Vierasainejäämät puutarhatuotteissa

Olen pitkään seurannut ja puhunut vinassiperäisten lannoitteiden riskeistä kasvinsuojeluainejäämien suhteen. Asian voisi varovasti arvioida kulkevan parempaan suuntaan, mutta laajennetulla ajatustasolla, mitä enemmän aihetta tongitaan, sitä enemmän ongelmia ja mahdollisia haittoja voi löytyä.

Koska jäämäongelmat eivät ainoastaan koske vain sokeriteollisuuden sokerijuurikas melassia ja vinassiperäisiä tuotteita, päätin kerätä tapahtumalistaa ihan omalle sivulleen. Tämä toivottavasti auttaa ymmärtämään mistä tämä kaikki sai alkunsa ja mikä puhuttaa tällä hetkellä. Toivottavaa toki on, ettei asia paisuisi. 

Kiertolannoitteiden ja kiertokasvualustojen yleistyessä, on alkanut olla puhetta myös mm. lääke- ja huumejäämistä eri kasvisuojeluainejäämien lisäksi. Näiden lisäksi on tukku kemiallisia-aineita, joiden läsnäolo ei ole laisinkaan hyvä juttu. Näistä mainittakoon palonestoaineet ja muovikemikaalit. 

Tästä syystä on kovin rajoittanutta puhua vain vinassista, klopyralidista ja tomateista, kun puhutaan yleisesti vierasainejäämistä. Vaikka nämä kolme ovat tällä hetkellä päälimmäisenä, mahdollisuus ongelmien kirjoon on erittäin suuri. Ei siis pidä unohtaa sitä, vaikka tuosta kolmen kimpasta poistettaisiin itse ongelma, se ei poista kaikkia ongelmanaiheuttajia koko jäämäsektorilta. 

Vaikka kierätys ja kiertotalous ovat hienoja juttuja, ne tuovat mukanaan omia haasteita. Tutkimuksen ja tietämättömyyden puute on omiaan lisäämään loppukuluttajien ongelmia. Tämä on osittain seurausta lain ja vaatimusten hitaasta reagoimisesta markkinoihin. Kun lainsäädäntö ja valvonta laahaa kiertotuotten suhteen perässä, menee pitkä tovi ennen kuin tilanne muuttu kuluttajan kannalta turvalliseksi. Vasta kun kaikki aspektit otetaan huomioon ja nimen omaan osataan ottaa huomioon, on vuorossa vaatimusten tiukentaminen.

Edelleenkään laki ei velvoita etsimään kasvinsuojeluaineita lannoitteista tai rehuista, monista muista kemikaaleista puhumattakaan. Vaikka toimijoilla olisi halu toimia oikein, on epävarmaa, mitä kaikkea pitäisi etsiä ja mikä on se määrä josta voi tulla ongelmia loppukäyttäjälle. Kolmantena tulee ongelmat kyvykkyydessä pienten jäämämäärien havaitsemisessa analyyseissä. Tämän myötä toimijat ovat pian ongelmissa raaka-aineiden saatavuuksien kanssa. Esim. Neudorffin mukaan tällä hetkellä on mahdotonta löytää takuuvarmasti klopyralidi vapaata raaka-ainetta Euroopan markkinoilta.

Lainsäädännön ja sitä kautta tutkinnan puutteen takia tilanne on nyt mikä on. Tätä kirjoittaessa 3/2021 oma uskomukseni on, että sokeriteollisuuden mukanaan tuomat kasvinsuojeluainejäämät ovat vain jäävuoren huippu. Kun ei ole tutkintaa, ei ole ongelmaakaan, tai ainakin näin luullaan. Arjen kemikalisoituminen on vain yksi aliarviotu terveyshaitta ja tästä johtuen on jo lähtökohtaisesti väärin, että tuotteet saavat sisältää x määrän erillaisia haitallisia kemikaaleja, ennen kuin ne koetaan vaaraksi. 

Erityiskiitos kaikille tietoa levittäneille ja kaikista eri tiedoista sekä lähteistä vinkanneille!

---

Päivitän tilannetta uusien tietojen suhteen tähän alle.
(Huom. listaa on tarkoitus päivittää kronologisessa aikajärjestyksessä uutisen päiväyksen mukaan. Jos artikkelia tai uutista ei ole päivätty tai sen tarkka järkestäminen on mahdotonta, se päivätään löytöpäivän mukaan.)

---

2018

9.5.2018 Havaitsin, että tomateissani oli jotain pahasti pielessä. Niiden latvat surkastuivat ja kaikki uusi kasvu oli pahasti rullautunut. Ongelmien aiheuttajaksi epäilin käyttämääni Hankkijan Farmarin seosmelassia (rehu), jonka olin ottanut uutena aineena mukaan lannnoitukseen. Tarkoituksena oli vilkastuttaa juurialueen mikrobitoimintaa sokeripohjaisella tuotteella.

12.5.2018 Sain viestin puutarharyhmässä, että tomaattiongelmieni takana saattoikin olla aminopyralidi tai klopyralidi. Näistä on aiheutunut laajasti ongelmaa ulkomailla mm. lantaperäisen kompostimullan yhteydessä. Pyralideista kertonut henkilö oli kärsinyt vastavanlaisista ongelmista 2010 Substralin Tomaatti- ja yrttilannoitteella.
Laitoin rehumelassista lisäkyselyn valmistajalle.

14.5.2018 Rehumelassin valmistaja (Hankkija) kertoo, ettei tuotteesta ole tutkittu kasvinsuojelujäämiä. Sisältö koostuu pääosin suomalaisesta sokerijuurikasmelassista ja lisänä on sivuvirtoja xylitolin ja betaiinin valmistuksesta. Nämä sivuvirrat ovat tehty myös sokerijuurikkaasta, mutta tulevat Euroopasta.

22.5.2018 Saan vastauksen Evirasta kysymyksiini jäämistä. Sieltä poimittuna pari pääkohtaa.
Eviran Rehujaos:
"Kasvinsuojeluainejäämille ei toistaiseksi ole asetettu sallittuja enimmäisrajoja vain rehuna käytettävissä tuotteissa."
Eviran Lannoitejaos:
”kuten rehut myös lantapohjaiset lannoitevalmisteet saattavat sisältää vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita, jo siitä syystä, että osa rehun sisältämistä kasvinsuojeluaineista kulkee eläinten ruoansulatuskanavan läpi lähes muuntumattomana. Lannoitevalmistelaissa ei ole raja-arvoa kasvinsuojeluainejäämille"

5.6.2018 Tomaattiharrastaja sai vastauksen ja julkaisi sen FB:n Intohimona tomaatit-ryhmässä.  Aiheena oli huoli jäämistä liittyen ostetusta Kekkilän Luonnonmukaiseen tomaattilannoitteessa, jonka käyttöä kuluttaja ei vielä ollut ehtinyt aloittaa.
Vastaus oli pitkälti englanninkielinen, koska se tuli nestemäisen vinassilannoitteen valmistajalta Hollannista. Siinä valmistaja kertoo raaka-aineen olevan sokerijuurikasvinassi. Kasvatustapa on tavanomainen, jolloin kasvatuksessa käyteään myös kasvinsuojeluaineita. Tuottaja (vinassinvalmistaja?) ei myöskään erottele orgaanisesti kasvatettuja sokerijuurikkaita. Tästä syystä ei voi sanoa varmaksi onko Fontana 4-1-6 vapaa kasvinsuojeluaineista, koska sitä ei myös testatakkaan. Lannoitteen valmistaja voi vaan taata, että sokerijuurikkaat ovat Eurooppalaista alkuperää. 

8.6.2018 Tomaattini olivat jokseenkin jatkaneet kasvuaan, vaikka niistä monesta menikin latvat piloille. Näihin annettiin kasvaa uusi latva ylimmästä varkaasta. Vauriokohdat eivät parantuneet. Vaurioiden ajankohta näkyy kasvutossa selkeästi. Ennen ja melassin jälkeen, kasvu on ollut normaalia. 

Melassi alka näyttää suurimmalta syylliseltä tapahtumiin, koska muillakin tomaattiharrastajilla on ollut tänä kesänä vastaavanlaisia ongelmia. Näiden ongelmien myötä yhteiseksi nimittäjäksi alkoi muodostua melassi ja sen jatkovalmiste vinassi. Ongelmia tuottaneissa lannoitteissa oli kaikissa vinassia. 

9.7.2020 Sain valmiiksi testini jossa testasin kolmannen osapuolen tomaatin varkaista juuretettuja taimia erilaisilla koelannoitusliuoksilla. Yritin siis toistaa kevään tapahtumia, joiden syyksi arveltiin jos jotakin syytä. Mukana mineraalilannoitusseos ja melassi ja mineraalilannoiteseokset + melassi. Testisarjojen koko 3 tainta per lannoiteseos. Kaikki taimet jotka saivat melassia, vaurioituivat. Taimet jotka saivat pelkkää mineraalilannoitusta, olivat normaaleja. 

---

2019
Puutarhaharrastajien ongelmat tomaattien lannoituksen kanssa jatkuivat ja tapaukse lisääntyivät merkittävästi vuoteen 2018 verrattuna. 

---

2020
Huhti- toukokuu 2020 Facebookin puutarharyhmissä alkaa jälleen vilistä kysymyksiä omituisista tomaateista ja niiden kummalisista mutatoituneista kasvutavoista. Vinassiperäiset lannoitteet nousevat jälleen puheenaiheeksi ja pettyneitä ja tomaattinsa pilanneita kuluttajia alkaa putkahdella esille huhti-toukokuun aikana lannoituksen alettua.

7.6. Sain yhteydenoton jossa huolestunut kuluttaja oli ostanut luomutilalta ruokapiirilleen tomaatin taimia. Viikko ostosta taimet alkoivat oirehtia ja niissä oli nähtävillä selkeästi epämuodostumia uudessa kasvussa. Luomutilalla oli myös havaittu lehtien käpertymistä tomaatissa ja sellerissä.

8.6.2020 Olin yhteydessä Ruokavirastoon ja kerroin havainnoistani jossa useat kymmenet käyttäjät ovat saaneet vaurioita tomaateihinsa lannoitteiden myötä. Luomupuolen vastaaja muisti yhteydenottoni parin vuoden takaa. Asiaa pidettiin varteenotettavana ja esille otettiin ankaran vastuun periaatetta, jossa toimija on velvollinen korvaamaan säädösten vastaisen tuotteen aiheuttamat vahingot. 

Lannoitejaosto vastasi tähän jatkoa ja sanoi, ettei lannoitelainsäädännössä ei ole raja-arvoja torjunta-aineille. Lannoitevalmisteen tulee kuitenkin olla sellainen ettei siitä ole haittaa tai vaaraa ohjeiden mukaisesti käytettynä. Asiaa luvattiin tutkia. 

8.6.2020 Sain tiedon, että erään suomalaisen toimijan Virosta tuomassa kanankakassa olisi löytynyt glyfosaattijäämiä. Koska lannoitelaki ei velvoita jäämien etsintään, jäämät ovatkin saattaneet tulla vastaan vasta käyttövaiheen ongelmina. Tämä herätti toisen valmistajan ongelmaan, jonka johdosta se (valmistaja 2) alkoi etsimään omatoimisesti glyfosaattia (sekä myöhenmmin mahdollisesti myös pyralidiryhmän kasvinsuojeluaineita raaka-aineistaan). 

9.6.2020 Problem med KRAV-märkt växtnäring (sivua on päivitetty useaan otteeseen)
KRAV sai useita merkkejä siitä, että KRAV-leimatuissa kasviravinteissa olisi kemiallisten torjunta-aineiden jäämiä. 

10.6.2020 Aloitin kamppanian jossa tavoitteenani oli kartoittaa ongelmia aineuttaneita vinassipohjaisia lannoitteita. Tein kyselyn ja pyysin harrastajia kertomaan ongelmistaan, mitä ovat käyttäneet ja kuinka paljon. 

11.6.2020 Toimitin listan Ruokaviraston Luomujaostoon ja Lannoitejaostoon kyselyni tuloksista siihen mennessä. Tässä listassa oli vain vuorokauden tulokset (12kpl).

12.6.2020 Kuluttajien kokemuksia tomaattien ongelmista tuli käytännössä vain kolmena ensimmäisenä päivänä ja neljäntenä päivänä alkoi olla jo hiljaista. Keräsin listalle vain tapauksia jotka kuulostivat varmoilta ja sopivilta pyralidin vaurioittamiksi. En lisännyt listaan epävarmoja tai sellaisia joissa lähetetystä kuvassa ei näkynyt mitään tyypillisiä vaurioita. Listalta jätettiin myös pois ne tapaukset joissa kuluttaja ei kyennyt nimeämään käyttämäänsä lannoitetta sanatarkasti.
Tässä eteenpäin lähtenyt lista, ilman tarkempia käyttäjä ja käyttötietoja:

- Kekkilä Tomaattilannoite (8kpl)
- Neudorff BioTrissol Tomaattilannoite (4kpl)
- BioBizz BioGrow (1kpl)
- Plantagen Luonnonmukainen Ravinne (1kpl)
- Substral Tomaattiravinne (1kpl)

Näiden lisäksi sain yhteydenottoja joissa kahdelta eri tilalta oli myyty tomaatintaimia. Näissä lehdet olivat myöhemmin käpristyneet ilman lannoitusta. Toinen tiloista oli virallinen luomutila ja toinen kasvatti vain luonnonmukaisesti, ilman virallista luomustatusta. Luomutilan taimia oli levinnyt luontaistuoteketjun kautta eri puolille Suomea. Yhteistä näille molemmille tiloille oli, että kummatkin olivat käyttäneet Nekon Luonnonlannoiteliuos N2-K5 vinassia. Tässä 7.6 yhteyttä ottanut kuluttaja oli selvittänyt Nekolta, että ko. vinassi on lähtöisin Belgiasta ja sen valmistaja oli DCM. DCM oli kuitenkin jo 2017 antanut vakuutuksen Nekolle, ettei vinassi sisällä klopyralidia. 

- "Luomutila 1" (taimia 9kpl eri taloudessa)
- "Luonnonmukainentila 2 "(taimia 2kpl eri taloudessa)

12.6.2020 Ruokaviraston Kasviterveysyksiköstä otettiin yhteyttä ja pyydettiin kolmen kuluttajan tietoja, joilla kaikkilla olisi samasta lähteestä ("luomutila 1") olevat tomaatintaimet. Tomaateista etsittäisiin laaja-alaisesti virus- ja bakteeritauteja. 

12.6.2020 Skadade tomatplantor (sivua päivitetty useaan otteeseen)
Ruotsin Jordbruksverket kertoo, että useat viljelijät ovat raportoineen vahingoittuneista tomaateista, joiden aiheuttajana ovat voineet olla torjunta-aineet. Useissa analyyseissa, mutta ei kaikissa KRAV leimatuista lannoitteista on löytynyt vähäisiä määriä klopyralidia. On vielä epäselvää vaurioiden aiheuttaja klopyralidi vai jokun muu. Tekstissä myös pohdintaa jäämistä asetusten kannalta.

17.6.2020 Saan vastauksen Norjan Norsk Landbruksrådgivingistä kyselyyni klopyralidiongelmiin. Aihe on heille tuttu juuri mellassipohjaisista lannoitteista ja ongelmia on ollut jo muutaman vuoden. Ongelman aiheiuttajaksi todetaan juuri klopyralidi, jota on pieniä määriä melassissa tai vinassissa, joiden sokerijuurikkaan alkuperä on Euroopassa. He ovat tehneet kokeita ja erittäin herkiksi todetaan peruna, tomaatti, pavut, herneet ja muut herkät kasvit. Klopyralidin kerrotaan selviämän maassa muutamia vuosia kasvimateriaalissa ja kompostissa. Se selviää myös hevosten ja karjan ruuansulatuksen läpi.
Lisäksi sain pari linkkiä aiheeseen:

https://www.youtube.com/watch?v=2D1idnMNKng
https://www.norsok.no/nyheter/2020/utfordringer-og-losninger-bruk-av-gjodsel-i-okologisk-landbruk 

17.6.2020 Ruokavirasto nouti näytteitä vioittuneista tomaateista. Ruokavirasto tutkii näytteistä ensisijaisesti kasvitauteja. Ko. tomaatit lähtöisin varsinais-suomalaiselta luomutilalta ja levinneet sieltä ympäri Suomea.

18.6.2020 Tomater misstänkt skadade av ogräsmedelsrester
FOR kertoo tiedotteessaan olleensa yhteydessä useaan eri viranomaisiin keskustellakseen epämuodostuneista tomaateista, joiden aiheuttajaksi epäillään rikkakasvien torjunta-ainejäämät. Samassa tiedoitteessa pyydetään lisätietoja ja kokemuksia. Tiedoitteessa kerrotaan myös, että vioitukset tomaateissa olivat yleisiä 1970- ja 80-luvulla kun maataloudessa käytettiin rikkaruohomyrkkyjä jotka sisälsivät fenoksihappoja. Tuulikulkeumat pellolta hyötyviljelmiin olivat mahdollisia. Tomaattien vioituksiin tarvitaan usein alle 1ppm rikkakasvien torjunta-ainetta. Fenoksihappo kiellettiin Ruotissa 80-luvun lopulla. Tiedotteessa muistutateen ongelmista 10 vuotta sitten kun tomaatin ja kurkun viljelyssä nähtiin samanlaisia vaurioita. Tuon johdosta vinassin myynti keskeytettiin, jota saatiin sokerin ja leipomohiivan jäännöstuotteiden valmistuksesta. Epäselväksi jäi mikä tuolloin aiheutti ongelmat. (kts. 12.8.2020)  Samassa tiedotteessa kerrotaan vielä klopyralidin ja aminopyralidin käytöstä Ruotsissa ja se miten samasta ongelmasta on myös muualta Euroopasta. 2019 Englannista raportoitiin paljon, mutta ongelma tunnetaan siellä jo vuodesta 2009. Myös Norjasta ja Tanskasta on raportoitu samoja ongelmia. Tiedotteen lopussa annetaan vinkki lannoitteen testaamiseen pavuilla.

18.6.2020 Krav-märkt gödsel misstänks förgifta tomater
Sverigesradion juttu monien harrastajien törmäämästä ongelmasta tomaattien kanssa. Yhdistävätekijä ongelmille on KRAV-merkityt lannoitteet. Johanna Jansson Jordbruksverketistä kertoo, että takana on monta eri valmistetta, eikä ongelmaa pysty kohdistamaan. Puutarhakirjailija Lena Israellsonin kerrotaan kertoneen blogissaan ensimmäisenä laaja-alaisesta ongelmasta tomaatinviljelijöiden keskuudessa. Mahdollinen selitys ongelman esiintymiseen KRAV-merkittyissä tuotteissa saattaa olla, että valmisteissa on käytetty elintarviketeollisuuden raaka-aineista, jotka tulevat perinteisestä viljelystä, jossa kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua.  

21.6.2020 Lena Israelssonin keräämä lista vaurioita aiheuttaneista lannoitteista
Lena Israelsson julkaisi listan saamistaan palautteista ongelmista liittyen tomaatin lannoittamiseen. Lena vastaanotti kaiken kaikkiaan 250 sähköpostia. Tämä ei yksinään kerro tilanteen laajuudesta Ruotsissa tai Suomessa, vaan se kertoo ruotsalaisten aktiivisuudesta asian suhteen. Lena rankkasi palautteista listalle vain uskottavat ja varmat tapaukset. Ne joissa vioitusta ei ollut selkeästi nähtävissä tai kuvaus ei ollut täysin luotettava, tapaukset eivät päätyneet listalle. Lopullinen vaurioituneiden tapausten määrä oli 156 kappaletta. Laajasta palautemäärästä huolimatta Lena harmittelee, ettei tapaus tavoittanut kovinkaan suurta joukkoa. 

Plantagen 49
ICA 47
Änglamark 16
Substral 14
Weibulls 7
Neudorff 7
Grandiol/Lidl 6
Green Future Organic Tomato Fertilizer, Wexthuset.se 4
Biobact 3
Allgödsel, Fagerhults torv 1
Prima/Naturens gödning 1
Algomin ekologisk näring, flytande 1

23.6.2020 Ruotsalainen harrastuspuutarhajärjestö on alkanut myös kerätä tietoa
Myös FOR alkoi kerätä tietoa kuluttajilta liittyen tomaattien lannoittamisvaurioihin. Tutkimuksen toivotaan täydentävän Lena Israellsonin kyselyä.

2.7.2020 Lena Israelsson sai Plantagenilta enimmäisiä numeraalisia tuloksia. Saksassa toimittajan mittauksissa Plantagenin Orgaaninen ravinteesta löytyi klopyralidia 0,766ppm (766µg/kg). Määrien ei kuitenkaan pitäisi vaurioittaa kasveja, mutta Plantagen ei hyväksy omien sanojensa mukaan tätäkään.

3.7. 2020 Ruokaviraston noutamat näytteet (17.6) vaurioituneista tomaateista on analysoitu (1.7)

DNA-virukset, RNA-virukset, Pospiviroidit, Tomaatin ruskokurttuvirus =>  ei todettu

10.7.2020 Lena Israelsson saa vastauksen Kiwa-sertifiointilaitokselta, jossa kerrotaan useammasta tuotteesta löytyneen klopyralidia. Asiasta ei kerrota enempää vedoten yrityssalaisuuksiin. 

24.7.2020 Låga halter av bekämpningsmedel i flytande KRAV-märkt växtnäring Jordbruksverketin uutiskirjeessä kerrotaan, että useista KRAV merkityistä tuotteista on löytynyt alhaisia jäämiä klopyralidista, mutta ei kaikista. Vielä on epäselvää mitkä kaikki tekijät voivat olla vaurioiden takana.

12.8.2020 Puutarhakirjailija Lena Israelsson oli yhteydessä Ruotsin Lantmänneen, joka keskeytti 2010 vinassin myynnin ongelmien takia. Tutkimuksia tehnyt taho kertoi, että tuolloin vinassista oli löydetty klopyralidia, kloridatsonia ja glyfosaattia. 

28.8.2020 KRAV on saanut testit lähes kokonaan tehtyä ja toteaa nyt, että monista, mutta ei kaikista tuotteista löytyi torjunta-ainejäämiä. Jäämät ovat pieniä, alle elintarvikevaatimusten. Tutkimuksen perusteella lannoitevalmistajat eivät ole rikkoneet KRAV-säädöksiä (Ruotsin Luomu). KRAV on lähettänyt konsultoitavaksi esityksen siitä, miten KRAV-tuotteet tulisi merkitä jatkossa. 

(Google käännös: "KRAV on nyt lähettänyt kuulemisen ja esittänyt ehdotuksia siitä, kuinka kasvien ravinteiden ja muiden tuotantotapojen KRAV-merkinnät tulisi suunnitella siten, että niistä tulee selkeämpi eikä niitä voida tulkita väärin luonnonmukaisiksi, mutta ne on hyväksytty käytettäviksi vain luonnonmukaisessa maataloudessa. KRAV: n säännöissä on jo säännelty, että sisällysluettelossa on ilmoitettava, ovatko mukana olevat raaka-aineet luonnonmukaisia vai perinteisiä.")

9.9.2020 Lena Israelsson on saanut tiedon, että Ruotsin Plantagen on palauttamassa nestemäiset luomulannoitteensa kauppoihin. Näin siksi, että torjunta-ainejäämät tuotteissa ovat hyvin matalia, eivätkä näin ollen riko säädöksiä. (Muistutukseksi, lannoitelainsäädäntö ei tunne raja-arvoja torjunta-aineille lannoitteessa.) Muutoksena aiempaan, tuotteisiin tulisi vain merkintä, ettei tuotetta suositella tomaateille. (Myös muut kasvit ovat herkkiä pyralidijäämille kuin tomaatit.) Neudorff on jo palauttanut tuotteensa Ruotsissa myyntiin samoista syistä.

9.9.2020 Nibio (Norjan Bioekonomian instituutti), kertoo luoneensa suodattimen, jolla saavat testeissä kiinni aminopyralidin ja klopyralidin. Rajoina tälle testille on 4µg/kg kompostissa ja 20µg/kg nestemmäisissä lannoitteissa. Samaisessa uutisessa Nibio kertoo testanneensa uutta testausmetodia ja ovat sen avulla löytäneet paikallisen puutarhakaupan valikoimista 992ug/kg klopyralidia sisältäneen nestemmäisen luomulannoitteen ja 72µg/kg klopyralidia sisältäneen pellettilannoitteen. Marianne Stenrød kertoo, että klopyralidikokeet ovat osoittaneet negatiivisia vaikutuksia kasvin kasvuun jopa niin alhaisilla pitoisuuksilla kuin 1µg/kg kasvualustamateriaalissa. Aminopyralidin vaikutukset voivat olla vaikuttavia jopa pienemmillä pitoisuuksilla. 

19.9.2020 Lena Israelsson sai soiton Plantagenilta, että he aikovat lopettaa KRAV-hyväksyttyjen nestemäisten luomulannoitteiden myynnin. Lena myös vastaanottaa Plantagenilta norjalaisen Nibio laboratorion mittaustuloksia (120620). Lena kertoo, että 1µg/kg arvot voivat aiheuttaa vaurioita tomaateille ja näissä aineissa jäämiä on 800µm/kg ja enemmän. 

Test 1. Flytande næring Pumpeflaske. Økologisk         Land: Polen

Clopyralid 615,6µg/kg

Test 2 1L flytande næring. Økologisk          Land: Tyskland

Fluazitop 40µ/kg

Clopyralid 1265,1µg/kg

Test 3. 1L flytande tomatnæring. 

Clopyralid 504,4µg/kg

19.9.2020 SVT:n uutinen torjunta-ainejäämistä luomulannoitteissa. SVT kertoo, että vähintään seitsemästä tuotemerkistä nestemäistä luoviljelyyn tarkoitetusta lannoitteesta on löydetty jäämiä. FOR:rin mukaan torjunta-ainejäämät ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa ruotsalaisille harrasteviljelijöille. Jo keväällä ruotsalaiset vapaa-ajan viljelijät varoittivat kasveista jotka olivat vaurioituneet nestemäisen ekolannoitteen kastelun jälkeen. Nyt KRAV ja FOR vahvistavat asian ja torjunta-ainejäämiä on löytynyt vähintään seitsemästä tuotemerkistä. FOR:rin mukaan on selvää, että monet harrasteviljelijöiden havaitsemat vammat johtuvat todennäköisesti kasviravinteista. Näin siksi koska kasvinsuojeluaineet antaa niin selkeät oireet, erityisesti tomaatilla. FOR kertoo keränneensä vahinkoraportteja yli 130 jäseniltään. Suurimman osan näistä arvioidaan olevan kasvinsuojeluainei jäämien aiheuttamia. Eniten viljelijöitä on järkyttänyt se, että jäämiä on vahvistettu olevan KRAV-merkityissä (vastaa luomua) tuotteissa. Tämä selittyy sillä, että lannoitteiden tuotannossa on hyväksytty käytettäväksi raaka-aineita, jotka ovat kasvatettu tavanomaisessa viljelyssä. 

22.9.2020 Jordbrukcverket kertoo, että KRAV ilmoittaa, että se on saanut kaikkien KRAV-leimattujen tuotteiden tutkimukset valmiiksi. Kaikkia markkinoilla olevia KRAV-leimattua tuotteita voidaan edelleen myydä. 

22.9.2020 Ruokavirastolta tuli vihdoin tieto alkukesästä kerättyjen näytteiden kohtalosta. Näytteistä tutkittiin kasvitauteja, mutta niistä ei tutkittu torjunta-ainejäämiä. 

22.9.2020 Plantagen jakaa Ruotsissa 500 kruunun lahjakortteja asiakkaille joiden tomaatit ovat vaurioituneet Plantagenin torjunta-aineita sisältäneestä lannoitteesta. 

24.9.2020 Nelson Garden on kiistänyt Lena Israelssonille, ettei heidän tuotteistaan ole löytynyt torjunta-ainejäämiä. Nyt kuitenkin Nelson Gardenin Anna Fridvall oli myöntänyt, että Norjalainen Nibio laboratorio oli myös löytänyt heidän Biobact tuotteestaan torjunta-ainejäämiä. Tarkkoja määriä ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen, mutta niiden vakuuteltiin olevan matalampia kuin elintervikkeiden raja-arvot. On kuitenkin hyvä muistaa, että elintarvikkeiden raja-arvot ovat korkeita tomaatille. 

15.10.2020 Lena Israelsson mainitsi postauksessaan, että Neudorffin tuotteesta olisi löydetty 1,4mg/kg klopyralidia. Tieto tästä oli Lenan mukaan tullut hänelle FOR:ilta (Fritidsodlingens Riksorganisation). Tämä määrä on erittäin korkea. Vertailun vuoksi 1,4mg = 1400µg. Tomaatti saa näkyviä oireita jo 5µg/kg määrästä. Lannoitteen laimennuksen jälkeen käyttöliuokseksi, tämän määrän klopyralidia sisältävästä lannoitteesta, riittää jo 3dl valmista lannoitevettä tuottamaan näkyviä vaurioita. 

25.10.2020 Pähkylässä, Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehdessä 4/2020 oli kirjoitukseni Pyralidijäämät puutarhurien kiusana. Kirjoitus yleisluontoinen summaus tilanteesta. 

29.10.2020 Lena Israelsson kertoo saaneensa yllätyssoiton KRAV:in Camilla Mannich Ugglalta. Camilla kertoo, että löysivät rikkakasvien torjunta-ainetta, lähinnä klopyralidia, lähes kaikista KRAV-sertifioiduista vinassivalmisteista, niin nestemäisistä kuin pelletöidyistäkin. KRAV tulee tarkastelemaan sääntöjään kesän 2020 tapahtumien perusteella ja koittavat saada implementoitua niitä jo 2022.

1.11.2020 Julkaisin artikkelin, jossa pohdin ongelman laajuutta tai lähinnä sitä mitä kaikkea kiertolannoitteista voi löytyä. Pohdinta keskittyy auksiinvaikuttajien ryhmään, joka on laaja. Näillä kaikilla yhdisteillä on samanlainen toimintamekanismi ja niinpä ne aiheuttavat samanlaisia vaurioita kuin esillä enemmän ollut klopyralidi. Yhdysvalloista vioituksia tunnetaan tälle ryhmälle laajasti. 

6.11.2020 KRAV SER ÖVER REGLERNA EFTER VÄXTNÄRINGSPROBLEM (sivua päivitetty useasti)
KRAV on tehnyt päätöksen muuttaa sääntöjään klopyralidi ongelmien johdosta. Käytännössä tämän on puhuttu tarkoittavan tuotemerkintöihin. Muutoksella haluttaisiin selkeyttää sitä onko tuotteessa käytetty vain orgaanisia raaka-aineita, vai sisältävätkö ne myös muita KRAV hyväksyttyjä raaka-aineita. Uusien sääntöjen on arvioitu astuvan voimaan 2021-2022.

13.11.2020 Puutarha & Kauppa 18/2020 lehdessä julkaistiin artikkeli Herbisidiä luomulannoitteissa? Artikkelissa kerron kokemuksiani ja vallitsevasta tilanteesta. Lehdessä on haastateltu myös useita toimijoita tilanteesta, jotka näkevät tilanteen omalta kantiltaan hieman eri tavalla. 

19.11.2020 päivämäärällä pidetty Luken Kasvinterveys webinaarin lopussa olevalla Q&A osiossa kysellään olisiko paikallaan saada jäämille raja-arvoja ja lakimuutoksen perään klopyralijäämille. Samaisessa webinaarissa Biologi Leena Luoto mainitsee, että kierrätyskasvualustojen ja kierrätyslannoitteiden mahdollisesti sisältämistä raaka-aineiden torjunta-ainejäämistä, vaikka tuotteet ovat luomuhyväksyttyjä. Esille nostetaan myös jätevesipuhdistamoiden kompostoitujen lietteiden mahdolliset lääkejäämät. Tutkimuksia on käynnissä mm. siitä kuinka paljon aineet kulkeutuvat kasviin ja siitä kasvissa käyviin hyönteisiin. Luoto myös kertoo, että osa kierrätyslannoitteita valmistavista tai markkinoivista yrityksistä on lähtenyt omaehtoisesti määrittämään pyraloideja ja glyfosaatteja käyttämistään raaka-aineista ja osasta eristä jäämiä löytyi, joka johti toimittajavaihdoksiin. Samalla tuotiin ilmi, että raja-arvoja tarvitaan myös lannoitteille, aineille joilla on riski kumuloitua ravintoketjussa.

4.12.2020 Soilfood julkaisi tiedotteen Ruotsissa velloneen klopyralidiongelmien johdosta. Tutkimuksissa Soilfood Boost NKS Premium -lannoitteesta löydettiin 0,73 mg/kg klopyralidia. Soilfood oli yhteydessä Ruokavirastoon, joka edelleen puolsi tuotteen käyttöä luomutuotannossa. 

8.12.2020 Impecta Frö handler kertoo Lena Israelssonin Fb-sivulla lopettavansa Neudorffin vinassilannoitteiden myynnin. He reagoivat kertomansa mukaan kesällä kohuun nopeasti, mutta saivat myöhemmin valmistajalta tiedon, ettei syytä huoleen ole ja he olivat hujentuneita, ettei heidän tuotteensa ollut ongelmia tuottaneiden joukossa. Olihan tuote KRAV-merkitty, eikä siitä ollut tullut yhtään kuluttajapalautetta. Näin ollen tuotteet otettiin uudestaan myyntiin. Vasta kun Israelsson nosti asian esille ja se, että Impecta edelleen myy näitä tuotteita (josta on löytynyt jäämiä), he alkoivat nopeasti toimiin. Tämän johdosta Impecta harkitsee kaikenlaisten lannoitteiden ja ravinteiden myynnin lopettamista, koska jälleenmyyjän on erittäin vaikea varmistua tämän tyyppisten tuotteiden laadusta. Varsinkin kun KRAV etikettikään ei takaa hyvyyttä. Allekirjoituksessa toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimet. Toisessa päivityksessä kerrotaan, että tuotteet löytyy katalogista, mutta niitä ei lähetetä, vaikka joku niitä sattuisi tilaamaan.

10.12.2020 Bionynaamisen yhdistyksen jäsenlehdessä Demeterissä 4/2020 oli kirjoittamani artikkeli nestemäisten luomulannoitteiden tuomista ongelmista ja summausta tilanteesta.

13.12.2020 Ruotsin suurin orgaanisen kurkun viljelijä Tåkerngrönt AB kärsi tänä vuonna vääristyneistä kurkuista. Syy löytyi Biofer (täällä Lantmännen) pelletöidystä lannoitteesta. Se sisälsi analyysien perusteella terbutylatsiinia ja foramsulfuronia. Pelleteissä oli käytetty sokerijuurikasperäistä vinassia. Lannoitteen sisällön tutkitutti itse viljelijä. Hänella oli ollut aiemmin vastaavanlaisia ongelmia 2010 vinassista, joka sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. (kts. 12.8.2020)

---

2021

21.1.2021 Tubettaja, mediapersoona ja puutarhuri Diego Footer nosti esille videossaan:
The Truth about TOXIC HERBICIDES in Hay, Compost, and Manure! (YOU BETTER WATCH THIS) mahdolliset ongelmat lannassa. Asia ei ole uusi Yhdysvalloissa ja siellä kasvinsuojeluaineiden jäämät ovat Iso-Britannian tavoin ongelma juuri lannassa tai kompostissa. Videossa Diego puhuu ongelmasta ja siitä miten aineet siirtyy lantaan. Videolla Diego esittelee Cortevan ohjetta, jossa rehellisesti kerrotaan miten aineet siirtyy ravintoketjussa ja mihin lantaa ja heinää ei saa käyttää jos se heinä on esim. käsitelty artikkelissa esitetyllä aminopyralidilla. Videolla puhutaan myös ennustetuista puoliintumisajoista ja mitä ne käytännössä tarkoittaa. Videon alla lista lähteisiin. 

8.2.2021 Nelson Garden vakuuttaa ruotsin- ja tanskankielisillä sivuillaan BioBact tuotteisiin liitetyistä havainnoista KRAVin ja NIBIOn suunnalta. Vinassin osuutta vähätellään, koska sen määrä on tuotteissa suhteellisen pieni, eikä tuotteet riko mitään säädöstä. Nelson Garden kertoo, että se ei ole jatkanut tuotteiden jakelua, mutta ei ole vetänyt myynnissä olevia tuotteita poiskaan. Nelson Garden seuraa tilannetta ja käy keskustelua toimijoiden kanssa korvaavista raaka-aineista. 

16.2.2021 Norjan Mattilsynet ("Ruokavirasto") Lähetti kirjeen Norjassa rekisteröityneille lannotevalmistajiille ja markkinoijille. Kirjeessa puhutaan Nibion tutkimukista jossa orgaaniset lannoitteet ovat vaurioittaneet herkkiä kasveja, kuten tomaattia ja kurkkua.  Ongelma koskee klopyralidia ja aminopyralidia, jotka ovat kasvinsuojeluaineina kuitenkin sallittuja Norjassa. Valmisteiden myyntiä ei suoraan kielletä, mutta jos niitä markkinoidaan herkille kasveille käytettäväksi niiden ohjeen mukainen käyttö ei saa johtaa 1µg/kg arvon ylittymiseen maassa tai kasvualustassa. Erityisen riskin muodostavat maahantuodut lannoitteet ja raaka-aineet jotka sisältävät karjanlantaa, sokerituotannon vinassi, oljet ja muut kasvijäämät yksisirkkaisten kasvien viljelystä. Samalla muistutetaan, että monien laboratorioden torjunta-aineanalyysipaketit eivät sisällä klopyralidia eikä aminopyralidia, vaan ne on erikseen pyydettävä. Virasto tulee seuraamaan tilannetta tarkastuksissa. Suositeltu käyttö ei saa vaurioittaa kasvia jolle tuote on erikseen suunnattu käytettäväksi tai herkille kasveille seuraavana kasvukautena.

18.2.2021 FOR:in raportti nestemäisten luomulannoitteiden testituloksista viivästyy. Sain kuitenkin tiedon, että 90% testatuista tuotteista sisälsi klopyralidia. Pellettilannoitteista ei löydetty jäämiä, mutta se saattoi johtua testauksen vaikeuksistakin. 

26.2.2021 Kotipuutarha-lehdessä 3/2021 oli virkkeen pituinen maininta tomaatin lehtien käpertymisestä ja melassin mahdollisesta yhteydestä torjunta-aineisiin liittyen.

27.2.2021 Lena Israellson kertoo saaneensa tiedon, että Ruotsin FOR on keskustellut Neudorffin kanssa ja nestemäisen vinassilannoitteen myynti lopetetaan. Lisäksi Lena kertoi, että Norjan "Ruokavirasto" Mattilsynet on lähettänyt kirjeen toimijoille jotka tuottavat tai markkinoivat lannoitteita. Uudessa ohjeistuksessa klopyralidi ja aminopyralidi pitoisuudet tulisi laskea 1µg/kg tasolle. (kts. 16.2.2021) Kaikki tämän ylittävät arvot vahingoittavat kasveja. Uusi arvo perustuu Norjalaisen Nibion tutkimukseen. Aiemmin ohjaavana arvona on pidetty 0,5mg/kg (500µg/kg), mikä on hyvin yleinen arvo elintarvikkeilla maksimiarvona klopyralidille.  

1.3.2021 Sain tiedon Ruotsin FOR:rilta liittyen Lenan esittämään tietoon liittyen Neudorffin lannoitteiden myynnin lopettamisesta. FOR:rista oltiin oltu yhteydessä Saksaan ja Neudorff oli luvannut lopettaa nestemäisten orgaanisten lannoitteiden myynnin Ruotsiin. Tiedossa ei ole, koskeeko tämä myös kuivatuotteita, joissa on käytetty myös sokerijuurikaspohjaisia tuotteita ja aiotaanko myynti lopettaa vain Ruotsiin. 

1.3.2021 Olin yhteydessä Neudorffin suomalaiseen maahantuojaan ja kysyin aijotaanko täällä seurata ns. Ruotsin mallia, jossa ongelmia tuottaneiden tuotteiden jakelu lopetettaisiin. Sain kattavan ja hyvän vastauksen, jossa tilanne ja sen haastavuus tiedostettiin. Jäämiä ei kiistetty ja niistä oli jopa omia mittauksia. Ne olivat laskelmieni mukaan linjassa Ruotsista tihkuneiden mittausten kanssa. Hyvänä huomiona kerrottiin, ettei kuluttajapalautetta ole tullut lainkaan. Toimiin luvattiin ryhtyä, jos tilanne kääntyy huonommaksi ja näyttää siltä, että lannoitteesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että melassi ja vinassi ei automaattisesti tarkoita ongelmia, koska erot ovat suuria erien välillä. Neudorff on jo pitempään etsinyt klopyralidivapaata raaka-ainetta, mutta sellaista ei ole varmuudella saatavilla EU:n alueelta tällä hetkellä. 

3.3.2021 Ruotsin FOR:lta vahvistettiin, että Neudorffin ongelmatuotteiden maahantuonti lopetetaan Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisen maahantuojan mukaan tällä hetkellä ei ole syytä myynnin keskeytykseen tai takaisinvetoihin. Tuotteet ovat myynnissä normaalisti ainakin tämän kesän.

8.3.2021 Sain FOR:rin raportin Rester av bekämpningsmedel i växtnäring, joka julkaistaan virallisesti vasta 10.3. Raportti on erittäin laaja ja pitkä (...ja ruotsinkielinen). Raportin ehkä odotetuin osa on jäämäpitoisuudet, koska käsittääkseni tämä on ensikerta jolloin jäämämääristä on julkisesti julkaistu virallisia lukuja.

Biobact Organisk Näring (2019) 0,11 mg/kg

Biobact Organisk Näring 0,10 mg/kg

Grandiol 1,4 mg/kg

Ica Garden Ekologisk växtnäring 0,15 mg/kg

Neudorff Effekt tomat & gröntnäring 1,4 mg/kg

Organic Tomato fertiliser green future 1,2 mg/kg

Plantagen Ekologisk växtnäring 1,3 mg/kg

Universalnäring Substral E.D.*

Weibulls biologisk tomatnäring 0,76 mg/kg

Änglamark ekologisk växtnäring (1) 0,34 mg/kg

Änglamark ekologisk växtnäring (2) 3,0 mg/kg

Pelletöidyistä lannoitteista ei löydetty jäämiä. 

Mittauksissa oli myös muutamia analyyseja hedelmistä ja tomaatin lehdistä. Näissä jäämät olivat vähäisiä ja häviävän pieniä elintarvikkeille asetettuu maksimiraja-arvoon.
*Vaikka Substralin tuotteesta ei löydetty jäämiä, niitä löytyi tomaatin lehdestä, jota oli lannoitettu samalla pullolla. 

10.3.2021 FOR:in loppuraportti on julkaistu liittyen klopyralidijäämiin. Yksi orgaaninen nestemäinen lannoite sai laboratorioanalyyseissä puhtaat paperit, mutta samainen tuote aiheutti kuitenkin käytössä ongelmia ja itse kasvista löytyi jäämiä. Pellettimäisistä lannoitteista ei löydetty jäämiä. Pellettilannoitteet tutkittiin Norjan Nibiolla, kun taas nestemäiset lannoitteet tutkittiin Hollannissa. Raportin kirjoittaneet Ulf Nilssonin mukaan pellettilannoitteiden kohdalla saattoi olla kyse myös analyysin haastavuudessa. 

12.3.2021 Nelson Garden Ruotsi ilmoitti erillisessä tiedoitteessaan ja lehdistötiedoitteessaan vetävänsä vinassia sisältävät Biobact tuotteet pois kauppojen hyllyltä. Tiedoitteessa Nelson Gagden taustoittaa päätöstään ja syitä takaisinvetoon. Nelson Garden kertoo etsineensä korvaavaa raakamateriaalia, mutta laatuvaatimuksen täyttävää raaka-ainetta ei ole löytynyt. Vaikka Nelson Garden tiedostaa ongelmat jotka FOR toi esille, se ei ole kuitenkaan saanut omissa viljelykokeissaan vaurioita. Nelson Garden kertoo kehittäneensä uuden testimenetelmän jolla pystytään havaitasemaan erittäin matalat klopyraliditasot. Koska kasviravinteille ei ole torjunta-aineille raja-arvoja, ei ole myöskään standardoituja menetelmiä kasvien reaktioihin havaitsemiseen niihin. Nelson Gardenin toimitusjohtaja Martin Borgström kertoo, että heidän tavoitteenaan on tulla jälleen myymään KRAV-leimattuja nestemäisiä orgaanisia ravinteita tulevaisuudessa. Tiedotteessa huomautetaan, ettei Biobact kasviravinnetikuissa ole vinassia, joten takaisinveto ei koske niitä. Lehdistötiedoitteessa on vielä erillinen linkki Q&A sivulle aiheesta. 

15.3.2021 Saamani tiedon mukaan Nelson Garden Suomi on myös ryhtynyt 12.3 takaisinvetomenettelyyn Biobact vinassilannoitteiden osalta. Asiasta on jaettu tiedoite vähittäiskauppiaille. Myynnissä olevat pullot kerätään pois myynnistä.
Kuluttajat voivat halutessaan palauttaa pullot liikkeeseen ja saada rahat takaisin, kertoo Turun Sanomat artikkelissaan 18.3.2021

15.3.2021 FOR julkaisi uuden artikkelin, Kommer flytande växtnäringbaserad på vinass att säljas iSverige under 2021? Myydäänkö vinasiin perustuvia kasviravinteita Ruotsissa 2021? Artikkeli jatkaa aiheesta joka käsiteltiin kevyesti jo FOR:n aiemmassa klopyralidin loppuraportissa. Raportissa on summattu tilannetta toimijoiden kesken ja sitä miten eri toimijat ja jakelijat aikovat edetä tilanteessa. Raportissa kerrotaan tuotteiden pois vetämisestä ja uusien korvaavien tuotteiden tuomisesta myöhemmin markkinoille.

17.3.2021 Ruokavirasto lähetti sähköpostin melassia tai vinassia sisältävien lannoitevalmisteita valmistaville tai markkinoille saattaville tahoille. Kirjeessä kerrotaan viime kesänä vilkkaana käyneen tomaattivauriokeskustelun jälleen aktivoituneen. Ruokavirasto jatkaa ja viittaa Norjan Mattilsynetin lähettämään kirjeeseen (kts. 16.2.2021) ja toteaa, ettei Ruokavirasto anna vastaavanlaista ohjearvoa. Ruokavirasto muistuttaa toimijoita lannoitevalmistelain 539/2006 5 §:n mukaisesta vastuusta tuotteiden turvallisuudesta. Luetelluista vastuista mainitaan mm. ettei valmiste saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita joista olisi mm. haittaa kasville käyttöohjeen mukaisella käytöllä. "Toimijoita kehotetaan tarkastamaan tuotteiden käyttöohjeet niin, että niiden mahdollisesti sisältämät klopyralidi ja aminopyralidi on huomioitu." Samassa kirjeessä kerrotaan luomuviljelijöiden velvollisuudesta tehdä varotoimenpiteitä esimerkiksi torjunta-aineiden aiheuttaman jäämävaaran vähentämiseksi, vaikka kyseessä olisi luomutuotannossa sallittu lannoitteesta. 

18.3.2021 Turun Sanomat kirjoitti kahden suuren sivun artikkelin vinassilannoitteista ja asiasta ongelman takana. Kasvoivatko tomaatintaimesi epämuodostuneiksi kippuroiksi? Syynä lienevät luomulannoitteissa piilevät rikkaruohomyrkyt   Artikkeli on erittäin laaja ja pureutuu asiaan erinomaisen hyvin. Mukana myös toimijahaastatteluita. Biolan mm. kertoo löytäneensä belgialaisesta vinassista aminopyralidia ja 2,4-D:tä.

19.3.2021 Turun Sanomat uutisoivat Nekon lopettavan kuluttajakaupassa myydyn litran vinassivalmistepullon myynnin. Neko lopettaa vinassilannoitteen myynnin – valmistajalta saadun tiedon mukaan vinassi voi sisältää klopyralidia Varsinaista takaisinvetoa ei järjestetä, mutta tuotteen myynti lopetetaan. Nimen perusteella voisi ymmärtää, että kyseisen kuluttajakaupan tuote on sama kuin viime vuonna muutamissa tapauksissa esille noussut ammatikäyttöön suunnattu tynnyrituote. Uutisen päivityksen jälkeen kerrottiin, että Luonnonlannoiteliuoksen tynnyripakkaus pysyy edelleen myynnissä, koska sitä voi käyttää turvallisesti golf- ja jalkapallokentillä.

19.3.2021 Luomuliitto tiedotti vinassipohjaisten luomulannoitteiden mahdollisesti sisältävistä torjunta-ainejäämistä tiedoitteessaan "Tapaus pyralidi - Torjunta-ainejäämät ruokaketjussa".

24.3.2021 Maaseudun Tulevaisuuden painolehdessä oli artikkeli, Harrastajat ihmettelevät tomaatintaimien vaurioita. Artekkeli taustoittaa ongelmaa Ruokaviraston haastattelulla. Lisäksi artikkelissa oli Kekkilän haastattelu, jossa toistui jo aiemmissa lehdissä näkyneet kommentit testauksista ja niiden puhtaista tuloksista. Ongelmien syyksi Kekkilä epäili liikalannoitusta, joka on tullut vastaan kuluttajilta saaduista ja analysoiduista kasvualustoista. 

25.3.2021 Maaseudun Tulevaisuus julkaisi nettiartikkelin eilen paperilehdessä olleesta tomaattivaurioartikkelista otsikolla: "Kotipuutarhuri, käpristyikö tomaatintaimesi latva? Yksi mahdollinen syy voi löytyä lannoitteen torjunta-ainejäämistä". Artikkeli on pitkälti sama, muutamia virkkeitä lukuunottamatta.

25.3.2021 Kotipuutarha-lehdessä 4/2021 oli lyhyt artikkeli, Kohu lannoitteista. Artikkelissa tiivistetään mistä kohussa on kyse. 

 

26.3.2021 Puutarha & Kauppa 6/2021 Lannoite ei saa vahingoittaa Artikkelissa päivitetään kuulumiset asian tiimoilta. Mitä asiasta ohjeistettiin Norjassa ja miten Suomen Ruokavirasto asiaan reagoi. Koko sivun artillelissa puidaan myös Ruotsin FOR:n löydöksiä ja pohditaan sitä mikä on saattanut aiheuttaa  korkeat klopyralidi pitoisuudet. Lopuksi huomautetaan, vaikka monen tuotteen myynti lopetettaan, voi kauppojen hyllyiltä löytyä vielä vanhoja tuotteita.

2.4.2021 Nelson Gardenin Suomen sivuille oli ilmestynyt tiedote koskien Biobact lannoitteita. Kyseessä on takaisinveto, joka laukaistiin heti 12.3.2021 Ruotsissa julkaistun tiedoitteen perään. Tiedoitteessa kerrotaan Biobact tuotteesta ja siihen liitettyihin epäilyihin torjunta-ainejäämien suhteen. Vaikka Nelson Gardenin omissa ja Nibion testeissä ei ole ilmennyt, että lannoitteista olisi haittaa taimille. Takaisinveto koskee Biobact tuotteita 6800, 6803, 6810, 6815, 6820. Halutessaaan pullon voi palauttaa ostopaikkaan, josta saa korvauksen. Palautukseen ei tarvita kuittia.

13.4.2021 Hyötykasviyhdistyksen ilmainen Maaperäseminaari-webinaari klo. 13:00-16:00 

• Mikromuovit maaperässä, erikoistutkija Salla Selonen, Syke
• Torjunta-aine jäämien hallinta kierrätyslannoitteissa jakasvualustoissa, tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell, Biolan

---

---

Päivitykset julkaisun jälkeen:
8.3.2021 Lisätty alustavia tiedoja FOR:rin raportista.
10.3.2021 Tieto FOR raportista lisätty. 

1.11.2020 Lisätty tieto auksiinivaikuttajista kertovasta artikkelistani

13.4.2021 Lisätty tieto Hyötykasviyhdistyksen webinaarista, jossa aiheesta

13.3.2021 Lisätty tieto Nelson Gardenin vinassia sisältävät Biobact tuotteet pois kaupoista
15.3.2021 Lisätty FOR:in artikkeli vinassilannoitteiden tulavaisuudesta
17.3.2021 Lisätty tieto Ruokaviraston lähettämästä sähköpostista vinassilannoitetoimijoille
18.3.2021 Lisätty Linkki Turun Sanomien vinassiartikkeliin

12.3.2021 Lisätty tieto Neleson gardenin takaisinmaksusta ostettujen pullojen suhteen. (TS 18.3.2021)
19.3.2021 Lisätty TS:n uutinen Nekon litran kuluttajatuotteen myynnin lopettamisesta

19.3.2021 Päivitetty TS:n uutista liittyen Nekon Luonnonlannoiteliuoksen tynnyrituotteeseen

24.3.2021 Lisätty tieto Maaseudun Tulevaisuuden vinassi artikkelista

25.3.2021 Lisätty tieto Maaseudun Tulevaisuuden 24.3.2021 painolehden nettiartikkelista.

26.3.2021 Lisätty tieto P&K lehden artikkelist 

25.3.2021 Lisätty tieto Kotipuutarha-lehden artikkelista

19.3.2021 lisätty tieto Luomuliiton tiedotteeseen

2.4.2021 lisätty tieto Suomen NG:n takaisinvedosta. (Päivätty tiedotteen löytöpäivälle.)

Kasvinsuojeluaineita ja myrkkyjä

Kuten moni on tänä vuonna huomannut, sosiaalisen median puutarhakanavilla on ollut paljon puhetta torjunta-ainejäämien mukanaan tuomista ongelmista. 

Vinassi ja vinassipohjaiset lannoitteet ovat puhuttaneet tänä vuonna paljon harrastepuutarhureita niin Suomessa, kuin myös Ruotsissakin. Eikä syyttä. Moni on törmännyt tahtomattaan ongelmiin, joiden takana saattaa olla torjunta-ainejäämät. Nämä jäämät olisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulleet sokerijuurikkaasta ja siirtyneet sieltä prosessien läpi melassiin, siitä vinassiin ja lopulta lannoiteainepulloon. 

Näin siis epäillään, mutta miksi vain epäillään? Siitä syystä, ettei asiaa ole juurikaan tutkittu. Syy tutkimattomuuteen on siinä, ettei EU:n lannokelainsäädäntö tunne raja-arvoja torjunta-aineille lannoitteessa. Toisin sanoen, rahaa ei haluta käyttää asiaan, johon ei kuitenkaan saa aikaiseksi muutosta. Tosin, asia ei tunnu hirveästi kiinnostavankaan viranomaisia, joille turvallisten ja käyttäjäystävällisten lannoitteiden valvonta kuuluu. Jotain tutkimuksia sentään on, mutta Ruotsista ja Norjasta. Joskaan niistäkään ei ole kunnollista virallista listausta ja avoimia dokumentteja. Kiwa-sertifiointilaitos ja KRAV ovat molemmat kertoneet ympäripyöreästi, että lähes kaikista vinassia sisältäneistä lannotteista (nestemäinen & pelletti) on löytynyt torjunta-ainejäämiä.

Ruotsissa kohu on ollut suuri, siitä suurkiitos puutarhakirjailija Lena Israelssonille, joka on kerännyt käyttäjien kokemuksia ja sitä kautta pommittanut eri alan valmistajia ja markkinoillesaattajia. Meteli ei ole turha, koska tutkimuksia on tehty ja jäämiä on löydetty. Omiin korviini on kantautunut eräskin tulos, jossa luomuhyväksytystä lannoitteesta oli löydetty 1400ug/kg klopyralia. Japanilaisen tutkimuksen mukaan 1ug/kg määrä riittää saamaan tomaateissa aikaan vaurioita ja 5ug/kg saa jo aikaan näkyviä vaurioita. 25ug/kg määrällä vauriot olivat merkittäviä ja käytännössä tarkoittivat sadon ja kasvin menetystä. Kun tuo kyseinen lannoite laimennetaan käyttöohjeen mukaisesti, 5ug/kg arvo saavutetaan jo 3dl:n kastelumäärällä. Ja arvatenkin, mitä pienemmästä multatilavuudesta on kyse, sen äkkiämmin rajat täyttyvät. 

Testeissä on toki löytynyt muitakin aineita, mutta suurin kysymys on, mitä eri testilaboratoriot edes kykenevät löytämään ja millaisia määriä. Yksi alalla noussut kysymys onkin, mitä kaikkea kiertolannoitteista voi löytyä ja mikä määrä mitäkin on haitallinen. Esim. aminopyralidi on haitallinen paljon pienempinä määrinä kuin klopyralidi. 


Vaikkakin lähes kaikki vinassiperäiset tuotteet tai itse vinassi on peräisin Alankomaista, oli paikallaan tutkia meidän rikkakasvien torjunta-aineita. Tukesin sivuilta on helppo löytää tuotteita joko nimellä tai vaikuttavalla aineella. Klopyralidia oli käytössä 14:sta eri valmisteessa. Osa näistä on rinnakkaisia valmisteita, mutta kauppanimet olivat jokaiselle eri. Aminopyralidia oli käytössä neljässä tuotteessa. 

HRAC (Herbicide Resistance Action Committee) on listannut torjunta-aineet nippuihin perustuen sukulaissuhteisiin. Tässä listauksessa, ryhmästä 4 Auxin mimics, löytyy klopyralidi ja aminopyralidi. 
Niiden lähellä löytyy myös 2,4-D ja MCPA. 2,4-D tehoaineella Suomesta löyty 7kpl ja MCPA:lla huikeat 20kpl valmisteita. 

Kuvakaappaus Herbicide Resistance Action Committeen torjunta-aineryhmittelystä 2020
https://hracglobal.com/tools/hrac-mode-of-action-classification-2020-map

Auksiini ryhmän torjunta-aineet matkivat kasvien kasvuhormoonia auksiinia ja saavat näin kasvin kontrolloimattomaan kasvuun. Seurauksena oksien käpristymistä, lehtien kuihtumista ja lopulta kasvin kuoleman.  

Kun koko ryhmää aletaan tarkastella, löytyy kaikkiaan 60 eri rikkakasvien torjunta-ainetta Suomen markkinoilta, joista osa toki toistensa rinnakkaistuotteita. Näistä tuotteista 15kpl sisältää kolmea eri vaikuttavaa ainetta tämän ryhmän sisältä. 8kpl sellaisia joissa on kaksi vaikuttavaa ainetta tästä ryhmästä ja lopuissa 15:sta on yksi vaikuttava aine tästä ryhmästä. 

Listaus Tukesin sivujen tietojen perusteella vs. Auxin mimics ryhmä. 

Kaiken kaikkiaan listauksella löytyi rikkakasvien torjunta-aineita, joissa oli 11 eri vaikuttavaa ainetta. Auxin mimics ryhmässä on kaikkiaan 21kpl vaikuttavaa ainetta, joista Eu:ssa oli hyväksytty 15kpl. Alankomaissa näistä yhdisteistä oli hyväksytty myös 11kpl, kuten Suomessakin, mutta hyväksyttyjen yhdisteiden lista ei ollut kuitenkaan täysin yhtenevä. Alankomaiden naapurissa Belgiassa hyväksyttyjen yhdisteiden määrä tältä listalta oli 13kpl ja Saksassa 12kpl. Myös Ranskassa oli Belgian tavoin 13kpl. 

En missään nimessä väitä olevani perillä rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutuksesta, kulkeutumisesta ja käytöstä edes yleisellä tasolla ja tämä kirjoitus voi pitää sisällään suoranaisia virheitä, mutta haluan tuoda esille, että pelkästään tässä ryhmässä on potentiaalisia kulkeutujia kotipuutarhaan, joiden vaikutus saattaa olla hyvin samankaltainen kuin nyt esillä olleen klopyralidin. 

Kalifornian yliopiston Herbicide Symptomps sivuilta voi löytää eri torjunta-aineiden haittavaikutuksia kasveihin. Valitsemalla Synthetic auxins valinnan, saa eteensä 339 eri kuvaa erillaisista vaurioista. Tuloksia voi vielä kategorisoida eri yhdisteiden valinnalla. Valittavana on: 
2,4-D, MCPA, aminopyralidi, klopyralidi, dicamba, fluroksipyyri, mekorproppi, pikloraami, triklopyr. 
Näistä ainoastaan triklopyr ei ole Suomessa hyväksytty (on kuitenkin EU:ssa). Myöskään mekoproppi ei ole hyväksytty, mutta siitä löytyvä mekoproppi-P on taas sallittu. Mekoproppin ja mekoproppi-P:n eroa en tiedä.

Herbicide Symptoms sivulta löytyy tomaatille vauriokuvia torjunta-aineille: 2,4-D, fluroksipyyri, klopyralidi, triklopyr, dikamba ja pikloraami. Tähän mennessä viime kesän tomaattivaurioiden yhteydessä on käytännossä puhuttu vain klopyraalista, vaikka kaikki nämä aineet ovat sallittuja monissa EU:n maissa ja siten mahdollisia. Käyttökohteena näillä aineilla on pääsääntöisesti leveälehtiset rikkakasvit, rikkakasvit eri viljoilla sekä rypsillä ja rapsilla. 

Jos siis kysytään mitä kiertolannoitteesta voi löytyä, en pidä lainkaan yliampuvana sitä, että niistä voi käytännössä löytyä lähes mitä tahansa. Sitten on paljon muitakin, joiden määriä ja osallisuuksia voidaan vain arvailla. Tämän mahdollistaa suuri valikoima eri rikkakasvien torjunta-aineita, niiden erillainen kulkeutuvuus, viljelykierto ja resistenssin synnyn hallinta eri valmisteilla. 

Tietooni on tullut tapaus, jossa ulkomailta tullut kanankakkaerä oli saastunut glyfosaatilla. Tätä ei ilmeisesti päätynyt tavallisille kuluttajille, mutta kuitenkin johonkin, koska asiaa tutkittiin. Se oli mitä ilmeisemmin kulkeutunut siipikarjan rehuksi syötetyn viljan mukana. Glyfosaatti ei taasen edes kuulu tähän ryhmään, jota tässä käsittelin. Glyfosaattivalmisteita Tukesin sivuilta löytyy kaikkiaan 38kpl. Osa syy laajaan valikoimaan on juuri resistenssin synnyn esto. 

Tukesin sivu tuntee kaikkiaan 234kpl eri rikkakasvien torjuntaan tarkoitettua ainetta. Tämä luku ei kuitenkaan kata kaikkia Euroopan alueella myytäviä aineita ja tämän listan ulkopuolelta voidaan myös salakuljettaa myös hyviksi havaittuja, nykyjään kiellettyjä torjunta-ainevalmisteita. 

Koska toistaiseksi lainsäädäntö ei puutu asioihin, kannattaa äänestää omalla kukkarollaan. Myös ongelmatapauksissa vikaa kannattaa yrittää myös pohtia lannoitteen näkökulmasta. Pullot, kuitit ja muut tiedot kannattaa pitää tallessa. Ruotsissa tuhoutuneita kasveja on korvattu muodollisesti, joskin nämäkin pienet korvaukset saatiin väistettyä tekemällä ehdot saavuttamattomiksi. Kenelläpä on enää syksyllä kuittia tallessa alkuvuodesta puutarhamyymälästä ostetusta pienestä lannoitepullosta.

Biohiili testissä kosteudensitojana Osa2

Koe on järjestetty harrastelijapohjalta ja puhtaasti kiinnostuksesta biohiileen. Artikkelia ei ole tilattu, eikä pyydetty. Kokeen tekemisestä ei ole myöskään maksettu korvausta. Kokeessa käytetty biohiili on saatu aikanaan yleisluontoisena lahjoituksena Carbofex oy:ltä, eikä sitä ole osoitettu tähän kokeeseen käytettäväksi. Muut kokeessa käytetyt materiaalit ja tilat ovat olleet omia. 


Biohiili testissä kosteudensitojana testin ensimmäinen osa ei toteutuksensa osalta tyydyttänyt minua ja mitä pidemmälle testi eteni, sen enemmän näin koejärjestelyissä ongelmia ja suoranaisia virheitä.

Osassa 2 koitan elimininoida näitä juttuja ja tulla koejärjestelyillä lähemmäs todellista tilannetta. 

Kokeessa tutkaillaan jälleen biohiilen kuivumista tai lähinnä sitä miten koko kasvualusta kuivuu ja näin menettää kosteuttaan eli painoaan. On toki ilmiselvää, että se materiaali jossa on eniten biohiiltä kuivuu hitaiten, mutta kokeen pääasiasiallinen tarkoitus on yrittää löytää piste tai alue, jossa biohiilen lisäyksellä on oikeasti merkitystä kosteuden sitouttamisen kanssa ja mikä määrä on järjellinen. 

Suositukset biohiilen lisäyksestä liikkuvat 5-10% luokassa, mutta kaupallisissa tuotteissa määrä voi olla huomattavasti pienempi. Lähtöolettamana on ettei pienellä, alle 10%:n biohiilen määrällä olisi  juurikaan kosteuttasitovaa merkitystä. 

Biohiillellä on monia kasvualustaan ja kasviin vaikuttavia ominaisuuksia, mutta tässä testissä keskitytään vain kosteuden viipymiseen kasvualustassa. Kuten aiemmin on ollut esillä, kasvin lisääminen testiin on kohtuullisen mahdotonta nykyisillä koejärjestelyillä ja resursseilla. Näin ollen lopputulokset kosteuden viipymisestä kasvualustassa ja sen vaikutuksia kasviin pitää tehdä puhtaasti arvioiden. Todellisuudessahan kosteus lähtee nopeammin kasvualustasta, koska kasvi hakee juurillaan myös syvemmältä kosteutta. Tässä kokeessa haihtuminen tapahtuu vain yhden haihdutuspinnan kautta. 

Muutoksia testiin 2

Peltomulta oli kuivauksen ja seulonnan jälkeen erittäin tasalaatuista "jauhetta".

Aiemmassa testissä olen käyttänyt seulottua kasvuturvetta, jonka maatumisaste on ollut pieni. Näin ollen turve, sammal, on itsessään yksi voimakkaasti kosteutta sitova elementti. Tämä haluttiin eliminoida testissä 2.  Kasvualustaksi valikoitui pitkällisen pohdinnan päätteeksi oma peltomulta. Peltomulta on savensekaista multaa, jossa on myös paljon hiekkaa. Se kuivuu nopeasti ja humuspitoisuus on pieni. Testimulta nostettiin maasta, jossa arvioitiin olevan eniten orgaanista multaa. Tämä maa-aines kuivattiin ja siitä seulottiin suurimmat kivet, savet ja muut isokokoiset orgaaniset ainekset pois, kuten puutikut. 

Suurin ongelma todellisuuden ja viime testin välillä oli mittaustapa, jolla biohiili ja kasvualusta mitattiin jokaiseen testiyksilöön. Se tehtiin painon mukaan. Mitkään ohjeet eivät käske tehdä biohiilen lisäystä kasvualustaan painon perusteella, vaan lisäykset ovat aina tilavuuksien mukaan.

Määrien mittausta ei haluttu tehdä ensimmäisessä testissä tilavuuksien mukaan, koska tilavuuksia on vaikea määrittää tämänkaltaisille tuotteille. Toisaalta punnittaessa tuotteita ja niiden ollessa keveitä, niin määrä vääristyy tilavuuden suhteen ja näin niillä on vahvasti voimakkaampi vaikutus tulokseen. 

Kuivattu multa on oli askel parempaan suuntaan siinäkin mielessä, koska sen tilavuuden määrittäminen oli suhteellisen helppoa. Tilavuus muodostui helpohkosti vakioksi, koska multa painui omasta painostaan kasaan tietyn verran, eikä enää tärisyttäessä tiivistynyt. Tämä antoi hyvän lähtökohdan tilavuuden mittaamiselle.

Biohiileksi valikoitiin kuusesta valmistettu biohiili. Jotta testi olisi järkevästi ja melko luotettavasti toteutettavissa, päätettiin biohiili seuloa. Seulonnassa poistettiin hienoaineis ja pienimmät murut, mutta myös suurimmat. Tällä yritettiin saada biohiilestä mahdollisimman tasalaatuista tilavuuteensa nähden. Koska biohiiltä oli käytettävissä kokeeseen rajattu määrä, seulakoon hiiltä lisättiin murskaamalla sitä lisää isommista hiilistä. Tämä oli omiaan lisäämään pientä hiilipölyä. Niinpä seulonnan jälkeen biohiili vielä pestiin, jolloin siitä irtosi vielä lisää pölyäainesta. Pesun jälkeen tasalaatuinen biohiili paineladattiin erikoisvalmisteisessa paineastiassa, jolla varmistettiin biohiilen nopea ja täydellinen täyteen latautuminen vedellä.

Testiin otettiin mukaan myös yksi verrokki koivusta valmistetulla biohiilellä ja sen osuudeksi valittiin keskiverto määrä. Tällä halutaan hieman peilata eri puusta valmistettujen biohiilen eroa, koska eri puulajeilla solukko on poikkeuksetta hyvin erilainen ja näin niiden vedensitomiskykykin on eri. 

Biohiilestä seulottiin hienoin ja suurin aineis pois, tasalaatuisuuden takaamiseksi. 

Testiyksilöt
Testiyksiklöiden kokoa päätettiin kasvattaa jälleen, jolloin pienten mittavirheiden merkitys pienenee testiyksikön kasvaessa. Testi päätettiin edelleen tehdä suljetussa muoviastiassa, ei siis edelleenkään ruukussa. Litran jogurttiämpäri sai toimia testiastiana. Sen järkeväksi multatilavuudeksi mitattiin 1100ml, jota pidettiin täytenä ruukun määrityksenä. Tästä päästään näppärästi kimuranttiin määritykseen, eli siiheen, kuinka paljon biohiiltä sitten lisätään ja mihin määrään?

Nyrkkisääntö on hyvä ja toimiva, mutta ei aina sopiva joka paikkkaan... (Ohje: Carbons Finland)

Yllä olevassa on selkeä ja yksinkertainen ohje. Sen soveltaminen saattaa kuitekin tuoda eteen mielenkiintoisen pulman, ylitäytön. Jos ruukun tilavuus on 10 litraa, ei siihen lähtökohtaisesti mahdu enää litraa. Käytännössä tämä ei ole ongelma, koska multa, turve, kasvusammal tiivistyvät helposti ja ruukkuun mahtuu käytännössä helposti nimellistilavuuttaan enemmän kasvualustaa. 

Osat mittoina ovat helppoja ja käytännöllisiä toteuttaa, mutta kuinka ne sitten suhtautuvat prosenteihin. 1 litra 10:stä litrasta on 10%, mutta nämä yhdessä muodostavat nimellisesti 11 litraa. 1 litra hiiltä 11 litrasta on n. 9%. Toinen tapa olisi lukita kasvualustan määrä litraan, vähän samaan tapaan kuin ohjeessakin on ajeltu, 1 säkki on mullan määrä ja siihen lisätään x% biohiiltä. Tavallaan tämäkin ajattelumalli on oikeassa, mutta tilanteessa jossa esim. lisätään 50% biohiiltä mullan määrästä, lopputulemana on 1,5 litraa kasvualustaa. 1,5 litraa ei kyllä millään mahdu litran purkkiin. 

Niinpä täytyy lähteä siitä ajatuksesta, että multa+biohiili ovat yhteensä jokaisessa testiyksilössä 1100ml. Koska käytännön toteutus on prosenttien suhteen vaikeaa ja vaatii tarkkuutta, joka lähinnä kääntyy vain epätarkkuudeksi, otetaan mittayksiköksi 1 ja 0,5 osaa. Tässä suhteessa on helppo käyttää desin ja puolen desin mittoja osamäärittelyyn. Tämä on myös hyvin linjassa sille miten kotikäyttäjäkin lisäisi biohiilen. Ei tarkkoja mittauksia, vaan nopeita ja helppoja osia. 

Testiyksilöt:

Kosteus:
Aiemmissa testeissäni olen kastellut koeyksilöitä tarkasti saman määrän. Jos tilannetta verrataan oikeaan ja realistiseen tilanteeseen, kukaan ei koskaan kastele ruukkuja läpimäräksi, niin että vettä jää purkinpinnalle pitkiksi ajoiksi. Niinpä saavuttaakseni oikeamman lähtötilanteen, tein muutamia kastelukokeita ja etsin käyttämäni mullan kyllästymispistettä. Muutamien eri vesimäärien jälkeen totesin, että oikea vettymispiste tälle mullalle löytyy 60% mullan tilavuudesta. Tämä tuotti märkää multaa, mutta juuri sen verran, että puristaessa multaa, siitä irtosi muutamia pisaroita vettä. Suuremmat määrät jäivät selkeästi märäksi ja pienemmissä määrissä multa jäi selkeästi kuivaksi.

Koska jokaisessa testiyksilössä oli eri määrä multaa, jokainen yksilö sai näin ollen myös eri määrän vettä. Tämä oli poikkeuksellinen järjestely, mutta kuitenkin järkeen käyvä, kun tilannetta verrataan normaaliin kastelutilanteeseeen. Mullan sekaan lisätty biohiili oli tällä kertaa jo ladattu vedellä, joten siihen ei oletettu enää latautuvan vettä. Vaikka lähtökohta olikin jokaiselle näin toimien hieman eri, se vastaisi parhaiten todellista tilannetta ja kosteus olisi joka purkissa suunnilleen sama. Lasketun vesimäärän lisäyksen jälkeen, kosteuden annettiin tasaantua purkeissa 3 vuorokautta (suljettuna).

Mullan oikeaa kosteutta etsittiin omilla kokeilla. Lopulta oikeaksi määräksi todettiin 60ml vettä /1dl multaa.

Koeyksilöt kuivumassa kasvihuoneen hyllyllä.

Testi:
Koeyksilöiden kuivuttaminen tapahtui kasvihuoneessa, heinäkuun ja elokuun puolivälin paikkeilla. Testi kesti kaikkiaan neljäviikkoa, jonka jälkeen testiä ei enää katsottu järkeväksi jatkaa. Testi aloitettiin punnitsemalla kaikki koeyksilöt vaa'alla ja punnitus toistettiin joka ilta n. 20:30 aikaan. Näin saatiin selville vuorokauden kosteuden haihtuminen. Koska kasvihuoneen kosteus ja auringonpaiste eivät olleet vakioita, tämä luonnollisesti näkyy tuloksissa. Pilvisinä päivinä kosteuden haihtuminen oli vähäisempää, kun taas helteisinä päivinä se oli suurempaa. Varsinaisen testin jälkeen koeyksilöt pakkokuivatettiin uunissa, jotta niiden täysin kuiva paino saatiin tietää.


Tuloksiin...
Kuten arvata saattaa, tulos oli odotetun kaltainen. Tosin tämä olettamus ei kerro kaikkea, mutta palataan siihen tarkemmin tuonnempana. Selkeyden kannalta jätin 20% koivuhiiltä sisältäneen koeyksilön pois tuloksista. Näin siksi, että sen tulos ei eronnut paljoakaan kuusibiohiilestä ja näin ollen se olisi vain sekoittanut käyriä. Todettakoon, että koivu on jonkin verran painavempaa ja imee itseensä hieman vähemmän nestettä kuin kuusi. Näin ollen kuusta voidaan pitää hieman parempana biohiilen materiaalia, suuremman huokoisuutensa johdosta. Mekaaniselta kestoltaan koivu onkin taas huomattavasti parempi, jos tälläiselle omionaisuudelle on tarvetta.


Paino:
Alla olevassa graafissa on näkyvissä eri koeyksilöiden painot märkänä ja kuivana. Painavimpana 100% multaa sisältänyt yksilö ja keveimpänä kokeen suurimman määrän biohiiltä sisältäneen, eli 40% biohiiltä sisältänyt koeyksilö. Tässä suhteessa on kiva huomata, että biohiili toimii kasvualustan keventeenä. Sillä voidaan siis korvata leca-soraa ja saada samalla etuja joita leca-soralla ei ole.

Kuivapaino on lineaarinen suhteessa biohiilen määrään.

Biohiilen mukanaan tuomaa keveyttä tarkasteltaessa, on nopeasti huomattavissa, että luvut ovat lähes yhteneviä biohiilen määrään seoksessa. Tämä toteutuu ainoastaan tarkesteltaessa täysin kuivaa materiaalia ja kosteuden täysin luovuttanutta biohiiltä. Etu kapenee, kun seokset ja hiili kostutetaan, mutta edelleenkin kosteutettunakin ero on biohiilen eduksi merkittävä. Tulokseen vaikuttaa paljon käytetty biohiili ja sen laatu. Kosteutettuna eroja syntyy myös biohiilen lataustasosta.

Kun biohiili imee itseensä nestettä, sen tuoma keveyden etu pienenee, mutta ei häviä täysin.

Kosteudenluovutus:

Aiemmissa testeissäni keskityin suoraan vain mittaustuloksiini, eli koeyksilöiden painoon. Nyt tavoitteena oli analysoida tuloksia ja saada siten parempi käsitys mittauksista ja eri seoksien kosteuden pidätyskyvystä. 

Koska käytettävissäni ei ollut tensiometriä tai muuta todellista kosteutta mittaavaa mittalaitetta, perustin kosteuden poistuman ainoastaan painoon, jota seurasin vaa'alla. Tämä ei kerro koeyksilön todellista kosteutta, mutta antaa hyvän käsityksen siitä mitä kasvualustaseoksessa tapahtuu ajan mittaan. 

Koska kosteutta on hyvä käsitellä prosenteissa, on hyvä muistaa, että esitetyt kosteusprosentit ovat aina suhteellisia ja perustuvat alussa painittuun painoon sekä kokeen jälkeen kuivattuun kasvualustasekoituksen todelliseen kuivapainoon. Esitetyissä painoissa on vähennetty koeyksilön purkki, joten vertailevaa laskentaa ja suhteellisiin kosteuksiin ei ole otettu huomioon kuin ne materiaalit joiden paino muuttuu kosteuden määrästä. 

Suhteellinenkosteuden muutos koejakson aikana.

Kaikkiin koeyksilöihin laitettiin saman verran vettä, mutta veden määrä oli suhteutettu mullan määrän. Vettä laitettiin jokaiseen koeyksilöön 60ml/multa desilitra. Veden määrä mitattiin punnitsemalla. Koska biohiilen sisältämää vettä ei mitattu missään muotoa, oli oletettavaa, että jokainen koeyksilö oli suunnilleen saman kosteuksinen ja multa ei yhdessäkään koeyksilössä muttunut lietteiseksi tai ylimäräksi. Aloituspaino muodosti siten vertailukohdan ja yllä olevassa graafissa aloituspaino on sama kuin 100%:n suhteellinen kosteus.

Tulos oli sellainen, jota saattoi ennalta odottaa. Biohiilen kosteutta sitova vaikutus näkyi selkeästi ja pelkkää multaa sisältänyt koeyksilö kuivui nopeiten. Hitaiten kuivui eniten biohiiltä sisältänyt 40% koeyksilö. Graaffista on hyvä huomata yllättävä ero joka liittyy 5%:n koeyksilöön. Vaikka kyseisen biohiilimäärä on huomattavan pieni, eroaa se kuitekin huomattavasti pelkästä mullasta.
Alkuperäisenä olettamanahan oli, ettei alle 10% biohiiltä sisältävillä seoksilla olisi mitään eroa pelkkää multaa sisältäviin koeyksilöihin.


Kun tarkastellaan alla olevasta pylväiköstä jäljelle jäänyttä kosteutta (sininen), huomataan, että kosteuden jäämä kasvaa jyrkemmin viidestä viiteentoista prosenttiin ja tämän jälkeen nousu hidastuu. Jääneen kosteuden määrä verrattuna multaan (punainen) käyttäytyy hieman jyrkemmin, mutta jo 20% biohiilen lisäyksellä tavoitetaan 50% enemmän jälkikosteutta. Tässä myös vaikuttaa paljon biohiilen laatu ja ennen kaikkea se miten biohiili on saatu ladattua. Kokonaan toinen asia on se, miten biohiili alkaa käyttäytyä kasvualustan mukana kasteluiden välissä, jota tässä kokeessa ei tutkittu lainkaan.

Suurilla biohiililisäyksillä ei saavuteta suurta eroa suhteessa lisätyn biohiilen määrään nähden.

Paino 2: 
Koska jäljelle jäänyt kosteus on hyvin todennäköisesti väärä vertailukohta todellisessa käytössä, on hyvä keskittyä tarkastelemaan kasvualustaseoksen lyhyemmän ajanjakson käyttäytymista.
Alla olevassa graaffissa on esitetty koeyksilöiden kokonaispaino, jossa kosteuden poistuma keventää niitä. Koska tilavuus on jokaisessa koeyksilössä suunilleen sama, on painojenkin järjestys oletettu. Vain multaa sisältävä koeyksilö oli painavin ja tämän jälkeen biohiiliseokset tulevat siinä järjestyksessä jossa biohiilen määrä kasvaa yksilöiden välillä. Keveimpänä suurimman määrän biohiiltä sisältänyt koeyksilö 40% (36%). 

Koeyksilöiden painot testin aikana. Erot ovat selkeät, biohiilen keventäessä painoa.

Erot koeyksilöiden välillä säilyvät melko tasaisina lähes koko tarkasteluajanjakson ajan. Ainoan poikkeuksen tekee 100% multa, joka keveneen samaan painoon 5%:n biohiiliyksilön kanssa ja nämä kulkevat viikon kuivatusjakson jälkeen käytännössä samanpainoisina. Pienet epätasaisuudet johtuvat poikkeamasta koeympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa pilvistä tai helteistä säätä.


Kokonaispainon seurannan sijaan, informatiivisempaa on seurata muuttuvan massan määrää, eli tässä tapauksessa kosteuden määrää. Koska erillään ja yhdessä erässä ladatun biohiilen sisältämää kosteutta ei tiedetty, kosteuden kokonaismäärään päästiin käsiksi vasta testin jälkeen. Tämä tarkoitti jokaisen koeyksilön täydellistä kuivaamista, jotta tiedettiin, kuinka paljon testin alun ja täydellisesti kuivattujen koeyksilöiden välinen erotus oli. Näitä tiedoja vastaan pystyttiin laskemaan koeyksilöissä olleen kosteuden kokonaismäärä, jota toki on jo tämän kirjoituksen aiemmissa graaffeissa on käytetty hyväksi.

Kosteuden määrän laskenta paljasti jotain erikoista. Olettamalla, että enemmän biohiiltä, saadaan kasvualustaan enemmän kosteutta, olikin olettamuksena väärä. Osavaikuttajana saattoi olla, ettei biohiiltä oltu ladattu täydellisesti, mutta latauksen vaikeus saattaa nousta myös keskeiseksi vaikuttajaksi tavallisella biohiilen kotikäyttäjällä.

Toinen vaikuttaja kosteuden vähäiseen määrään suurissa biohiilimäärissä saattaa löytyä seoksen ja veden suhteesta. Koska vettä lisättiin koeyksilöihin vain mullan mukaan, niissä koeyksilöissä joissa multaa oli vähiten, oli myös lisättyä vettä vähiten. Yritin tehdä laskentaa myös näiden tietojen kautta saadakseni tietää biohiilen sisältämän kosteuden määrää, mutta näissä laskelmissa en onnistunut. Myös muut vastaan tulevat laskelmat epäonnistuivat ja olisivat vaatineet tarkempia valmistelumittauksia alussa, mutta focus oli tuolloin tilavuusmitoissa, joihin koe perustettiin.

Yksi vaikuttaja voi olla myös biohiilen annostelussa, jossa saattoi olla tilavuuseroja tuotteen luonteen vuoksi. Määrien ollessa pieniä, virhemarginaalikin kasvaa herkästi.

Koeyksilöihin lisätty vesi, multa ja biohiili.

Vaikka käyristä pistää erityisesti silmiin 40% biohiiltä sisältäneen koeyksilön käytös. Siinä oli kosteutta toisiksi vähiten, mutta se kuitenkin oli prossisijalla kosteuden suhteen kokeen lopussa. Biohiili siis selkeästi jarruttaa kosteuden poistumista.

Suurempi määrä biohiiltä vaikuttaisi siis olevan lähtökohdiltaan huonompi kuin pienempi, kun verrataan koko kasvualustassa olevan kosteuden määrää. On kuitnekin hyvä huomata, että kosteuden poistuma on korkeamman biohiilimäärän kasvualustassa hitaampi. Alla olevasta pylväiköstä käy hyvin ilmi se, että suurempi biohiilimäärä päästää kosteutta hitaammin pois kasvualustasta, kun verrataan yhden kasvualustaseoksen sisällä tapahtuvia muutoksia kosteuden haihtumisessa.

Mitä enemmän biohiiltä, sen pienempi haihtuminen.

Vaikka kosteuden viipyminen kasvualustassa pitkittyy biohiilen määrän lisääntyessä, 20%:n jälkeen muutos on jälleen vähäisempää. Sama voidaan todeta alemmasta pylväiköstä, jossa on esitettynä koeyksilöiden alkukosteutta sekä viikon välein mitattuna. Tässä suhteessa 15-20% biohiiltä sekoitettuna kasvualustaan ja kasteltuna sopivaan kosteuteen, sisältää eniten vettä, mutta myös viivyttää kosteutta kohtuullisen hyvin.

Kosteuden määrä kokeen alussa, viikottain ja lopuksi. 

Jos haihtumista tarkastellaan suhteellisen kosteuden haihtumisena, kaksi ensimmäistä viikkoa näyttäisivät olevan kriittisemmät. Näinä kahden ensimmäisen viikon aikana suurin osa kosteudesta haihtuu nopeammin, jonka jälkeen kosteuden haihtuminen on hitaampaa. Kolmen viikon aikana käytännössä kaikki seokset ovat luovuttaneet 50% kosteudestaan, jonka jälkeen luovutus näyttää kääntyvän hitaammaksi. Pisimpään kosteutta pitävät korkeat biohiiliseokset, joissa haihtuminen on hitaampaa jo korkean biohiilimäärän johdostakin.

Kuivuminen on suurinta ensimmäisen kahden viikon aikana. 

Kuivuminen ja jäljellä oleva kosteus. Erot suurilla biohiilimäärillä eivät paranna tulosta enää merkittävästi. 30% tai 40%:n biohiiliseoksen 50%.n kuivumispisteessä saattaa olla epätarkkuusvirhe.

Loppulauseet
Biohiilen lisäämisellä hidastetaan kasvualustan kuivumista. Koe tehtiin ilman kasveja, koska tämän yhtälön sovittaminen olisi tehnyt testistä vaikean toteuttaa ilman useampia koekappaleita.

Lähtöolettamana oli, ettei pienen biohiilimäärän lisäämisestä ei ole etua kosteuden viivyttämisessä kasvualustassa. Olettama oli väärä. 5%:n biohiililisäyksellä saavutettiin noin viikon etu pelkkään multaa sisältäneeseen kasvualustaan nähden. Kun kasveja kuitekin pitää kastella, on tuo viikko jo hyvä lisä tämän kokeen mukaan.

Se miten biohiili käyttäytyy kun kasvualustaan lisätään janoinen kasvi, onkin hyvä kysymys.
Koska biohiilellä saadaa lisättyä kasvualustaan keveyttä ja sillä on mikrobeja lisäävä vaikutus, kyllä, pienelläkin määrällä biohiiltä voidaan saada positiivisia vaikutuksia kasvualustassa.

Suurien biohiilimäärien lisääminen on käytännössä hukkaa ja suurimmat järkevät lisäysmäärät ovat 15-20%:n luokassa. Tämän jälkeen biohiilellä pitää olla jokin muu käyttöoptio. On hyvä myös huomata, että suurissa määrin biohiili sellaisenaan nosta kasvualustan pH:ta. Tämä saattaa tuoda ongelmia varsinkin suljetussa kasvualustassa, jossa mikrobien määrä on rajallinen. Suurempien biohiilimäärien käyttö vaatii siis toimia pH:n suhteen, jos korkeammasta pH:sta on haittaa.

Kultainen keskitie on tässäkin asiassa siis paras mahdollinen tie. Kun kasvualustaan halutaan pidempää kasteluväliä, kannattaa suosia hieman normaalia isompaa biohiililisäystä. Tässä suhteessa 10-20% on kelpo lisä pitkittämään kosteutta kasvualustassa.

Biohiilen uudelleen lataantuminen kasvualustassa on yksi mielenkiintoinen aihe, jota tulisi tämän kokemuksen pohjalta tutkia enemmän.