tiistai 31. lokakuuta 2017

Okaa, juuripersiljaa ja maa-artisokkaa

Syksy on mukuloiden ja juuresten aikaa. Nyt kun maa on taas sulanut, on aika ryhtyä viimeisiin mukuloiden nostoihin.

Oka, siis tuo Andien perunan korvike. Ensimmäinen okakeräys oli vaisu. Nyt vuorossa oli kahden puskan ylös nosto, jotka ovat kasvaneet koko kesän avomaalla, pellon reunassa. Maanpinta suli nopeasti sateiden ansiosta. Okan mukuloiden nostolle ei ole teoreettisesti mitään kiirettä ja sato olisi saanut kerätä vielä kokoa lähemmäs paria kuukautta. Koska pakkanen vei jo kasvit harsojenkin alta, eivät maanalaiset mukulatkaan kasva. Niinpä nosto tuli eteen.

IMG_20171028_161511

IMG_20171028_161708

IMG_20171028_162137

IMG_20171028_162605

IMG_20171028_162640

Mukuloiden määrä ja koko ei ollut nyttenkään mikään mairitteleva. Joukossa oli sentään pari mukulaa jotka olivat hieman isompia ja pari taisi olla jopa hieman suurempia kuin itse siemenmukulat. Okat selkeästi viihtyvät penkissä, mutta syksyn pitäisi olla pakkaseton mielellään marraskuun loppuun asti. Nyt muutama pakkasyö pilasi okien jatkon. Kasvihuoneessa isossa saavissa oleva oka on vielä hyvässä kunnossa. Nyt okasadon maine ja kunnia lepää sen varassa.


Juuripersiljan keräys on odottanut kylmiä ilmoja. Se on Arno Kasvin mukaan viimeisiä juureksia jotka nostetaan. Juuripersiljat ovatkin rehottaneet koko kesän todella hyvin ja se on antanut hyvin lupaavia odotuksia maanalaisien osien kasvulle.

IMG_20171029_112315

IMG_20171029_112604

IMG_20171029_112811

IMG_20171029_113100

Juuripersiljan kanssa kävi sitten niin, kuten siinä pelättiin. Ne olivat kaikki kärsineet taimien siirrossa avomaalle ja juuren kehitys oli häiriintynyt. Tästä johtuen juuri oli lähtenyt voimakkaasti haaraantumaan. Tästä syystä porkkanaakaan ei saa siirrellä missään vaiheessa. Juuripersiljalle suositellaan kuitenkin esikasvatusta ja vasta sitten itämisen jälkeen se siirretään avomaalle. Arno Kasvin mukaan tämä on tietoinen riski, joka kuitenkin kannattaa ottaa. Tämä keittojuures on kyllä se joka tekee keitosta keiton makuisen, joten eiköhän tämäkin kasvi kasva ensivuonna jälleen pellossa. Esikasvatukseen pitää vain lisätä tarkkuutta sadon laadun parantamiseksi.


Maa-artisokka on nyt pop. Se on myös perulainen kasvi, kuten todella moni muukin meillä jo yleinen kasvi. Maa-artisokkaa meillä on kasvanut jo 5-6 vuotta, mutta siihen ei ole aikaisemmin kiinnitetty hirveästi huomiota. Se onkin kasvanut kukkapenkissä ja saa kasvaa edelleenkin siellä. Maa-artisokka kasvaa todella korkeaksi ja muodostaa kasvustollaan erinomaisen näköesteen. Maa-artisokka pitää samanlaisesta maasta kuin oka, eli ilmavasta ja hiekkaisesta. Tänä vuonna maa-artisokkapenkkiä päätettiin siirtää, ja siinä samassa osa mukulista kerättiin talteen syömistä varten. Loput mukulista palasi kukkapenkkiin.

IMG_20171029_113205

IMG_20171029_113227

IMG_20171029_080605

IMG_20171029_080616

IMG_20171029_080815

IMG_20171029_080459

Maa-artisokkia saatiin talteen 10 litraa ja kukkapenkkiin palasi vielä noin 20 litraa. Kasvi on siis erittäin tuottoisa, eikä vaatinut lainkaan hoitoa. Parissa kukkapenkissä on vielä maa-artiokkaa, joista toinen rivi on ainakin sellainen joka pitää hävittää. Tästä kertynee vielä lisää mukuloita. Osassa maa-artisokkia oli myös juurikirvoja. Kiitokset Mikalle nopeasta tunnistuksesta kirvojen suhteen. Juurikirvat voivatkin olla näkymätön uhka maa-artisokille.

perjantai 27. lokakuuta 2017

Okasato, otto 1

Vaikka okat ovat olleet jaettuna kasvimaalle ja kasvihuoneeseen, tuli niille loppu hyvin samaan aikaan. Tällä hetkellä ainoastaan yksi oka on kasvihuoneessa elinvoimainen ja vehreä, tuo kun siirrettiin ulkoa sisälle lämpimään kasvihuoneeseen ennen kylmiä ilmoja. Pakkanen vei ulko-okat harsokerrosten alta. Niitä tutkaillaan vähän myöhemmin, kun maa sulaa tästä taas lähiaikoina.

Kasvihuoneessa oli kaksi okaa koko kesän. Ne olivat käytännössä koko kesän kaikkein parhaimman näköiset. Nyt syksyn myötä ne ovat näivettyneet ja kuihtuneet hiljalleen pois. Nyt kun okakausi näyttää selkeästi sivuutetulta, oli aika tonkaista pintaa syvemmältä.

IMG_20171027_105653 IMG_20171027_110034

IMG_20171027_105903

Kasvihuoneokien osalta odotukset olivat korkealla. Olivathan ne lopettaneet jo kasvukautensa. Pettymys olikin sitten suuri. Satoa näiden kahden okan osalta oli tasan nolla. Ei siis yhtään mitään. Ei edes jämiä siemenmukulasta.

Ulko-okat olivat harson ja lumipeitteen alla ja ne taisivat mennä jo tuossa taannoin, kun pari yötä oli putkeen –5,5°C pakkasta. No, ne ovat nyt jäisessä maassa, paitsi yksi. Yksi tuossa ryppäässä oli purkissa ja se päätettiin katsoa tähän jatkeeksi.

IMG_20171027_110342

IMG_20171027_110442

IMG_20171027_110836

IMG_20171027_110840

Sato oli kappalemäärällisesti suuri, mutta ei se siltikään aiheuta hurraamiseen. Yksi hivenen suurempi oka sieltä sentään löytyi. Taisi sekin olla siemenmukulaa pienempi.
Ei tästä voi hirveästi vetää puoltavia johtopäätöksiä okanviljelyn hyväksi. Kuten Arno Kasvikin sanoi, ulluko, oka ja anu eivät sovi suomalaiseen avomaaviljelyyn.

torstai 26. lokakuuta 2017

VPD – paineeton vai paineet on?

Kasvit voivat huonosti, vaikka kaiken pitäisi olla kohdallaan? Kasvit nuokkuvat, vaikka niillä on tarjolla vettä. Vai kärsivätkö ne selittämättömästi puutostiloista, esim. latvamädästä. Jos kasvupaikan olosuhteita ei pysty pitämään ihanteellisena, kannattaa epäillä VPD:tä eli haihdutuspainetta. Telttaviljelijät ja pienessä kasvihuoneessa viljelijät kuuluvat riskiryhmään.

Lyhyesti. Tarkista VPD-laskurilla onko kasvin haihdutuspaine kohdillaan.

laskuri


Ja sitten pitemmän kaavan mukaan aiheesta…

VPD eli Vapor Pressure Decifit. Suomennettuna vesihöyryn kyllästyspaineen vajaus. Vaikka monen mielestä nyt aletaan lähestyä avaruustiedettä, on lopulta kyseessä yksi kasvifysiolofian perusasioita, joka kannattaa osata ainakin ajatuksen tasolla. Ohion osavaltin yliopisto tarjoaa hyvän ja tarkan laskentakaavan VPD:n laskentaan.
VPD arvo saadaan laskettua kaavalla: VPD = vpsat-vpair 
vpsat=e(A/°R+B+C°R+D°R2+E°R3+F ln °R), vpair=e(A/°R+B+C°R+D°R2+E°R3+F ln °R)/%RH/100).
Vaikka VPD laskentaan käytetään termodynamiikkalaskentaa ja monimutkaista kaavaa kosteuden saturoitumisesta ja kosteuden kyllästyspistettä, ei hommaa tarvitse osata näin juurta jaksaen. Ja tätä varten olen luonut laskurin, johon ei tarvitse antaa kuin pari arvoa. Vaan missä tässä asiassa on kyse?

VPD on ensisijaisesti ammattikasvihuoneiden työkalu, jolla mitataan kasvihuoneen ilmastoa. Sillä voidaan ennakoida kastelutarvetta sekä tautiriskin kasvamista. Korkea VPD arvo voi kuivuttaa kasvin, kun matala VPD arvo lisää tautiriskiä ja hidastaa ravinteiden kulkua. Jos VPD arvon havaitaan olevan pielessä, voidaan kasvutilan lämpötilaa säätää tai kosteutta muuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa tuuletusta, lämpötilan nostoa, varjostusta tai kosteuden lisäämistä.

Kun kasvi imee juurillaan vettä ja siirtää sen mukana ravinteita kasvin käytettäväksi. Vesi nousee kapilaarisesti kasvissa juuripaineen ja haihdutuspaineen ansiosta. Jos haihdutuspaineeseen tulee ongelmia, voi kasvi kärsiä nuutumisesta tai ravinnepuutoksista. Jos kasvatushuoneen lämpötila ja ilmankosteus on optimissa, on haihtumispainekin todennäköisesti kunnossa. Jos kasviin kohdistuu voimakas valo, tämä voi vaikuttaa lehdistön lämpötilaan ja sitä kautta vaikuttaa haihtumispaineeseen. On hyvä huomioida myös lehdistä haihtuvan kosteuden vaikutus, joka viilentää lehtiä. Myös tämä vaikuttaa haihtumispaineeseen.

IMG_20171024_175552

Haihtumispaineen laskentaan tarvitaan tieto kasvatushuoneen ilman lämpötilasta ja sen kosteudesta. Lähemmäksi todellisuutta päästään kun mitataan myös kasvin lehden lämpötila. Lehden lämpötilan mittausta varten tarvitaan kosketukseton infrapunalämpömittarilla. Halvat digitaaliset ilmankosteusmittarit ovat yleisesti kovin huonoja. Perinteinen neulamittarista on halpa ja suhteellisen luotettava kalibroituna.

IMG_20171024_175735

Otetaan tähän pari esimerkkiä:
Huoneen ilmanlämpötila ja ilman suhteellinen kosteus on tiedossa. Lehtilämpötilaa ei tiedetä tai se on sama ilmalämpötilan kanssa.
VPD-laskurista saadaan haihtumispaineen kPa-arvo.
25°C / 75%RH  = VPD 0,79kPa
25°C / 65%RH  = VPD 1,11kPa
25°C / 55%RH  = VPD 1,43kPa
25°C / 45%RH  = VPD 1,74kPa
Tässä esimerkissä puuttuu ratkaisevasti lehden lämpötilatieto, tai se on sama ilmalämpötilan kanssa. Jotta haihtumispaine pysyy optimissa, on ilman suhteellinen kosteus pyrittävä pitämään 65%RH paikkeilla (63-74%RH). 

Sama esimerkki kuin yläpuolella, mutta lehtilämpötila onkin 3°C enemmän kuin ilman lämpötila.
25°C / 75%RH  = VPD 1,40kPa
25°C / 65%RH  = VPD 1,72kPa
25°C / 55%RH  = VPD 2,04kPa
25°C / 45%RH  = VPD 2,35kPa
Tässä esimerkissä lehden lämpötila on ilman lämpötilaa korkeampi ja haihtumispaine on korkea. Jotta jälleen päästään optimihaihdutukseen, pitää ilmankosteutta lisätä. Tässä tapauksessa tulee myös kysymykseen kasvin varjostaminen tai valojen nosto. Optimi haihtumispaine tavoitetaan tässä tapauksessa välillä 82-94%RH. Myös lämpötilan laskemisella saadaan säädettyä haihtumispaine optimiksi.

Edelleen sama esimerkki, mutta lehtilämpötila onkin 3°C vähemmän kuin ilman lämpötila.
25°C / 75%RH  = VPD 0,27kPa
25°C / 65%RH  = VPD 0,58kPa
25°C / 55%RH  = VPD 0,90kPa
25°C / 45%RH  = VPD 1,22kPa
Tässä esimerkissä lehden lämpötila on ilman lämpötilaa matalampi ja haihtumispaine on matala. Jotta jälleen päästään optimihaihdutukseen, pitää tuulettaa jolla liiallista kosteutta saadaan poistumaan. Optimi haihtumispaine tässä tapauksessa välillä 46-58%RH.

Eli haihtumispaine on hyvä pitää siinä 1kPa:n paikkeilla? Ei näinkään. Jottei homma käy liian helpoksi ja optimin hakemiseksi, on haihtumispaine hyvä pitää eri kasvuvaiheessa eri tasolla.
Juurtuvat / aikainen vegetatiivinen vaihe (matala haihtuminen) 0,4-0,8kPaMyöhäinen vegtatiivinen vaihe / aikainen kukinta (normaali haihtuminen) 0,8-1,2kPa
Keski / myöhäinen kukinta (korkea haihtuvuus) 1,2-1,6kPa

Näiden rajojen alapuolella (<0,4kPa) tai yläpuolella (>1,6kPa) haihtuvuus on haitallisen pientä tai suurta, joka johtaa ongelmiin.


Haihtumispaineen aktiivinen seuranta on mahdotonta, koska se vaatisi aktiivista mittaamista, laskemista ja automaattista säätämistä. Ongelmatapauksissa haihtumispaineen tapauskohtaisesta laskemisesta voi olla apua ja näin ollen voi saada vinkkiä mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Tulostamalla alla olevan taulukon, on manuaalisesti tehtävä seuranta hivenen helpompaa. Taulukkoon on merkitty myös 0,2kPa:n riskiraja, jonka alittaminen lisää merkittävästi taudinaiheuttajien riskiä. 
VPD taulukko

maanantai 23. lokakuuta 2017

Kasvualustatesti 2017 - osa 3

Blogiyhteistyössä: Biolan

Kasvualustatesti on tältä osaa ohi. Sammalalustoihin painottunut testi oli erittäin mielenkiintoinen ja antoi sitä mitä siltä odotin. Kasvualustasammal sopii ja toimii kotipuutarhassa. Sen kastelu on helppoa ja ylikastelun mahdollisuus on häviävän pieni, jos liiallinen vesi vain pääsee poistumaan kasvualustasta.

Kun turve ja multa kärsivät kuivuessaan pitkään korkeasta pintajännityksestä, sammaleessa tätä vettä hylkivää ominaisuutta ei ole. Kun multa ja turve vettyvät liiaksi, ne mädännyttävät juuret. Sammaleessa ei tätä ongelmaa ole. Sammal kastuu hyvin ja luovuttaa tasaisesti kosteutta kasville. Näin ollen sammaleen kasteluväli voi olla tavallista kasvualustaa pidempi. Sammal muistuttaa ominaisuuksiltaan kivivillaa ja kookosta, mutta tulee tässä tapauksessa ekologisesti suomalaisesta suosta. Sammaleella on myös muita hyviä puolia verrattuna vanhoihin kasvualustamateriaaleihin.

Testissäni sammalalustat ottivat kärkipaikan. Ne sopivat mainiosti kotipuutarhaan ja kotikasvihuoneeseen. Ne säilyttivät kuohkeuden koko kasvukauden ajan, eikä turpeesta tuttua tiivistymistä tapahtunut lainkaan. Eri sammalalustojen välillä oli jonkin verran eroja alusta alkaen. Se ei ole ainoastaan huono asia, vaan kertoo tuotteen joustavuudesta eri tilanteisiin ja kastelutekniikoille. Yhdestä materiaalista on moneksi.

Sammal ei ole enää vain sammalta, vaan se tulee haukkaamaan oman osansa kasvualustamarkkinoilta. Sammal boostattuna mykorritsoilla ja hyötymikrobeilla, ei ole vain kasvualusta, vaan se on premium-luokan tuote.

Ladattava versio: Kasvualustatesti 2017 osa3.pdf (3,8Mt)
Katso myös lisää kuvia kasvukaudelta.

Dia1
Dia2
Dia3
Dia4
Dia5
Dia6
Dia7
Dia8
Dia9
Dia10
Dia11
Dia12
Dia13
Dia14

perjantai 20. lokakuuta 2017

-3°C oli liikaa rocotoille

Nyt on sitten koettu tälläkin kulmalla ensimmäinen hallayö. Yön alin oli –3°C, joka hätyytteli jo ankaran hallan rajaa. Aamulla lämpötila alkoi kipuamaan lähemmäs nollaa, mutta tuhot olivat tuossa kohdassa jo tapahtuneet. Monelle kasville ensimmäinen hallayö jäikin sitten viimeiseksi. Rocotot menivät kaikki. Kuten totesin rocoto kirjoituksessani, rocotot kestävät hyvin kylmää, mutta eivät varsinaista pakkasta. Tämä tuli nyt todettua. -3°C oli liikaa.

Ulkona suojaamattomista chileistä säilyi Aji rojo ja Capsicum flexuosum. Aji rojon säilyminen oli ihme, koska en pitänyt sitä mitenkään kestävänä. Vieressä ollut Criolla de Cocina (C. annuum) ja Rocoto Manzano red kuolivat. Kestäväksi povattu Aji lucento rocoto meni myös muiden mukana.

1-IMG_20171020_163348
Rocoto Ecuadorian red pepper for hell (C. pubescens)
1-IMG_20171020_163405
Rocoto Manzano red (C. pubescens)
1-IMG_20171020_163527
Rocoto Manzano red (C. pubescens)
1-IMG_20171020_163518
Aji rojo (C. baccatum)

torstai 19. lokakuuta 2017

Jättirocoto sisälle turvaan

Kesäkuussa pähkäilin kasvihuoneessa ollutta rocotoa. Se kun kukki runsaasti, tuotti siitepölyä, mutta kukat abortoituivat. Syy kukkien abortoitumiseen saattoi olla heikossa juuristossa, lannoituksessa tai lämpötiloissa. Kasvin siirto ulos auttoi ja hedelmiäkin alkoi muodostua. Lannoitteiden kanssa oli koko kesän jonkinlaista säätöä ja tuntui siltä, että kasvi kärsi koko kesän typpivajeesta. En lisännyt tästä huolimatta typen määrää suhteessa, vaan nostin lannoiteväkevyyttä vesiviljelyliuoksessa. Näin ollen typen mg/l arvo nousi, typpi-kalium suhteen pysyessä vakiona. Myöhemmin nostin kalium- ja fosforitasoa N-K ja P-K lannoitteilla, nostamatta samalla kuitenkaan sivu- ja hivenravinteiden määrää. Boostia kesän mittaa haettiin Yaralla, Remolla ja NutriVantilla sekä Jaakontaialla.

IMG_f20171015_155720

Rocoto majaili kesän kasvihuoneen edessä ja keräsi jatkuvasti lisää hedelmiä oksiensa painoksi. Sadon kypsyminen oli hidasta viileän kesän ja viileän syksyn johdosta. Tulevia halloja ja pakkasia vastaan rocoto päätettiin siirtää turvaan juuri siivottuun kasvihuoneeseen.

IMG_20171015_155813

Siirto ei ollut helppo. Lopulta siinä tarvittiin neljä henkeä pitämään ja ohjailemaan oksia. Puutarhakaari ja puutarhan portti siirrettiin ensin pois tieltä. Sitten varsinainen siirto pääsi käyntiin. Peruutus ja kääntö kasvihuoneen ovelle oli ahdas, eikä kulku kasvihuoneen ovestakaan ollut mikään helppo. Rocoto siirtyi kuitenkin suhteellisen kivuttomasti kasvihuoneen takaosaan. Projektin ehkä haastavin vaihe oli kasvin pystys ja tuenta. Rocoto oli nimittäin kesän aikana kasvanut hyvin toispuoliseksi ja oli ottanut vahvasti tukea puutarhakaaresta ja kasvihuoneen seinästä. Pituutta kasvilla oli myös runsaasti, yli kasvihuoneen sisäkorkeuden. Niinpä oksien levitys jäi hieman vajaaksi.

IMG_20171015_155821

IMG_20171015_163503

Satoa on kasvin oksilla erittäin runsaasti, vaikka sitä on kerätty jo huomattavasti. Uusia hedelmiä tuntuu muodostuvan jatkuvasti, eikä jatkuva kukinta ja pölyttyminen näytä tuovan loppua tälle ilotykitykselle. Juuristo on sitten keväästä kasvanut, vaikka en vieläkään pidä sitä minään mahtavana.

IMG_20171015_163430

Ikeanft jää osaltani nyt historiaan ja pyrin ensikaudeksi kehittämään jonkin toisenlaisen, mutta vastaavan kasvatusmetodin. Pumpun ja säiliön huolto on erittäin ongelmallista ja jopa mahdotonta. Kasvin paino on vääntänyt kannet ja myös Trofast purkit hieman muodottomiksi. Ensikaudeksi pitää kehitellä systeemi jossa nämä ongelmakohdat on ratkaistu ja jolta voidaan odottaa vielä tätäkin parempaa tulosta.


IMG_20171015_163419

IMG_20171015_155747

IMG_20171015_155741

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...