sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Intiaanisokeria ja kuvia avomaalta

Helteinen kesä on piinannut kasveja, mutta onneksi ongelmia ei juurikaan ole ollut. Tästä iso kiitos kiinalaisille micro-sadettimille, joita on sijoiteltu tasaisesti pitkin avomaata. Niiden ansiosta kasvu ei ole pysähtynyt ja kasvit ovat säilyttäneet vehreytensä.


Silpoydinherne Markana

Herneiksi valittiin tänä vuonna vain kaksi lajiketta. Markana ja Kelvedon wonder. Molemmat ovat kasvaneet hienosti, hitaasta alusta huolimatta. Kelvedon wonder oli luvatusti aikainen ja sen osalta sato alkaa jo hiipua. Markanan suhteen sato alkaa olla juuri nyt huipussaan. Molemmat hyviä lajikkeita, joskin Kelvedon on hieman makeampi. Kelvedon wonder tuntuisi olevan hieman herkempi toukille.



Kesäkurpitsa Partenon


Kurpitsoja lehtikompostissa


Myskikurpitsa Nelson f1


Jättikurpitsa Gran gigante

Helteinen kesä on ollut kurpitsojen kesä. Kesäkurpitsaa on tullut mukavasti ja avomaalla kasvutahti on ollut valtaisa. Toinen kesäkurpitsa on ollut kasvihuoneessa, mutta kuumuus on ollut sille liikaa. Viileämpänä kesänä, viileämmässä paikassa Partenon kesäkurpitsa kasvaisi hienosti myös kasvihuoneessa. Partenokarppisena lajikkeena se tuottaa satoa myös ilman pölytystä.

Jättikurpitsat Nelson f1 ja Gran gigante ovat vallanneet hienosti lehtikompostin ja ovat runsaan kastelun siivityksessä olleet koko kesän elinvoimaisia. Nyt odotetaan satoa.



Maissilta löytyy pituutta


Tähkät pullistelevat lupaavasti

Kauppapuutarhalta adoptoidut maissin taimet lähtivät hienosti kasvuun, vaikka ne olivat olleet jo liian pitkään pienissä purkeissa. Aikaisempina vuosina maissisato on jäänyt melko vaatimattomaksi, mutta tänä vuonna sato ylittää odotukset. Pituutta maisseilla on ennätykselliset 2,3m ja tähkät pullistelevat lupaavasti.



Okaa (Oxalis tuberosa)

Okan on saanut tänä vuonna olla omissa oloissaan, enkä ole antanut niille edes mitään hoitoa. Kastelukin on ollut puhtaasti sadetuksen roiskeiden varassa. Tästä huolimatta okat näyttävät hyviltä. Ne selkeästi pitävät myös puolivarjoisesta paikasta.



Avomaankurkkuja

Avomaankurkut menevät tänäkin kesänä penkin alle. Omat kylvöt onnistuivat, mutta sitten toukokuun kuumuus ja todennäköisesti lavan multa tuhosivat taimet. Kauppapuutarhan poistotaimet pelastivat tilannetta sentään jonkin verran, vaikka mistään riemuvoitosta ei puhuta. Satoa on säilötty tällä hetkellä yli 10 litraa ja lisää on tulossa.


Tilliä on kasvanut reilusti


Salaatti ei ole kohdannut tuholaisia tänä kesänä

Tänä vuonna tilliin on panostettu normaalia enemmän ja Como tilli on osoittautunut erittäin loistavaksi lajikkeeksi. Siitä kerättiin iso sato lehtitillinä kuivatukseen, lopun jäädessä kruunutilliksi säilöntöihin. Tilliä ei tältä pellolta oikeastaan puutu koskaan, siitä pitävät huolen aiempien vuosien luontaiset kylvöt.

Salaatit tahtovat itää kehnosti ja sitten kun ne itävät, ne todella itävät. Salaattien kanssa on ollut monina vuosina ongelmia. Joko ne eivät tahdo millään itää ja sitten kun itävät, kotilot syövät ne järkyttävään kuntoon. Kesän kuivuus ja viime talvi ovat olleet avuksi tässä ja tänä vuonna on todella vähän kotiloita. Näinpä salaatti on pysyneet syötävinä.



Taitepapu Ferrari


Ferrari on lajikkeena matala

Taitepapu on yksi lapsuuden suosikkejani ja se löysi kasvatuslistalle melko varkain. Ferrari on lajikkeena todella maistuva ja sitä söisi kyllä runsain mitoin. Taitepapu keitetään kokonaisena ja syödään myös kokonaisena. Voisulan kanssa nautittuna se todellakin palautti lapsuuden muistot mieliin. Ensi kesäksi pitää tutkailla lisää hyviä papulajikkeita. Vahapapu voisi olla kokeilun arvoinen.



Punajuurta, naurista  ja purjoa


Kaskinauris, Enon kanta

Punajuuri ja purjo ovat kasvaneet suhteellisen nihkeästi, mutta ovat osoittaneet viikon sisään spurttihenkisyyttä. Niiden välissä Enon kantaa oleva kasvinauris on kasvanut hienosti. Ensimmäinen nauris nousikin harvennuksessa syötäväksi.




Kyssäkaali Delikatess weisser

Tänä kesänä kasvatuksessa on myös kyssäkaalia. En ole kyssäkaalia maistanut koskaan ennemmin ja siinä suhteessa siihen liittyi melkoisia odotuksia. Odotusten suhteen ei joutunut lainkaan pettymään ja Delikatess weisser kyssäkaali kyllä palkitsi odotukset. Kyssäkaali ei käytännössä maistu lainkaan kaalilta, vaan lähinnä makealta lantulta tai nauriilta. Kyssäkaalia voi syödä raakana tai sen siivuja voi pyöräyttää pannun kautta. Kyssäkaalit ovat toista kylvöä, koska ensimmäinen sato tuhoutui kirppojen suuhun. Kaaliverkko pelasti toisen erän kirppojen tuholta.



Peruna kasvaa tuuheana ja vielä melko terveenä

Perunan suhteen sadetusta pitää jo rajoittaa, jottei siihen iske rutto. Perunat olivat valtavia jo juhannuksena. Nyt perunat ovat paikoitelle miehen nyrkin kokoisia ja isompiakin löytyy. Lajikkeina omaa kantaa olevaa Timoa ja kaupan pussiperunasta laitettua Lady Feliciaa. Lisäksi sivustalla on kaupan poistomyynnistä siemenperuna Timoa, jolla on tarkoitus uudistaa omaa Timo-kantaa.



Stuttgarter keltasipulia

Vaikka viime vuonna sanoin kasvattavani jättisipulia, en kuitenkaan lähtenyt tähän. Sipulia laitettiin siemenestä, mutta niistä ei tullut mitään. Sipuli on ehdottoman helppo, mutta istukassipulista laitettaessa. Siemenestä kasvattaessa sipuli on työläs ja vaatii paljon huolenpitoa. Jättisipulin kylvö pitäisi aloittaa jo marraskuussa, jos mielii kunnon satoa. Keltasipuli alkaakin kohta olla nosto kunnossa.



Lehtikaali Half tall ja Mammoth kruunutilli

Jos jostain voi olla varma, niin varmaa on että pellosta nousee tilliä. Tilli kylvää itsensä helposti ja selviää talven yli itämiskuntoisena… nähtävän hyvin. Tilliä nousee kevään ja kesän mittaa paikkoihin joissa tilliä ei ole hetkeen kasvatettu. Tämä ei toki ole huono asia.

Lehtikaalina viime vuonna oli Scarlett ja tänä vuonna Half tall. Molemmat loistavia lajikkeita, mutta piste menee tällä kertaa Scarlettille, joka oli hivenen maukkaampi ja mehevämpi. Pellolla olevia lehtikaalia ei ole juurikaan ehditty syömään, kun tavoitteena on ollut syödä kasvihuoneen vesiviljelyn lehtikaali ensin pois. Taitaa olla lehtikaalisipsien aika.



Tomaatteja avomaalla

Moni on kertonut tomaattien kasvavan tänä kesä paremmin ulkona kuin kasvihuoneessa. Täällä tilanne on ollut toisinpäin ja ulkona tomaatit ovat kasvaneet nihkeästi ja kituuttaen. En tiedä onko vika kuumuudessa vaiko melassissa, joka teki tomaatteihin paljon kasvuvirheitä. Satoa ulkotomaattien osalta on saatu todella minimaalisesti.


Ei kesää ilman testauksia. Melassin kanssa meni niin kuin meni ja idea kääntyi itseään vastaan. En kuitenkaan luopunut ideasta sokerilannoituksen suhteen, vaan nyt testissä on Masajo Oy:n aitoa Intiaanisokeria. Intiaanisokeri on valmistettu bolivialaisesta täysruokosokerista ja se on täysin luomulaatuista. Tämän suhteen ei tarvitse pelätä torjunta-ainejäämiä, kuten sokerijuurikkaasta valmistetun melassin kanssa. Intiaanisokeri sisältää vain vähän natriumia, eikä lainkaan klooria. Natriumin ja kloorin korkea määrä olikin rehumelassin suuri ongelma, joskaan ne eivät varmuudella olleet ongelman aiheuttajia. Koska aito Intiaanisokeri valmistetaan hellävaraisesti puristaen ilman teollisia toimenpiteitä, se sisältää paljon aminohappoja ja vitamiineja. Intiaanisokerin osalta testit ovat alkaneet avomaan, vesiviljely ja kasvihuonekasvien osalta ja jatkuu myöhemmin korkeampiin antomääriin ja haittavaikutustesteihin. Tällä hetkellä näyttää positiiviselta.


Aito Intiaanisokeri ei ole teollisesti prosessoitua tasalaatuista, värjättyä tai valkaistua



Intiaanisokeri on hyvä liuottaa ennen lisäystä kastelukannuun. Sokerin lisäyksen eduista saadaan toivottavasti tietoa vielä tänä syksynä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...