lauantai 21. tammikuuta 2017

Vermikuliittia, itämistä ja kylvöjä

Pitkään viljelleeni pelkässä turpeessa, on siirtyminen multaan tuonut vaikeuksia sopeuttaa kastelua sopivaksi. Multaa ei saisi kastella liikaa, mutta toisaalta lämpölevy ja valaistus kuivattavat. Mullan pinta kuivahtaa nopeasti ja kosteuden tarkastelu syvemmältä on käytännössä mahdotonta pienistä taimikennoista. Päätin hankkia tähän avuksi vermikuliittia. Sillä kun on kosteutta tasaava ominaisuus.

IMG_20170121_172913

Vermikuliitti on kevyttä kuten perliittikin, mutta sillä on kosteutta sitova ominaisuus. Se kykenee sitomaan itseensä 3-4 kertaa oman painonsa verran kosteutta. Se on luonnollinen aine ja lisäksi kuohkeuttaa ja lämmittää kasvualustaa. Sen voi perliitin tavoin sekoittaa kasvualustaan jolloin se auttaa juurtumisessa ja tuo ilmavuutta. Kylvösten kanssa vermikuliitti yleensä jätetään kasvualustan pinnalle jolloin se estää kylvösten kuivumista.

IMG_1701-6778RAW

Sumuttelin kennon ruudut läpi ja lisäilin vermikuliittia niihin. Toivottavasti kosteus pysyy nyt tasaisempana. Vermikuliitti heijastaa myös valoa, joten se auttaa taimia myös valollisesti, jahka vain pääsevät pinnalle.

Viimeksi koulimani rocotot eivät näytä voivan erityisen hyvin. Syytä yritin etsiä myös harsosääskien toukista, jotka muitta mutkitta syövät pikkutaimien juuria. Asetin kasvualustan päälle yöksi pari halkaistua perunaa, joiden piti ilmaista nopeasti mahdolliset toukat. Pidemmälläkään tarkastelujaksolla ei noita toukkia ole näkynyt perunan pinnassa. Rocotojen heikkovointisuus on siis edelleen mysteeri.

Kun rocotojen tulevaisuus näyttää niinkin heikolta kuin se näyttääkin, päätin kylvää uudet. Ajankohta, tammikuun puoliväli ja vähän ylikin on rocotojen suhteen turhan myöhäinen. Onhan tässä pitkä matka kesään, mutta… Tein kylvöt nyt suoraan kennoihin ja kasvualustana käytin mansikalle pohjalannoitettua kookosta. Kennon leikkelin suoraan sopivaksi Garlandin lämpöalustalle. Nyt idätykset on tarkoitus suorittaa vain itämiseen saakka lämpölevyllä ja siirtää kenno tämän jälkeen viileämpään ympäristöön ja samalla aloittaa valotus. Taimet saavat kehittyä kennostossa mahdollisimman pitkään. Myös tämän kylvöksen päälle ripauttelin vermikuliittia. Tosin kosteuden tasausta ei tarvita vielä niin pitkään aikaan kun kennosto on muovipussin sisällä lämpöalusta päällä.

IMG_1701-6777RAW IMG_1701-6781RAW

Wasabin itämiset ovat olleet hetken ne jotka ovat olleet kylvöjen valonpilkahdus, mutta nyt nekin alkavat saada seuraa. Viikko sitten kylvetyistä alkaa nousta sipulia ja paprikaa.

IMG_1701-6773RAW
Jättisipuli “The Kelsae” pinnistää pinnalle muutamien itäneiden voimalla


IMG_1701-6774RAW
Criolla de Cocina chilipaprika jatkaa itäneiden kärkeä muutamalla itäneellä

2 kommenttia:

  1. Harsosääsket on kamalia. Toivotaan että uudet rocotat lähtevät hyvään kasvuun!

    Tuo jättisipuli Kelsae on kiintoisa, pitäisi kokeilla sen kasvattamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tuholaiset on kamalia. Löysin eilen ansarijauhiaisen talvehtivan chilin lehden alta. Luulin jo päässeeni niistä, kun viimeksi olen nähnyt sellaisen joskus loka-marraskuussa. Kirvojakin tässä oli vielä hetki sitten. Jostain kummasta niitä vaan tupsahtelee ja tekevät samalla harrastamisen monin kerroin vaikeammaksi.

      Itseänikin sipuli jännittää. Ei ole aikaisempaa kokemusta ja mitä juuri luin muiden kokemuksia, ei sipulin kasvattaminen siemenestä asti oikein toimi Suomessa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...