lauantai 23. helmikuuta 2019

Kauden tomaatit kylvetty

Viime kausi meni kasvihuoneessa tomaattipainotteisesti ja sama meno jatkuu tänäkin vuonna. Lajikkeiden kirjossa koitetaan pysytellä kuitenkin maltillisella tasolla. Tällä yritetään tähdätä enemmän runsaaseen satoon, kuin muutamaan maistelutomaattiin. 




Taimimäärän päättäminen jokaisen lajikkeen kohdalla, on aina melkoinen päänvaiva ennen kylvöjä. Loppulaskelmissa päästiin lopulta 23 taimen tarpeeseen. Kylvöjen osalta pitää aina siemenen itämisluotettavuudesta riippuen kylvää muutamia varasiemeniä. Omien viime kauden siementen kohdalla määrä on aina vähän isompi, kun tietoa itävyydestä ei ole.

Pääpaino pidetään edelleenkin varmaluottoisessa Moneymakerissä. Sen määrä on tänä vuonna historiallisen pieni 4kpl. Moneymaker ei tosin kuulunut päivän kylvöihin, koska nämä kylvökset ovat jo mukavan kokoisella taimella. Koska perustomaattia kuluu kaikkein eniten, on Moneymakerin kaverina Fandango f1. Se on varhainen ja tuottoisa lajike. Se on uusi tuttavuus meillä.

Niin ikään uusia kokeilulajikkeita on Olivade f1 (luumutomaatti), Resi (kirsikkatomaatti), Ace 55 VF.

Viime kauden uusista lajikkeista jatkoon pääsi Black Krim (pihvitomaatti), Gordost Sibiri (pihvitomaatti), Citrina ja Zlatava.




Päivän muihin kylvöihin kuului malanbarinpinaatti, lehtiselleri ja koristehirssi. Koristehirssin siemenet peitettiin kevyesti vain vermikuliitilla. Lehtisellerin siemeniä ei peitetty lainkaan ja malabarinpinaatti kylvettiin normaalisti peittäen siemenet kevyesti mullalla. Kaikki päivän kylvökset päätyivät lämpölevyn päälle. Hirssin itämislämpötila on hivenen pienempi, joten se siirtyy lämpölevyltä parin päivän päästä pois.





Katso myös:

- Helpot ohjeet tomaatin kasvatukseen

- Tomaatin taimikasvatus


tiistai 19. helmikuuta 2019

Helpot ohjeet kurkun kasvatukseen

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com

Kurkku on tomaatin ohella yksi kotipuutarhojen viljellyin vihannes. Kurkun kasvattaminen ei ole vaikeaa, kunhan huolehtii muutamista yksityiskohdista. Kurkun kasvatukseen on varmasti eri näkemyksiä ja tapoja, mutta tässä omat vinkkini kurkulle.



Kurkun kasvatuksessa lajikevalinta on tärkeää. Suosi ensisijaisesti partenokarppisia lajikkeita. Partenokarppinen kurkku tuottaa vain emikukkia. Näin ollen kukan ei tarvitse pölyttyä tuottaakseen satoa. Tästä on etua paikoissa jossa pölyttäjien määrä on vähäinen, kuten parvekkeella ja kasvihuoneessa. Toisena tai jopa tärkeimpänä ominaisuutena on karvasvapaisuus. Kolmantena hyvänä ominaisuutena on taudinkestävyys.




Kurkut voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kasvihuonekurkku, avomaankurkku ja amppelikurkku. Nimet kertovatkin mihin nämä kurkut soveltuvat. Moni kasvihuonekurkuksi nimetty lajike soveltuu myös amppelikurkuksi, jos niiden hedelmät ovat pienikokoisia.



Kurkku on kasvultaan nopea, joten ne voi kylvää vasta kasvukauden alettua tai esim. 2-3 viikkoa ennen kasvihuone- tai lavakauden alkua. Nopea kasvu tarkoittaa sitä, että kurkku tulee siirtokokoiseksi nopeasti ja tällöin olosuhteiden pitäisi olla hyvät paikassa jonne kurkkua ollaan sijoittamassa. Kurkku pitää lämpimästä ja tarvitsee paljon valoa. Kurkku on arka kylmälle ja erityisen herkkä se on juuristostaan. Älä käytä kasteluun missään vaiheessa kylmää vettä. Avomaalle kurkku istutetaan vasta kun maa on lämmennyt. Avomaalla kurkku suojataan kukkimisen alkuun asti harsolla tai niin pitkään kun yöt ovat erityisen viileitä.



Kylvä kurkku pieneen ruukkuun, yksi siemen per ruukku. Käytä kylvöön kuohkeaa multaa tai turvetta. Kun kurkku ei tahdo enää pysyä pystyssä, sen voi siirtää jo lopulliseen ruukkuun, lavaan, kohopenkkiin tai peltoon. Lopullisella paikalla kurkku on viimeistään tuettava. Kasvihuonekurkkulle on helpointa tarjota tukinaru jota pitkin se voi kiivetä ylös. Amppelikurkullekkin voi tarjota narun, jolla kasvua saadan ohjattua myös sivuillepäin. Avomaankurkkua ei tueta avomaalla.



Kurkku kasvattaa suhteellisen suuren juuriston, mutta se pärjää pienessäkin ruukussa. Lähinnä ongelmaksi muodostuu kurkun vedenkulutus, joka on kesällä erittäin suurta. Kurkku ei viihdy märässä maassa, joten kastelusta huolimatta kasvualustan on oltava hyvin hengittävä. Amppeleissa kannattaa jo painosyistä käyttää turvetta.

Kurkun janoisuuden takia ruukku kannattaa mitoittaa hieman suuremmaksi. Jos kurkku pääsee kuivumaan, eikä lajike ole karvasvapaa, aiheuttaa tämä kurkun hedelmään karvautta. Karvasvapaat lajikkeet muuttuvat myös karvaiksi, mutta yleensä tämä liittyy ylikypsyyteen.

Kurkku kannattaakin kerätä heti kun se on saavuttanut syöntikoon. Kurkku kerätään vihreänä eli "raakana". Kun kurkun väri alkaa vaalenemaan, on tämä merkki hedelmän kypsymisestä ja se alkaa poikkeuksetta olla jo syömäkelvoton. Jos kurkusta haluaa ottaa siemeniä talteen, tällöin hedelmän pitää antaa kypsyä keltaiseksi saakka. Partekarppiset lajikkeet tuottavat harvoin siemeniä, eikä siemenet muodostueessaankaan ole itäviä.




Kurkkua huolletaan tarpeen tullen. Siitä poistetaan sairaat ja kuivuneet lehdet. Avomaankurkun ja amppelikurkun kasvua ei yleensä säännöstellä. Kasvihuonekurkkua on taas hyvä leikata ja näin säätää kasvua ja sadontuottonopeutta. Kurkusta kannattaa poistaa varkaat (sivuverso päärungosta), koska nämä hidastavat kasvua ja sadontuottoa. Vaihtoehtoinen tapa on antaa tulla sivuhaaraan yksi kukka ja lehti, jonka jälkeen sivuhaara katkaistaan.

Koska kasvihuonekurkku tarvitsee kasvaakseen tukea alhaalta ylös, vaatii kurkku huomiota paljon kasvun ohjaamisen suhteen. Kun kurkku on saavuttanut katon tai naruohjauksen poikkisäikeen katossa, sen kasvu voidaan ohjata tippumaan takaisin alas. Kasvu voidaan ohjata jatkumaan ylhäällä myös kattorakenteita pitkin tai kurkun runkoa voidaan varovasti laskea alas.

Alaslasku on kotipuutarhoissa haastavaa ja liian nopeasti tai liian lähelle juurityveä tehty laskos halkaisee tai katkaisee rungon helposti. Kurkku on myös isojen lehtien takia suuri varjostaja, josta voi olla haittaa tai hyötyä. Tästä syystä kurkun sijoitusta kasvihuoneessa kannattaa miettiä ennen istutusta.



- Kurkku ja tomaatti tulevat toimeen keskenään, vaikka tomaatin haihduttamien alkanoidien sanotaan haittaavan kurkun kasvua
- Kurkku pitää suhteellisen kuivasta ilmasta, mutta tämä altistaa kurkun herkästi vihannespunkeille
- Korkea ilmankosteus ja viileät ilmat altistavat kurkun heräkästi homekasvustoille, kuten härmälle
- Keltaiset lehdet indikoivat liian märästä kasvualustasta, ravinteiden puuttesta tai punkeista
- Kylvä kesällä toinen erä kurkkua loppusyksyn satoa silmällä pitäen
- Kastele ja lannoita paljon, lannoitteeksi käy peruslannoite tai hieman typpipainotteinen lannos
- Kurkun alimmat lehdet voidaan poistaa, jätä alimman hedelmän alle vähintään yksi lehti
- Avomaankurkkua voi myös kasvattaa kasvihuoneessa ja käyttää sitä tuoreeltaan ilman säilöntää
- Jos kurkku närästää syödessä, kokeile vaaleampia lajikkeita tai kokeile kuoria kurkku
- Partenokarppisia ja perinteisiä lajikkeita voi kasvattaa samassa tilassa


         Lajikepoimintoja:

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Helpot ohjeet tomaatin kasvatukseen

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com


Tomaatin kasvatus pitää sisällään runsaasti pienempiä ja tarkempia niksejä, mutta ilman näitäkin juttuja pääsee kasvatteluissa hyvin alkuun. Koitan jälleen kirjoittaa kasvatuksesta lyhyesti ja yksinkertaisesti.



Tomaattilajikkeiden kasvatuksen välillä ei ole kovin suurta eroa. Eri tomaattien erot tulevat lähinnä hedelmän muodosta ja itse kasvin kasvutavasta. Lajikevalinnassa kannattaa lähteä liikkeelle omista tarpeista ja siitä miten ja missä tomaattia haluaa kasvattaa. Runkotomaatti kasvattaa yhden pitkän rungon, joka sopii mainiosti kasvihuoneeseen. Pensastomaatin kasvutapa on yleensä melko matala ja pensasmainen. Se sopii paremmin seinustalle tai parvekkeelle. Pensastomaatista löytyy myös pienempiä amppelilajikkeita jotka sopivat erinomaisesti parvekkeelle ja terassille.


Aloittelijan kannattaa valita lajikkeiksi perinteisiä perustomaattilajikkeita ja kirsikkatomaatteja. Nämä kasvavat helpoiten ja varmimmin. Suuret pihvitomaatit ovat vaikeampia sekä hitaampia ja tällöin sato jää helposti pieneksi niin kooltaan kuin kappalemäärältään. Aloittelijan kannattaakin valita muutama varma lajike ja tämän lisäksi erityyppisiä lajikkeita kokeiltavaksi.



Tomaattien kylvökausi alkaa helmikuun puolivälissä ja jatkuu aina huhtikuun puoliväliin. Jos käytettävissä ei ole lämmitettävää istutuspaikkaa, tomaattia ei kannata rynnätä kylvämään vielä maaliskuunkaan alussa. Siemenpussit kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta varten.



Tomaatin kylvöön kannattaa varata kuohkeaa multaa tai turvetta. Tomaatti kasvattaa juuristoa innokkaasti, eikä se ole niin vaativa mullasta kuin esimerkiksi chili. Tomaatin voi kylvää pieniin ruukkuihin tai hajakylvönä (useita siemeniä samaan purkkiin) isompaan purkkiin. Tomaatti itää kohtalaisen helposti, mutta lämpö nopeuttaa tomaatinkin itämistä. Sijoita hyvin kosteutettu kylvöastia lämpimään tai lämpömaton päälle. Tomaatti itää nopeasti ja tästä syystä purkit on hyvä sijoittaa heti valoisaan paikkaan tai laittaa kasvivalon kylvösten päälle.



Kun tomaatti on aukaissut ensimmäiset varsinaiset lehdet sirkkalehtien päälle, ja kylvö on tehty hajakylvönä, on aika koulia tomaatti eteenpäin. Tällöinkään seuraavan ruukun ei tarvitse olla vielä iso. Istutus tehdään mahdollisimman syvään, siten että sirkkalehdet jäävät juuri mullan pinnalle. Samalla tomaatti siiretään viileämpään (18-20°C), koska tomaatti kasvattaa lämpimässä herkästi vain pitkää vartta. Kun juuret ovat tulleet runsaammin ruukun reunaan, voidaan tomaatti istuttaa jälleen hieman isompaan ja syvempään purkkiin. Tomaatille kertyy olisi hyvä kertyä  2-3 ruukutusta ennen istutusta lopulliseen paikkaan tai ruukkuun. Tämä vahvistaa entisestään tomaatin juuristoa.



Siirrä tomaatit kasvihuoneeseen tai parvekkeelle hallan mentyä. Tomaattia voi muiden kasvien tavoin totuttaa viileämpään paikkaan pitämällä ne päivisin lämpimässä kasvihuoneessa ja siirtää ne jälleen yöksi sisään. Tomaatti kasvaa hyvin kasvihuoneen penkissä tai lavassa. Maahan tomaattia ei kuitenkaan kannata istuttaa ennen kuin maa on lämmennyt. Jos taimi on venähtänyt pitkäksi, voidaan sen juuripaakku istuttaa myös J-mallisesti kyljelleen, jolloin pituutta saadaan hieman lyhyemmäksi.
Tomaatti viihtyy myös ruukussa, mutta kesällä tomaatin vedenotto on suurta, joten ruukun pitäminen märkänä voi olla haastavaa kuumilla kesäkeleillä.




Runkotomaatti tekee varkaita (lehtihankaan tuleva toinen oksa) herkästi ja varkaat tulee poistaa mahdollisemman ajoissa. Pensastomaatilta ei taas poisteta varkaita, koska hedelmät kehittyvät osittain myös varkaisiin. Hätätapauksessa runkotomaatin katkennut latva voidaan uusia antamalla ylimmän varkaan kasvaa uudeksi latvaksi.



Runkotomaatti kasvaa kerroksittain ja  muodostaa selkeitä terttuja. Kasvukauden pituudesta riippuen on hyvä muistaa, että tomaatin kukasta kypsään hedelmään kestää n. 2 kuukautta. Tämä pidetään usein mielessä, kun runkotomaatin latva katkaistaan. Tällöin kotikasvatuksessa on terttuja 4-7kpl. Uutena trendinä on olla katkaisematta latvaa, koska silloin tomaatti altistuu herkemmin kasvitaudeille ja voima ei siirry sen enempää tomaattien kypsytykseen, vaan tomaatti alkaa kasvattaa enenevässä määrin varkaita. Pensastomaatin kasvua voi myös rajata leikkaamalla kasvun rajoittamiseksi.



Tomaatti vaatii paljon lannoitusta ja tästä syystä sitä tulee lannoittaa säännöllisesti. Lannoituksen voi aloittaa laimealla lannoitevedellä kun taimet ovat n. 15cm pituisia. Kastelulannoitteet ovat helppoja ja ravinteet ovat heti tomaatin saatavilla. Tomaatti indikoi lehtien värillä ravinnetasoa. Kalpeat lehdet kielivät usein ravinteiden puutteesta tai liian märästä maasta. Tomaatille on paljon sopivia lannoitteita, jotka edistävät kasvua ja sadontuottoa. Lannoitusta jatketaan kauden loppuun asti, koska ravinteita tarvitaan myös sadon kypsytykseen.



         Lajikepoimintoja:

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Helpot ohjeet chilinkasvatukseen

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com


Chilinkasvatuksen suosio on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Eipä ihmekkään, koska chilinkasvattaminen tarjoaa helposti hienoja onnistumisen tunteita.




Vaikka chili mielletään usein punaiseksi, tuliseksi ja pitkäksi suunpolttajaksi, se ei välttämättä ole sitä. Chililajikkeita on lukemattomia ja eri variaatiosta löytyy taatusti jokaiselle se oma lajike. Laijkekirjon suuruus ja monimuotoisuus onkin usein juuri se asia joka koukuttaa monet pysyvästi chilin pauloihin.



Chilin kasvatus on juuri niin vaikeaa kuin siitä haluaa itse tehdä. Helpoimmillaan se ei poikkea monesta muusta kasvihuoneesta tutusta kasvatista. Etsi lajike joka sinua kiinnostaa. Mieti mikä voisi olla sinun juttusi. Kaipaatko polttavaa tulisuutta, vai rahallista makua. Valitse lajike tämän mukaan. Tutustu siemenpakkaukseen ja noudata sen ohjeita. Ensikertaa chiliä kasvattavan kannattaa valita muutama toisistaan poikkeava lajike.



Chilit voi kylvää tammikuun alussa, mutta kylvämistä voi jatkaa aina maaliskuulle saakka. Aikainen aloitus vaatii hieman panostusta, koska chilin taimet vaativat lämpöä ja valoa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että tuliset lajikkeet kylvetään ensin ja miedommat tämän jälkeen. Näin siksi, että tuliset ja erikoiset lajikkeet vaativat usein pitkän kasvukauden.



Kylvömultana kannattaa käyttää kuohkeaa ja ilmavaa multaa tai turvetta. Chilit voi kylvää 0,5-1cm syvyyteen. Näin juurtuva siemen ei rasitu heti siirrosta ja kasvu voi jatkua itämisestä keskeytymättä.
Mullan ilmavuutta voi lisätä perliitillä ja pinnan kuivumista voi ehkäistä vermikuliitilla. Kylvämisen voi tehdä myös turvotettaviin kylvönappeihin.

Taimet kannattaa kylvää pieniin purkkeihin, josta ne siirretään suurempiin ruukkuihin juurten tultua runsaammin reunaan sekä pohjaan. Liian suuri ruukku hidastaa kasvua.
Pidä kylvökset kosteana, mutta ei kuitenkaan märkänä. Chili itää nopeiten 25-28°C lämpötilassa.
Sijoita kylvös siis lämpimään paikkaan tai laita lämpömatto kylvösten alle.



Itämisen jälkeen, siirrä taimet valoon. Talven taittuessa kevääseen, etelänpuoleisella ikkunalaudalla riittää valoa pienille taimille. Jos käytät keinovaloa, valota taimia 12-14 tuntia vuorokaudessa. Valoa ei voi oikeastaan koskaan olla liikaa. Hyvässä valossa taimet kasvavat tukeviksi ja elinvoimaisiksi. Kasvivalot ovat näppäriä ja ne ovat suunniteltu antamaan kasveille sopivaa valoa. Ne eivät oikein sijoiteltuna tuota kasveja kuumentavaa lämpöä.



Siirrä taimet kasvihuoneeseen, ulkoseinustalle tai parvekkeelle hallan mentyä. Chili on herkkä hallalle, mutta liika kuumuuskin on haitaksi.  Päivisin lämpö ei saisi nousta paljoa yli kolmenkymmenen. Chiliä voisikin verrata ihmiseen. Siinä missä suomalaisella on hyvä olla t-paita päällä, on siinä chilinkin hyvä olla. Chili kestää ajoittain korkeitakin lämpöjä, mutta tämä usein aiheuttaa kukka-aiheiden tippumista, jolloin satoa ei muodostu.
Sadon muodostumista voi edesauttaa pölyttämällä kukkia pumpulipuikolla.



Chili pitää lannoittamisesta ja sitä kannattaakin lannoittaa viikottain. Lannoituksen voi aloittaa varovasti laimealla lannoitevedellä jo vaaksan mittaisille taimille ja jatkaa sitä aina sadon muodostumiseen saakka.

Chilille on olemassa omia lannoitteita, mutta moni nestemmäinen yleislannoite ja tomaattilannoite käy myös. Chilin lehdet yleensä paljastavat lannoituksen tarpeen tai sen liiallisuuden.
Kalpea lehti kertoo usein ravinteiden puutteesta ja tumman vihreä liiallisesta lannoituksesta. Chilit voivat tuottaa niin sanottuja varkaita, mutta näitä ei yleensä poisteta.
Chilin liiallista kasvua voi myös rajata lyhentämällä siitä liian pitkiä oksia. Liian rehevä kasvu loppukaudesta hidastaa hedelmien kypsymistä.



Chili on ehkä yksi herkimmistä kasveista tuholaisten suhteen. Taimia kiusaavat usein harsosääsket, joita voi torjua kelta-ansoilla. Myöhemmin kiusaksi saattavat tulla kirvat tai vihannespunkit.
Tästä syystä chili on hyvä sijoittaa muiden kasvien viereen, kuten tomaatin. Tämä vähentää tuholaisriskiä, mutta ei täysin poista tarkkailutarvetta.



Chilin voi kasvattaa kasvihuoneen maassa tai lavassa, mutta sen voi kasvattaa myös ruukussa. Sopiva ruukkukoko on n. 5-10 litraa hieman kasvista riippuen. Kun kausi lähenee loppuaan ja chilissä on vielä satoa kypsymättä, on ruukussa kasvava chili helppo siirtää sisälle jatkamaan kasvua.

Chilin talvetus on haastavaa, mutta se onnistuu helpoiten lisävalon avulla. Talvikaudella chiliä kastellaan ja lannoitetaan vähän. Parhaimmillaan chilistä on iloa moneksi vuodeksi.



         Lajikepoimintoja:

Mieto*
Keskitulinen*
Tulinen*
Todella tulinen*
De Cayenne Hot Lemon Trinidad Scorpion
Cherry Bomb Scotch Bonnet
Hungarian Hot Wax Ring O Fire
Fatalii's Perkele Pack 
*Tulisuusarvio perustuu yleisnäkemykseen. Yksittäisten hedelmien välillä voi olla paljon eroja. Myös kasvuolosuhteet vaikuttavat paljon tulisuuteen. 

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Chilitön kausi 2019?

Chilinkasvatus on alkanut tökkimään viime vuosina yhä enemmän, eikä se ole tarjonnut mitään niin kiinnostavaa joka houkuttelisi kasvattamaan aikaisempien vuosien tapaan.

Kiinnostumattomuuteen on monta syytä, joista voisin mainita tuholaiset, kasvitaudit ja ajan puute. Toisaaltaan miksi kasvattaa chilejä joita ei pysty edes syömään niiden tulisuuden takia. Globaali trendihän tähtää aina vain tulisempiin ja niiden risteymiin.

Päätin olla tekemättä chilikylvöjä tällä kaudella ja jättää chilit ainoastaan kahteen viime kaudelta säästyneeseen puskaan. Coco reaper f1 on aivan liian tulinen itselle, mutta en tohdi luopua siitä sen erikoisuuden takia. Se on pysynyt kummasti hengissä ja näyttää starttaavan erinomaisessa kunnossa kuudennelle kaudelle.


Coco reaper f1 (CAP502 x Carolina reaper)

Toinen viime kaudelta selvinnyt chili on Rocoto Manzano Red. Sitä ei ollut tarkoitus lainkaan säästää, mutta päätin kokeeksi ottaa sen sisälle pakkasten tuhottua jo sen lehvästön. Yllätykseksi rungosta alkoi vähitellen pukata uutta kasvustoa. -6°C on kyllä liikaa rocotolle, mutta liekkö kuiva sammalkuutio antanut juuristolle turvaa pakkaselta. Tulevalle kaudelle pusersinkin sammalkuution uuteen muotoon ja tungin sen AirRAP ruukkuun. 


Rocoto Manzano red

Kasvihuoneesta löytyy kuitenkin “kolmen vesiviljely”, jossa on perinteisesti ollut chiliä kasvamassa. Tämä vesiviljely on lähes aina ollut helppo ja toimiva ja niinpä aloin tähänkin miettiä kasvatteja, vaikka chilien suhteen kalenteri on jo aika pitkällä.

Koska varsinaista chiliä en halunnut laittaa, mutta paprikaan ei kiinnostanut, tähtäsin näiden kahden välimaastoon. Pitkällisen pohtimisen, googelointien ja siementen pläräämisen jälkeen päädyin kolmeen lajikkeeseen. Kalocsai merevszárú 622 eli Kalocsai M622, Space Chili #4 - Comet's Tail eli Hangjiao 4 ja Criolla de Cocina.


Kaudelle tulee sittenkin chiliä


Valinta oli vaikea, koska monesta lajikkeesta on melko kehnoja kokemuksia ja moni nopea annuum-chili on samalla kirvamagneetti. Kirjoitettuja muistiinpanoja on todella vähän ja lajikekuvaukset eivät yleisestikään kerro satoisuudesta ja kasvin pituudesta.


Criolla de cocina on menestynyt lähes poikkeuksetta hyvin vesiviljelyssä aina oksien katkeamiseen saakka. Tätä mietoa isoksi kasvavaa chiliä oli jopa hieman liikaa kaudella 2017. Valikoima edustaa siis mietoja chilejä joita voisi jopa kutsua paprikoiksi.

Tämän vuoden kylvömulta on sekoitus kaikkea


Siemenet hieman normaalia syvempään

Kylvöt tein kolmeen ruukkuun ja samalla tipautin jokaiseen reikään kolme siementä. Jos ja kun kaikki siemenet itävät, jätän jäljelle parhaimman taimen. Heikompien pois nyppäys tulee kuitenkin tehdä melko nopeasti sirkkalehtien muodostuttua.

Kylvömultana käytin viimekauden rippeitä. Se on sekoitus kylvömultia, seosmultia, kookosta ja turvetta. Lisänä seoksessa on vielä rahkasammalta. Tänä vuonna en ala ymppäämään multiin mykorritsoja vaikka niillä on mielestäni ollut hyvä vaikutus. Nyt sekoitettujen multien seassa on mycoja, joskin osittain mainostettu mukana olo tuntuu hieman huijaukselta olemattomien lisäysmäärien vuoksi yhdistettynä pitkiin kenttäsäilytysaikoihin. Lisäksi joissakin tuotteissa oletetaan olevan itsestäänkin maasta normaaleja sienijuuria ilman mitään erillisiä lisäyksiä.

Nähtäväksi jää millainen chilikausi vuodesta kehittyy ja miten kyseiset lajikkeet jälleen menestyvät. Olen muuten ollut liikkeellä lähes samanlaisella kokoonpanolla kesällä 2016. Tuolloin saman vesiviljelyn kokoonpano oli lähes sama. Ainoastaan Aji verde vaihtui nyt Space chili neloseen.

(Open live writerin sopivuus Bloggerin kanssa on näköjään katkennut kokonaan, joten blogin julkaiseminen on nyt jo lähes mahdotonta. Bloggerin oma julkaisutyökalua on aivan mahdon käyttää.)

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Viimeinen chili kasvarista ulos

Noin! Nyt on kausi sitten täysin virallisesti loppu. Viikon puolessa välissä pakkanen yltyi jopa –6 asteen lukemiin. Pitempään kestänyt viileä keli tiesi sitä sitten, että pakkanenhan tuli paukkuen kasvihuoneen sisälle. Kasvihuonetta ei tänä syksynä lämmitetty kuin yhtenä yönä. Pari jäljellä ollutta chiliä ovat odottaneet hiljaista ja hidasta kuolemaansa jo kuukausia.

24-IMG_20181124_095450
Tuplaharsoistakaan ei ole apua kovemmalla pakkasella

Vaikka aamulla pakkanen oli taas tiessään, oli se kuitenkin ehtinyt vierailla hallaharsojen alla ja noutaja oli käynyt vierailemassa rocoton kasvustossa. Alaosa tosin vaikutti säilyneen pakkasen puremalta. Sammalkuutiossa ollut rocoton nysä siirtyikin vielä sisälle.

28-IMG_20181124_095629
Rocoto ei kestä lainkaan pakkasta


Viimeiset chilit ovat tarkoituksella jätetty näin myöhään, koska sato säilyy oksilla pitempään näin kuin poimittuna sisällä. Kun säät ovat olleet kohtuu suosiollisia, tämä järjestely oli mahdollinen. Muutaman chilin takia ei kasvihuoneen lämmittäminen ollut järkevää.

26-IMG_20181124_095612
Sato säilyy kasvissa paremmin kuin poimittuna


29-IMG_20181124_095635
Rocotossa oli jäljellä satoa melko mukavasti

33-IMG_20181124_100631
Viimeinen poiminta


32-IMG_20181124_100626
Rocoton rungon nysä 30x30x30 sammalkuutiossa



05-IMG_20181124_093523
Pakkanen oli vienyt myös täysin suojaamattoman Aji Verden

Vesiviljely on yksi toimivimpia, mutta samalla myös kaikkein helpompia kasvatusmuotoja. Tänä vuonna 2012 valmistuneessa ja pieniä modifikaatioita vuosittain nähneessä vesiviljelysysteemissäni kasvoi tänä vuonna Aji verde chiliä ja näiden välissä lehtikaali.

Lehtikaali kasvoi hienosti, mutta chilit olisivat saaneet kasvaa enemmän. Vaikka systeemit on tavallaan toimivia, on niissä aina enemmän tai vähemmän jotain parantamisen varaa. Tässä systeemissä on kokeiltu paria erilaista kastelumuotoa. Kasvualustana on ollut perliittiä, lekasoraa ja sammalta. Se mitä parannuksia tähän tekisin, on vielä keksittävä.

03-IMG_20181123_155325
Vuonna 2012 valmistunut vesiviljely kaipaa päivitystä ja parantelua

14-IMG_20181124_093903
Lekasoran poisto käy näppärästi teollisuusimurilla

19-IMG_20181124_094948
Imuroidut Aji verden juuret

lauantai 17. marraskuuta 2018

2018 okasato

Okiin ei tullut panostettua tänä vuonna lainkaan ja tarkoitus oli katsoa miten okat menestyvät ilman liiallista yrittämistä.

1-IMG_20180729_084218
Okat olivat reheviä ja vehreitä olemattomasta hoidosta huolimatta

Okat pääsivät ulos toukokuun lopussa. Tuolloin ne istutettiin suurempiin ruukkuihin ja ne päätyivät suurimmalta osin hiekkaiseen multaan. Lannoitusta okat eivät saaneet kauden aikana, koska joidenkin ohjeiden mukaan maan sisältämät ravinteet riittävät okille.

1-IMG_20181117_154209
Okat eivät tykänneet siirrosta kasvihuoneesta veranalle

Syyskuun lopulla okat siirtyivät  ulkoa lämmittämättömään kasvihuoneeseen. Kasvihuoneesta sisälle veranalle ne siirtyivät lokakuun loppupuolella. Sisälle siirron yhteydessä kumottiin myös yksi okapurkki, koska sen maanpäällinen osa oli jo näivettynyt. Tästä purkista ei löytynyt edes mukulan alkuja. Loput okat alkoivat kuitenkin näivettyä nopeasti veranalla ja nyt tuli myös aika niiden kumoamiseen.

9-IMG_20181117_154152
Okat tekivät tänäkin vuonna ilmamukuloita


Kuten jo hieman ounastelin, okasato jäi vaisuksi. Kappalemäärällisesti mukuloita oli paljon, mutta niillä ei ollut kokoa. Okien kaipaama pimeysvaatimus tuli suunnilleen täytettyä, mutta se ei nähtävästi yksinään riitä. Okien vehreä kasvukausi pitäisikin saada venytettyä pidemmäksi ja ulotettua se myös hämärtyvään aikaan, jolloin päiväpituus olisi selkeästi lyhyempi. Nyt kasvukausi seurasi suhteellisen hyvin Suomen kesää.

5-IMG_20181117_154607
Mukulat olivat pieniä

 3-IMG_20181117_154344



4-IMG_20181117_154409


6-IMG_20181117_155141


7-IMG_20181117_155155
Hieman isompien mukuloiden määrä oli todella vähäinen


Kaksivuotinen okakokeilu on nyt ohi. Oka on mielenkiintoinen kasvi, mutta kuten jo Arno Kasvikin totesi, siitä ei ole suomalaiseksi viljelyskasviksi. Oka ei tavallaan kaipaa pitkää kasvukautta, mutta sen kasvukausi ei vain osu Suomen kesän ja päiväpituuden kanssa yksiin. Oka on lyhyenpäivänkasvi ja se ei sovi suomalaiseen suveen.

Suureen okasatoon on mahdollista päästä, mutta tällöin se vaatisi huomattavia ponnisteluita ja olisi kasvatettavana verrattavissa krysanteemiin tai joulutähteen. Oka vaatii myös tasaista kosteutta, vaikkakin hyvin kuivuvassa maassa. Se menestyy myös varjossa, mutta vaatii lämpimän paikan. Alkukesän kylmyys haittaa myös kasvua.

Okakausi jäi tänä vuonna vain viikkoa lyhyemmäksi, kuin viime vuonna. Aloituksen aikaisuus ei ratkaise okien kanssa, joskin heinäkuussa okien tulisi olla jo isoja. Tämä ei kuitenkaan vaadi aikaista aloitusta, koska mukulatuotanto varsinaisesti käynnistyy vasta päivien lyhetessä alle kymmeneen tuntiin. Uupuneeksi jääneessä viikossa ei olisi tapahtunut enää mitään, joten okien elinvoimaisuus pitäisi pystyä pitämään huipussaan myös viimeisien kasvukuukausien ajan, eli loka-marraskuun. Oka vaatii myös lannoitusta, joskaan se ei määrällisesti tarvitse olla suurta ja pitkävaikutteiset lannoitteet voisivat toimia sen kanssa. Okasato jää siis pieneksi, jos okaan ei panosta.

Okien suhteen tämä jäi viimeiseksi okavuodekseni. Panostuksella mukulat voisi saada suuremmiksi, mutta oka ei kuitenkaan ole mielestäni sen arvoinen kasvi.

8-IMG_20181117_155451

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...