tiistai 9. toukokuuta 2017

Lanttua ja naurista

Lanttu ja nauris kuuluvat pitkään Suomessa viljeltyihin kasveihin.

Nauris olikin ennen perunan saapumista erittäin laajalti viljelty ja oli ohran ohella tärkein viljelyskasvi. Nauris on muinaistulokas, eikä sen saapumista tiedetä tarkkaan. Nauriin epäillään olevan lähtöisin Välimeren alueelta. Se tunnettiin jo antiikin Kreikassa ennen ajanlaskua, mutta tiettävästi sitä oli myös silloin jo Suomessakin.
Nauris oli usein raivatun pellon ensimmäinen kasvi. Kaskettu matala pelto sopi hyvin maan päälle mukulan muodostavalle nauriille. Tuli ja tuhka taasen tuhosivat monia ristikukkaisten kasvien tauteja ja tuholaisia. Kaskinauriista syntyi paljon paikallisia kantoja, mutta nykyään ne ovat lähes kaikki hävinneet. Nauriin villi kantamuoto on peltokaali. Se muistuttaa paljon rypsiä ja siitä onkin jalostettu rypsi ja kiinankaali. Nauriin ja kaalin risteymästä on kehittynyt taas lanttu ja rapsi. Nauriin C-vitamiini pitoisuus on sama kuin appelsiinilla.

Lanttu on siis nauriin ja kaalin risteymä, eikä sen syntyhistoriaa tiedetä tarkasti. Vanhoja viitteitä lantusta löydetään, ja se saattaisi olla lähtöisin Skandinavian alueelta. Ehkäpä Inkerinmaalta. Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta saakka, mutta mm. Englantiin se levisi vasta ruotsalaisten tuomana 1700-luvulla. Lantun englanninkielinen nimi on "swede" - ruotsalainen. Ruotsalaiset ja suomalaiset suosivat lantusta vihreäniskaisia lajikkeita, kun taas englantilaiset ja norjalaiset suosivat punaniskaisia lajikkeita. Lanttu on hyvä C- ja A-vitamiinin lähde. Lanttua onkin kutsuttu pohjolan appelsiiniksi sen sisältämän C-vitamiinin ja sen keltaisen pyöreän muodon johdosta.

Lanttu ja nauris vaativat hyvän, hieman hietaisen maan. Näin maan maku ei pääse vaikuttamaan itse juureksen makuun. Liiallista typpilannoitusta tulee välttää, eikä maa saisi kuivua liiaksi. Maan kuivuminen ja voimakas typpilannoitus aiheuttaa kitkeryyttä makuun.


Tänäkin vuonna meillä on lanttua ja naurista. Aikaisempina yritykset ovat pitkälti kilpistyneet huonoon itävyyteen. Viime vuonna naurista ei tullut yhtään, mutta lanttuja sentään muutama. Jotta menestys olisi parempi, päätettiin nämä kummatkin esikasvattaa kasvihuoneessa. Tällä tavalla taimikasvatus nopenee, kun siemen ei joudu kylmään maahan. Nauriille ei tosin suositella esikasvatusta, toisin kuin lantulle. Nähtäväksi jää miten esikasvatus vaikuttaa asiaan. Nauristakin voi kylvää avomaalle suhteellisen myöhääkin kesällä, tällöin tuholaisriskikin on hieman kevättä pienempi.

Nauris Atlantic
Atlantic on ruukkukasvatukseen sopiva pikkunauris. Sen juuret ovat litteät ja pallonmuotoiset, ja kuoren yläosa on punainen ja alaosa valkoinen. Maultaan lajike on makea ja mehukas. Tumman vihreät, pystyt lehdet sopivat käytettäviksi paistettuina.

Lanttu Wilhelmsburger
Kauniin pyöreä. Juuriosa vihreäniskainen, alaosa keltainen. Malto kiinteä. Satoisa. Erinomainen varastointikestävyys.Tuottaa satoa noin 3 kuukauden kuluttua kylvöstä. Talvivarastointiin tarkoitetut lantut kylvetään myöhään ja korjataan viimeisinä.

IMG_1705-7472RAW

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...