaaPoista
  2. Yaran laatuhan on ihan ammatti tavaraa. Tosin Suomen lannoitelainsäädäntö pitää kyllä melko hyvin huolen siittä, että kaikki ovat sitä mitä luvataan. Mutta 25kg:n säkit ovat edullisia käyttää, kun esim. Calcinit maksaa noin 20€. Tosin Hydron hinta onkin sitten jossain lähempänä 70€:a.

    Yhtä ja oikeaa typpi-kalisuhdetta ei ole. Itse olen tänä vuonna päättänyt suunnata typekkään kautta kalium painotteiseen, kun taas Sami's Growings on tullut aikaisemmista vuosista poiketen typekkäämpään suuntaan. Tuolla suunnalla oli myös joidenkin lajikkeiden kohdalla nirsoilua korkeamman kaliumin kanssa.

    Typpi-kalisuhteen lisäksi kannattaa katsoa samalla myös niitä vahvuuksia ja muiden ravinteiden määriä ja hieman pitää kirjaa annostuksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista.

    VastaaPoista
  3. Jos tuohon chili focus lannoitteeseen on uskominen, niin tuo kekkilän kastelulannoite olisi aika lähellä samoja suhteita.
    Kekkilä kastelulannoite NPK-arvo: 17-4-25
    Mitäs meinaat, olisiko mielestäsi fosforin määrä riittävä chilille.
    N-K suhde näyttäisi omaan mieleen ihan ok.
    Yaran tuotteet houkuttaisi, mutta jos jätetään vaikka seuraan kauteen. Ei heti ekalla kaudella olisi liikaa uutta.
    Samia mä tuossa tarkoitinkin...

    VastaaPoista
  4. Pitää vähän palautella mieliin toi ChilliFocus ja katsella sen määriä. Olen sitä joskus vertaillut, mutta parempi ottaa uudestaan käsittelyyn, kun oma tietämys on lisääntynyt ja laskurit parantuneet.
    Siinä mielessä siihen on hyvä verrata, kun se on suunnattu chilille. Täydellinen kombinaatio se tuskin on, eikä Fataliikaan sitä varmaan käytä ammattiviljelyssään. ;)

    Juu ei ekana kautena kannata liikoja hötkyillä. :)

    VastaaPoista
  5. Chilli Focuksen pitoisuuksia ei ihan heti löytynytkään, mutta onneksi ne löytyy tuolta laskuristani.
    Chilli Focus 10ml/1l annostus
    Kekkilä Kastelulannoite 14,4g/10l

    CF vs, KKL
    N:K 1:1,22 vs. 1:1,52
    N 295 vs. 236 mg/l
    P 42 vs. 57
    K 361 vs. 360
    Ca 155 vs. -
    Mg 56 vs. 4
    S 29 vs. 6
    Fe 3,9 vs. 2,5
    Mn 1,3 vs. 1,4
    B 1,07 vs. 0,43
    Zn 0,36 vs. 0,33
    Cu 0,20 vs. 0,20
    Mo 0,12 vs. 0,01

    No onhan noi tuolla päin jotenkin. Kastelulainnoitteella voi vanhalla kasvulla tulla latvamätää ja magneesiumin puutos tekee keltaisuutta.

    VastaaPoista
  6. Jäin ihmettelee Nutriforten tomaatti&mansikka + typpi & kalsium. Purkkien kyljessä olevan ohjeen mukaan kukinta&raakile vaiheessa laitetaan 1/2 mitallista molempia per 10l vettä. Jos nyt oiken tuolla laskin niin N:K suhteeksi tulisi tällöin ~ 1:1.3 mikä pitäisi kait olla ihan OK generatiivisen kasvun osalta, eikä latvamätää pitäisi tulla. Mulla kuitenkin tomaatit oireilee siten että ylälehdet rullautuu ja raakileisiin on tullut latvamätää jonkin verran. Olen nyt vähentänyt typpi&kalsiumin määrää ohjeen mukaiseen pääsadon mukaiseen suhteeseen mutta ongelma silti vaan jatkúu. Tuo ylälehtien rullautuminen ja latvamätä sopisi liialliseen typpeen..

    Kasvualustana on kekkilän vihanneslevyt (turve), kasteluveden EC on nyt 1.7 ja säkeistä "tihkuva" vesi on n 3.5-4 riippuen vähän että millainen päivä on ollut lämpötilan osalta. Olen itte ajatellut että ongelma johtuisi liiasta typestä, mutta eihän sen pitäisi näillä laskelmilla olla niin..

    Onko jotain ideoita mikä tässä on ongelma ja jotain suositusta ko lannotteiden annosteluun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole perehtynyt tomaattiin niin kovin hyvin, mutta 1:1,3 on N:K suhteena ehkä hieman liian matala tomaatille ja alustasta tihkuva vesi hieman liian voimakasta. Ainakin omat tomaatit rullasivat lehtiä kun annoin EC 3 lannoitevettä ja tumma lehtien väri kertoi liiallisesta typestä. Latvamätäähän tulee vaikka alustassa olisi tarpeeksi kalsiumia, mutta tällöin kasvu on ollut liian nopeaa ja hitaasti kulkeva kalsium ei ole ehtinyt hedelmän kärkeen saakka.

      Kekkilän ohjeellisen annostuksen mukaan toukokuussa mentäisiin 1,8-2,3 mS/cm liuoksella ja alusta olisi tuolloin 2,7-4,0, joka kyllä olisi sen sisällä mitä sinulla on. N:K suhde tuossa oli 1:1,6.
      http://www.kekkila.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMDgvMTNfMTZfNTVfMTFfVG9tYWF0dGkucGRmIl1d/Tomaatti.pdf

      Nutriforten 1&2 7,5ml+7,5ml tekee laskurini mukaan N:K suhteeksi 1:1,48.
      1:1,6 annosteluun pääsee 8+7ml annoastelulla. (Meillä on nyt 1:1,6)
      https://doc-08-10-docs.googleusercontent.com/docs/securesc/ocps4g4jj6ge4s9tke3m797thdtfeldh/dq3tcctf6h855o35k475ndtt34h8lg5j/1431676800000/04366207264537713358/04366207264537713358/0B1hO7O0Fp7DVeWUzbHdzTVdwcE0?e=download&nonce=jpdg2f6g57uj2&user=04366207264537713358&hash=33jreo79lhkpd2uutq3jqjrkgldm1kti

      Kauppapuutarhaliiton tomaatin kasvatusopas antaa latvamädälle vielä pari aiheuttajaa. Jos kasvualustassa on tarpeeksi kalsiumia (kuten voidaan olettaa), voi puutos johtua liian korkeasta kalium ja magnesium tasosta. Toinen syy on liian vähäinen haihdutus, jolloin kasvihuoneen ilma on liian kostea tai kasvualusta on liian kuiva.

      En osaa hirveästi antaa vinkkiä, mutta nostaa hieman N:K suhdetta, kastele reippaammin ja tarkista ilmankosteus, ettei se ole liian korkea.

      Poista
    2. Kiitos paljon vastauksesta. Mulla toi google docsin linkki antaa valkosen ruudun mutta laskeskelin tässä vielä itse. Punnitsin nutriforten 1&2 painot 100ml mitassa. 1 painoi 122g ja 2 106g. Vaa'assa saattaa olla vähä sanomista mutta jos nyt syötän nuo arvot taulukkoosi. Emoliuokset 1l, 12,2% & 10,6% tulee grammoina nuo äskeiset. Tässä siis pitäis olla nyt vastaava suhde kuin 7,5ml + 7,5ml. Sain tuolla N:K suhteeksi 1:1,39. Laskenkohan mä nyt ihan väärin tämän kanssa?

      Poista
    3. Katselin noiden painojen kanssa ja niiden tulos on 1:1,39.
      Nutrifortelta saadut viralliset arvot:
      1 = 1,26g/1ml & 1,18mS/cm /g /l
      2 = 1g/ml & 1,15mS/cm /g / l

      Aika pienestä kiinni ja kun lannoitteet hieman imevät kosteutta ilmasta... :D

      Tässä parempi linkki Nutriforten 1+2 laskuriin:
      www.kolumbus.fi/jule-/Nutriforte%201+2%20laskuri%20v2014-huhtikuu.ods

      Poista
    4. On kyllä pienestä kii, en oo ees tullu ajatelleeks vaan yleensä heitelly aikalailla fiiliksellä ohjeen mukaan. No nyt koko 200l pytty huuhdeltu ja uudet kamat sisällä. Laskurin mukaan nyt pitäis olla 1:1,6 ja EC mitattuna 1,6. Cooperin "jäänsulatus- ja pölynsidonta-aine" eli cacl2 sumutuksen saivat tänään, pistin 2g/l, toivottavasti ei ollu liian voimakasta. Sit vaan odotellaan.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...