perjantai 24. marraskuuta 2017

Jackpot viimeisestä okasta

Yksi oka on odotellut kasvihuoneen perällä sopivaa hetkeä sadonkorjuulle. Se siirrettiin ulkoa sisälle kasvihuoneeseen juuri ennen lokakuun ensimmäisiä pakkasia. Viimeisen okan varaan laskettiin paljon, tai sille pikemminkin langetettiin suuria odotuksia. Ensimmäisenä tarkoituksena oli säästää oka niin pitkälle kuin mahdollista, mutta se alkoi jonkin aikaa sitten nuutumaan ja näivettymään. Niinpä tuli aika tarkastella sen satoa.

Viimeinen oka oli kesän ulkona ja oli koko kauden erittäin rehevässä kunnossa. Se oli istutettuna 30 litran saaviin. Multana sillä oli vanhaa kasvihuonetuotannossa ollutta turvetta, joka on jo kompostoitunut muiden maatuvien jätteiden myötä melko mullaksi. Lisänä oli Biolanin mykorritsoja sisältävää multaa ja biohiiltä. Vaikka oka kasvattaa mukulat melko pintaan, oli juurikasvu jo varhaisessa vaiheessa saavuttanut saavin pohjan ja meni jopa siitä maahan saakka.

Vehreä oka kuihtui yllättäen

Okien kaivelu ei vielä päässyt edes alkuun, kun ensimmäisiä mukuloita alkoi jo löytymään. Oka oli nimittäin salakavalasti kasvatellut ilmamukuloita maanpäälisiin varsiin. Yksi mukula oli jopa hyvin lähellä siemenmukulan kokoa, jollaisesta tämä koko kasvi oli saanut alkunsa. Se miksi oka tekee ilmamukuloita, jäi minulle epäselväksi selvittelyistä huolimatta. Kyseessä ei ilmeisesti kuitenkaan ole kovin yleinen asia.



Oka kasvattaa mukulat todella pintaan, vaikka juuret kasvavatkin syvällekin. Tästä saatiin viitettä jo aikaisemmista okista jotka kasvoivat kesän peltomaassa. Sama toistui myös tämän okan kohdalla. Ensimmäinen okan mukula tuli nimittäin vastaan jo oksien alta. Oka ei onneksi ole valolle samalla tavalla herkkä kuin peruna ja valolle altistuminen jopa vähentää oksaalihapon määrää mukuloissa.

Ja sitten mukuloita pintaa syvemmältä. Koska oka on erittäin haasteellinen pimeän ajanjakson vaatimuksensa takia, on okat kyettävä siirtämään pakkaselta turvaan päivien lyhetessä. 30 litran saavi vaikutti erinomaiselta kasvatusruukulta. Epäilen kuitenkin, että se saisi olla hieman matalampi, ollen kuitenkin samalla jonkin verran leveämpi. Ainakin peltomaassa mukuloita oli muodostunut suhteellisen etäälle kasvin keskustasta.

Kokonaisuuden kannalta okasato jäi pieneksi ja käytännössä voidaan puhua n.7-9dl sadosta. Jos kaikista okista olisi tullut tällainen samanlainen määrä, olisi satoa kertynyt jopa yli neljä litraa.

Siemenmukulat olivat suhteellisen pieniä. Ehkä noin 6-8g. Suurin oka painoi 30g. Satoa tästä viimeisestä okasta kertyi 360g. Sato oli panostukseen nähden 60 kertainen. Ilmamukuloitakin kertyi 30g maamukuloiden päälle. Alla olevassa kuvassa suhteutettuna kuinka pieni siemenmukula oli. Sen rinnalla suurin mukula.

 Mukulat 6g ja 30g

Nyt okakoe on päättynyt. Siitä jäi melko ristiriitaiset mielipiteet. Jos kaikki menee nappiin, satoa tulee, mutta nyttenkin onnistuminen oli vain 1/7 osa. Toki nyt oletan tietäväni suunnilleen onnistumiseen johtaneet avaimet. Valoidätys, iso astia, kuohkea maa, suhteellisen runsas kastelu ja lannoitus heinäkuuhun saakka. Sijoitus ulos aurinkoon ilmojen lämmettyä ja takaisin sisälle ilmojen lähestyessä nollaa. Syksystä kastelu pitää vähentää ja lannoitus lopettaa. Lopussa lämpimässä, 5-15°C välillä. Nyt olisi ensikaudeksi reilunkokoisia siemenmukuloita. Makuhan näissä on erinomainen ja ne maistuvatkin lähes uusilta perunoilta voin kera nautittuna.

Nähtäväksi jää, kasvaako oka tällä palstalla ensi vuonna. Okasta on toki nytkin pistokkaita juurtumassa, mutta perheessä olevien reumasairauksien takia okan syömistä ei pidä ainakaan nostaa kovin suureksi. Testimielessä kasvateltuna erittäin mielenkiintoinen kasvi ja se voi niittää menestystä myös vihreänä ryhmäkasvina.
Kiitokset Rekolan puutarhalle siemenmukuloista ja mukaanpääsystä uraauurtavaan kokeiluun.

2 kommenttia:

  1. No nyt on hyvän kokoista satoa. Minulla on vielä neljän puskan okan maassa, liekö jo mädäntyneet. Pitäisi vielä katsoa loputkin vaan ei ole oikein innostanut kun sen yhden okat oli niin pieniä. Komea kasvi tuo on mutta taidan kyllä jättää sen viljelyn ensi kesänä väliin. Astiassa voisi kuitenkin pitää kantaa hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvi on kaunis vehreänä. Tavallaan en ole kiinnostunut kasvattamaan tätä enää, mutta toisaaltaa kyllä kiinnostaisi. Nyt olisi 5x suurempia mukuloita joita tuli Rekolalta, joten niissä voisi olla elinvoimaisuus eri luokkaa. Kaiken kaikkiaan haastava kasvi. Kasvu voisi onnistua myös avomaalla etelässä, mutta vaatisi pimeäsäätelyä, joka on taas melkoisen työläs.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...