torstai 26. lokakuuta 2017

VPD – paineeton vai paineet on?

Kasvit voivat huonosti, vaikka kaiken pitäisi olla kohdallaan? Kasvit nuokkuvat, vaikka niillä on tarjolla vettä. Vai kärsivätkö ne selittämättömästi puutostiloista, esim. latvamädästä. Jos kasvupaikan olosuhteita ei pysty pitämään ihanteellisena, kannattaa epäillä VPD:tä eli haihdutuspainetta. Telttaviljelijät ja pienessä kasvihuoneessa viljelijät kuuluvat riskiryhmään.

Lyhyesti. Tarkista VPD-laskurilla onko kasvin haihdutuspaine kohdillaan.

laskuri


Ja sitten pitemmän kaavan mukaan aiheesta…

VPD eli Vapor Pressure Decifit. Suomennettuna vesihöyryn kyllästyspaineen vajaus. Vaikka monen mielestä nyt aletaan lähestyä avaruustiedettä, on lopulta kyseessä yksi kasvifysiolofian perusasioita, joka kannattaa osata ainakin ajatuksen tasolla. Ohion osavaltin yliopisto tarjoaa hyvän ja tarkan laskentakaavan VPD:n laskentaan.
VPD arvo saadaan laskettua kaavalla: VPD = vpsat-vpair 
vpsat=e(A/°R+B+C°R+D°R2+E°R3+F ln °R), vpair=e(A/°R+B+C°R+D°R2+E°R3+F ln °R)/%RH/100).
Vaikka VPD laskentaan käytetään termodynamiikkalaskentaa ja monimutkaista kaavaa kosteuden saturoitumisesta ja kosteuden kyllästyspistettä, ei hommaa tarvitse osata näin juurta jaksaen. Ja tätä varten olen luonut laskurin, johon ei tarvitse antaa kuin pari arvoa. Vaan missä tässä asiassa on kyse?

VPD on ensisijaisesti ammattikasvihuoneiden työkalu, jolla mitataan kasvihuoneen ilmastoa. Sillä voidaan ennakoida kastelutarvetta sekä tautiriskin kasvamista. Korkea VPD arvo voi kuivuttaa kasvin, kun matala VPD arvo lisää tautiriskiä ja hidastaa ravinteiden kulkua. Jos VPD arvon havaitaan olevan pielessä, voidaan kasvutilan lämpötilaa säätää tai kosteutta muuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa tuuletusta, lämpötilan nostoa, varjostusta tai kosteuden lisäämistä.

Kun kasvi imee juurillaan vettä, se siirtää sen mukana ravinteita kasvin käytettäväksi. Vesi nousee kapilaarisesti kasvissa juuripaineen ja haihdutuspaineen ansiosta. Jos haihdutuspaineeseen tulee ongelmia, voi kasvi kärsiä nuutumisesta tai ravinnepuutoksista. Jos kasvatushuoneen lämpötila ja ilmankosteus on optimissa, on haihtumispainekin todennäköisesti kunnossa. Jos kasviin kohdistuu voimakas valo, tämä voi vaikuttaa lehdistön lämpötilaan ja sitä kautta vaikuttaa haihtumispaineeseen. On hyvä huomioida myös lehdistä haihtuvan kosteuden vaikutus, joka viilentää lehtiä. Myös tämä vaikuttaa haihtumispaineeseen.

IMG_20171024_175552

Haihtumispaineen laskentaan tarvitaan tieto kasvatushuoneen ilman lämpötilasta ja sen kosteudesta. Lähemmäksi todellisuutta päästään kun mitataan myös kasvin lehden lämpötila. Lehden lämpötilan mittausta varten tarvitaan kosketukseton infrapunalämpömittarilla. Halvat digitaaliset ilmankosteusmittarit ovat yleisesti kovin huonoja. Perinteinen neulamittarista on halpa ja suhteellisen luotettava kalibroituna.

IMG_20171024_175735

Otetaan tähän pari esimerkkiä:
Huoneen ilmanlämpötila ja ilman suhteellinen kosteus on tiedossa. Lehtilämpötilaa ei tiedetä tai se on sama ilmalämpötilan kanssa.
VPD-laskurista saadaan haihtumispaineen kPa-arvo.
25°C / 75%RH  = VPD 0,79kPa
25°C / 65%RH  = VPD 1,11kPa
25°C / 55%RH  = VPD 1,43kPa
25°C / 45%RH  = VPD 1,74kPa
Tässä esimerkissä puuttuu ratkaisevasti lehden lämpötilatieto, tai se on sama ilmalämpötilan kanssa. Jotta haihtumispaine pysyy optimissa, on ilman suhteellinen kosteus pyrittävä pitämään 65%RH paikkeilla (63-74%RH). 

Sama esimerkki kuin yläpuolella, mutta lehtilämpötila onkin 3°C enemmän kuin ilman lämpötila.
25°C / 75%RH  = VPD 1,40kPa
25°C / 65%RH  = VPD 1,72kPa
25°C / 55%RH  = VPD 2,04kPa
25°C / 45%RH  = VPD 2,35kPa
Tässä esimerkissä lehden lämpötila on ilman lämpötilaa korkeampi ja haihtumispaine on korkea. Jotta jälleen päästään optimihaihdutukseen, pitää ilmankosteutta lisätä. Tässä tapauksessa tulee myös kysymykseen kasvin varjostaminen tai valojen nosto. Optimi haihtumispaine tavoitetaan tässä tapauksessa välillä 82-94%RH. Myös lämpötilan laskemisella saadaan säädettyä haihtumispaine optimiksi.

Edelleen sama esimerkki, mutta lehtilämpötila onkin 3°C vähemmän kuin ilman lämpötila.
25°C / 75%RH  = VPD 0,27kPa
25°C / 65%RH  = VPD 0,58kPa
25°C / 55%RH  = VPD 0,90kPa
25°C / 45%RH  = VPD 1,22kPa
Tässä esimerkissä lehden lämpötila on ilman lämpötilaa matalampi ja haihtumispaine on matala. Jotta jälleen päästään optimihaihdutukseen, pitää tuulettaa jolla liiallista kosteutta saadaan poistumaan. Optimi haihtumispaine tässä tapauksessa välillä 46-58%RH.

Esimerkkilaiskuissa oli käytetty yhtä lämpötilaa. Kun lämpötila muuttuu, muuttuvat myös tavoitteelliset kosteusarvot.

Eli haihtumispaine on hyvä pitää siinä 1kPa:n paikkeilla? Ei näinkään. Jottei homma käy liian helpoksi ja optimin hakemiseksi, on haihtumispaine hyvä pitää eri kasvuvaiheessa eri tasolla.
Juurtuvat / aikainen vegetatiivinen vaihe (matala haihtuminen) 0,4-0,8kPa
Myöhäinen vegtatiivinen vaihe / aikainen kukinta (normaali haihtuminen) 0,8-1,2kPa
Keski / myöhäinen kukinta (korkea haihtuvuus) 1,2-1,6kPa

Näiden rajojen alapuolella (<0,4kPa) tai yläpuolella (>1,6kPa) haihtuvuus on haitallisen pientä tai suurta, joka johtaa ongelmiin.


Haihtumispaineen aktiivinen seuranta on mahdotonta, koska se vaatisi aktiivista mittaamista, laskemista ja automaattista säätämistä. Ongelmatapauksissa haihtumispaineen tapauskohtaisesta laskemisesta voi olla apua ja näin ollen voi saada vinkkiä mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Tulostamalla alla olevan taulukon, on manuaalisesti tehtävä seuranta hivenen helpompaa. Taulukkoon on merkitty myös 0,2kPa:n riskiraja, jonka alittaminen lisää merkittävästi taudinaiheuttajien riskiä. 

VPD taulukko

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen aihe ja hieno laskuri! Taas tuli kasvien hoidosta opittua uutta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Laskureita olen värkkäilyt tässä ihan huvikseni. Ensin lasketaan yksi lasku excelillä ja sitten se lähtee turpoamaan. :D
      Tämä oli itsellekkin uusi juttu, kunnes törmäsin aiheeseen pari viikkoa sitten. Katsotaan pääseekö tätä hyödyntämään millään tavalla, vai kuoleeko todellisuudessa mahdottomuuteensa. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...