lauantai 17. marraskuuta 2018

2018 okasato

Okiin ei tullut panostettua tänä vuonna lainkaan ja tarkoitus oli katsoa miten okat menestyvät ilman liiallista yrittämistä.

1-IMG_20180729_084218
Okat olivat reheviä ja vehreitä olemattomasta hoidosta huolimatta

Okat pääsivät ulos toukokuun lopussa. Tuolloin ne istutettiin suurempiin ruukkuihin ja ne päätyivät suurimmalta osin hiekkaiseen multaan. Lannoitusta okat eivät saaneet kauden aikana, koska joidenkin ohjeiden mukaan maan sisältämät ravinteet riittävät okille.

1-IMG_20181117_154209
Okat eivät tykänneet siirrosta kasvihuoneesta veranalle

Syyskuun lopulla okat siirtyivät  ulkoa lämmittämättömään kasvihuoneeseen. Kasvihuoneesta sisälle veranalle ne siirtyivät lokakuun loppupuolella. Sisälle siirron yhteydessä kumottiin myös yksi okapurkki, koska sen maanpäällinen osa oli jo näivettynyt. Tästä purkista ei löytynyt edes mukulan alkuja. Loput okat alkoivat kuitenkin näivettyä nopeasti veranalla ja nyt tuli myös aika niiden kumoamiseen.

9-IMG_20181117_154152
Okat tekivät tänäkin vuonna ilmamukuloita


Kuten jo hieman ounastelin, okasato jäi vaisuksi. Kappalemäärällisesti mukuloita oli paljon, mutta niillä ei ollut kokoa. Okien kaipaama pimeysvaatimus tuli suunnilleen täytettyä, mutta se ei nähtävästi yksinään riitä. Okien vehreä kasvukausi pitäisikin saada venytettyä pidemmäksi ja ulotettua se myös hämärtyvään aikaan, jolloin päiväpituus olisi selkeästi lyhyempi. Nyt kasvukausi seurasi suhteellisen hyvin Suomen kesää.

5-IMG_20181117_154607
Mukulat olivat pieniä

 3-IMG_20181117_154344



4-IMG_20181117_154409


6-IMG_20181117_155141


7-IMG_20181117_155155
Hieman isompien mukuloiden määrä oli todella vähäinen


Kaksivuotinen okakokeilu on nyt ohi. Oka on mielenkiintoinen kasvi, mutta kuten jo Arno Kasvikin totesi, siitä ei ole suomalaiseksi viljelyskasviksi. Oka ei tavallaan kaipaa pitkää kasvukautta, mutta sen kasvukausi ei vain osu Suomen kesän ja päiväpituuden kanssa yksiin. Oka on lyhyenpäivänkasvi ja se ei sovi suomalaiseen suveen.

Suureen okasatoon on mahdollista päästä, mutta tällöin se vaatisi huomattavia ponnisteluita ja olisi kasvatettavana verrattavissa krysanteemiin tai joulutähteen. Oka vaatii myös tasaista kosteutta, vaikkakin hyvin kuivuvassa maassa. Se menestyy myös varjossa, mutta vaatii lämpimän paikan. Alkukesän kylmyys haittaa myös kasvua.

Okakausi jäi tänä vuonna vain viikkoa lyhyemmäksi, kuin viime vuonna. Aloituksen aikaisuus ei ratkaise okien kanssa, joskin heinäkuussa okien tulisi olla jo isoja. Tämä ei kuitenkaan vaadi aikaista aloitusta, koska mukulatuotanto varsinaisesti käynnistyy vasta päivien lyhetessä alle kymmeneen tuntiin. Uupuneeksi jääneessä viikossa ei olisi tapahtunut enää mitään, joten okien elinvoimaisuus pitäisi pystyä pitämään huipussaan myös viimeisien kasvukuukausien ajan, eli loka-marraskuun. Oka vaatii myös lannoitusta, joskaan se ei määrällisesti tarvitse olla suurta ja pitkävaikutteiset lannoitteet voisivat toimia sen kanssa. Okasato jää siis pieneksi, jos okaan ei panosta.

Okien suhteen tämä jäi viimeiseksi okavuodekseni. Panostuksella mukulat voisi saada suuremmiksi, mutta oka ei kuitenkaan ole mielestäni sen arvoinen kasvi.

8-IMG_20181117_155451

maanantai 24. syyskuuta 2018

Kauden lopetus

Kausi 2018 alkaa olla takana. Kauden lopetus on tapahtunut hitaasti, eikä sitä ole kirjaimellisesti tarkoitus lopettaa juuri tähän päivään ja hetkeen. Kasvimaan ja kasvihuoneen hoito on ajettu alas vähitellen. Nyt viimeiset kasvit saavat pärjätä omillaan siihen saakka kunnes pärjäävät. Tämän jälkeen on vuorossa enää loppusiivous. Kasvihuonetta ei ole tarkoitus lämmittää, joten loppu voi olla yhdestä yöstä kiinni. Viime yönä käytiin lähellä nollaa ja tulevina öinä lämpötilojen pitäisi tippua miinuksen puolelle. Kasvihuone antaa vielä suojaa hetkellisesti.

1-IMG_20180924_173349
Avomaa alkaa olla tyhjä.
1-IMG_20180924_173325
Partenon kesäkurpitsa jaksaa vielä.

1-IMG_20180924_173437
Half tall lehtikaalista riittää syömistä vielä pitkälle talveen.

1-IMG_20180924_173539
Onnistunut kevät vaikuttaa paljon okien koko kauteen. Nämä okat eivät rehottaneet missään vaiheessa.

1-IMG_20180924_173554
… kun taas nämä okat olivat keväällä harson alla ja ne rehottivat koko kauden runsaan vihreinä. Tosin raparperit rehottivat vieläkin enemmän.

1-IMG_20180924_175816
Kasvihuone alkaa olla melko tyhjä. Vain muutamia tomaatteja jäljellä. Okat siirtyivät nyt sisälle kasvihuoneeseen.

1-IMG_20180924_174114
Juurimätää. Sen karkotus ei onnistu allekirjoittaneella mitenkään. 24/7 pörissyt ilmapumppukaan ei pitänyt sitä poissa.

Kausi oli jälleen vaiherikas. Taimivaihe elettiin kivuttomasti sisätiloissa. Ongelmat alkoivat kasvihuoneessa, jossa tomaatit, chilit ja kurkut alkoivat heti kärsimään. Ongelmanaiheuttajaksi epäiltiin rikkaruohomyrkkyä joka todennäköisesti tuli rehumelassista. Ongelmista huolimatta satoa kuitenkin tuli. Myöhemmin tomaatteja vaivasi runsas latvamätä ja halkeilevat hedelmät.

Kurkut kasvoivat melko hienosti, kunnes niihin iski härmä kesäkuun viileinä öinä. Niiden osalta kesä ja loppuaika olikin sitten pelkkää kituuttamista. Härmän lisäksi kurkut kärsivät runsaasti myös juuristoalueen ongelmista. Juurimätää vai liian heikkoa kastelua? Tämä ei selvinnyt.

Kauden yllättäneimmät kasvit olivat taitepapu Ferrari, kyssäkaali Delicatess weisser, kesäkurpitsa Partenon f1, jättikurpitsa Nelson f1, lehtikaali Half tall.

Tomaateista Black Krim ja Zlatava olivat erinomaiset lajikkeet. Muitakin hyviä oli, mutta näiden osalta miinusta tuli hitaudesta tai pienestä satoamisesta.

Pettymyksiä kasvien suhteen myös oli. Suurimmalta osalta pettymystä aiheuttivat monet kukat ja jotkin avomaakasvit. Näiden osalta ongelmat rajoittuivat huonoon itävyyteen tai kasvuun. Suurimmaksi ongelmienaiheuttajiksi voidaan sanoa väärät olosuhteet.


Kausi on tältä erää tässä. Pistän kimpsut ja kampsut kasaan. Samalla siirrän blogin kelluvaan tilaan ja lopetan aktiivisen bloggaamisen. Alati vähenevät kävijämäärät eivät kannusta enää bloggaamaan. Vaikka blogissa olikin tänä vuonna jälleen ennätykselliset kävijämäärät, on puutarhablogien tarjonta paisunut liiaksi ja samalla kävijät hajautuvat entistä enemmän eri sivustoille. Toisaaltaan vuorovaikutukseton blogi ei palvele ketään ja työmäärältään se on syönyt vuosien saatossa lukemattoman paljon aikaa. Liikaa. Aika on taas aina pois jostain muusta, varsinkaan kun siitä ei saa mitään korvausta. Blogia en ole lopettamassa ja jatkossa kirjoitan vain satunnaisia juttuja, kun tuntuu siltä että aihe kaipaa kirjoittamista ja aikaa löytyy. Viikottaiset artikkelit alkoivat olla pakkopullaa, jotka vain stressasivat aikataulullaan, kiireellään ja työmäärällään. Blogi oli kuin rikkinäinen rengas jossa kävijämäärät pysyivät yllä rankalla mainostamisella, mutta mainostamisen jälkeen se tyhjeni välittömästi. Oravanpyörä oli järjetön, joka lopulta myös puolsi päätöstäni. Myös toimimaton Blogger alusta ja rikkinäiset julkaisutyökalut ovat tuoneet myös omat ongelmansa, koska usein jo kirjoitetun julkaisun saaminen julkaistuksi on osoittaunut melko mahdottomaksi tehtäväksi.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Keskinkertainen rocotokesä

Kesä oli poikkeuksellisen kuuma ja Etelä-Amerikasta kotoisin olevalle rocotolle se oli kuitenkin liikaa. Vaikka rocotot ovatkin helteisistä maista kotoisin, pitävät ne kuitenkin viileästä ja vaihtelevista oloista. Ovathan ne kotoisin korkealta vuoristosta.

IMG_20180902_191453
Rocoto Mazano red sammalvesiviljelyssä

Vaikka kokoa ja satoa on oksilla vain ripaus verrattuna viime vuoteen, on tässäkin ollut tarpeeksi omaan tuorekäyttöön. Chilin käyttö kun itsellä vähentynyt vähentymistään, enkä pysty enää syömään tulisia chilejä käytännössä lainkaan. Rocotoiden kanssa vielä pärjään, mutta chinenset ovat käytännössä kaikki sopimattomia omaan suuhun.

IMG_20180902_191506
Rocoto Mazano red amppelissa

Rocotoja oli alkujaan kolme. Yksi vesiviljelyssä ja kaksi amppelissa. Toinen amppelirocoto putosi kuitenkin alkukaudesta maahan ja meni tietysti tyvestä poikki. Sen taru loppui siihen. Niinpä kautta jatkettiin kahden rocoton osalta. Vesiviljelyrocoto päätyi jo aikaisin ulos, ehkä jopa hieman liiankin aikaisin. Amppelirocoto päätyi ulos myöhemmin toukokuun helteissä, jossa se päivittäin kritisoi kasvihuoneen kuumuutta.


IMG_20180902_191656
Rocoto kokeellisessa 30x30x30cm sammalkuutiossa

Vesiviljelyssä ollut rocoto kasvoi mukavasti, mutta ei kuitenkaan samalla tavalla kuin viime vuonna vesiviljelyssä ollut rocoto. Toki kesä oli kovin erilainen ja kasvualustakin oli uusi. Osittain heikompaa kasvua voidaan pistää uuden kasvualustan piikkiin, osa taas menee melassin piikkiin.

Kasvualustana toimi jälleen oma kokeilu, joka perustui sammaleeseen. Sammalkuutioon oli prässätty rahkasammalta, perliittiä, vermikuliittia, hiiltä ja merilevää. Kuution kastelu tapahtui neljällä tippukastelutikulla, joista vesi tippui katkeamattomasti vuorokauden ympäri. Ylimääräinen vesi valui takaisin tankkiin, josta se taas pumpattiin kasville.

Lopputulos oli tyydyttävä, mutta parantamisen varaa on. Lopullinen juurimassa selviää vasta kun kuutio rikotaan kauden päättyessä. Alkuperäisenä ajatuksena oli rakentaa uuden tyyppinen “Ikea NFT” ja parannella sen ominaisuuksia ja huollettavuutta.
Grodanin 15x15x15cm kivivillakuutio on kyllä hyvä ja tämän puolesta olisi kiva kokeilla Grodanin 30x30x30cm “Big Mama”  kuutiota vesiviljelyalustana. Vaikka kivivilla on verraton materiaali vesiviljelyssä, sammaleessa on kuitenkin potentiaalia ja ekologista sellaista. Sama materiaali on toiminut kurkulla todella hienosti.

IMG_20171209_104629 IMG_20171209_155816 IMG_20171210_134602
Sammalkuutio ja prässi syksyllä 2017


Kesän helteiden mentyä alkoi rocotoissakin näkyä elämää. Rocoto selkeästi kaipaa viileitä öitä satoamisen aloittamiseen. Ennen viileitä öitä, podeja muodostui todella heikosti, ja vasta viileät laukaisivat podituotannon. Nyt oksat taas notkuvat ja podien kokokin on normaali. Lannoituksen suhteen olen myös mennyt hieman kokeellisesti ja näiden lisänä on ollut myös aitoa intiaanisokeria. Sokerin eduista en ole päässyt vielä varmuuteen ja tämän osalta aloitin juuri testit tomaateilla korkeammilla annostuspitoisuuksilla.

IMG_20180902_191722

IMG_20180902_191527

IMG_20180902_191620

IMG_20180902_191711

IMG_20180902_191636

maanantai 27. elokuuta 2018

Miltä näyttää nyt kasvarissa ja pellolla?

Syksy tulee. Se on varmaa. Ilmat viilenevät ja varsinkin yöt alkavat olla järjestään viileitä. Kasvitaudit leviävät viileän ja kostean ilman ansiosta entistä helpommin. Kasvihuoneessa härmästä on kärsitty jo kesäkuun viileistä öistä lähtien, eikä tilanne muuttunut miksikään heinä-elokuun helteissä. Tullut härmä oli ja pysyi.

IMG_20180826_191340

Kesä oli monin puolinen kiireinen ja se näkyy. Pakolliset ja raskaat remontit juuri keskellä helleputkea vain imivät energiat. Kasvien huomioimiselle ei riittänyt aikaa ja kiinnostuskin oli kateissa. Niinpä ne eivät ole saaneet kaikkea tarvitsemaansa hoitoa. Alkukauden vaikeudet painoivat vaakakupissa ja varsinaiseen flow-tilaan ei päästy. Epäjärjestyksestä ja huonoista kokemuksista huolimatta satoa on tullut ja tulee vieläkin riittäviä määriä.

IMG_20180826_191434 IMG_20180826_191455
Kasvihuoneen yllättäjiin kuuluu ehdottomasti suippopaprikat. Ne pelastettiin kauppapuutarhalta ja ovat olleet todella vähällä huomiolla. Jos nämä olisivat kasvaneet hyvässä paikassa, hyvässä mullassa, sato olisi ollut todella runsas. Paprikoita näistä on syöty pitkin kesää ja uutta näyttää edelleen tulevan.


IMG_20180826_191414
Tässä hyvä esimerkki hoidon laiminlyönnistä. Paprikan juurelta saa kohta kerätä nokkossadon. Nokkoset ovat kasvaneet peltomullasta ja kasvavat edelleen.


IMG_20180826_191645
Aji verde chiliä on tullut riittävästi ja tulee vielä pitkään. Liiallinen kastelu näkyy kellastuneina lehtinä. Syy liikakasteluun on seonnut kellokytkin, joka resetoi itsensä 00:00. Kyseessä on DIN-kiskossa ja sähkökaapissa oleva digitaalinen kellokytkin. Uusi on tulossa… kohta. (toivottavasti ensi kevääksi)


IMG_20180826_191758
Keltaisuutta edessä, harmautta takana.


IMG_20180826_191728
Härmä. Tämä tuli jo kesäkuussa ja taistelu sitä vastaan on hävitty jo aikoja sitten.


IMG_20180826_191921
Kurkut vaativat paljon hoitoa. Nämä kurkut menevät ylös ja alas. Aina hoidon tai hoitamattomuuden mukaan. Latvat ja sivuhaarat ovat kasvaneet ylhäältä takaisin alas painovoiman pakottamina. Odotin kurkkujen kuolemista jo aikoja sitten, mutta ne piristyivät uudelleen viileiden ilmojen alettua.


IMG_20180826_191935
Jurassic kurkku on melkoinen sissi kestämään. Toinen pää kasvista on härmän ryydyttämä, mutta viileiden ilmojen myötä latva alkoi pukata uutta kasvua.


IMG_20180826_191748
Kuivuutta tomaateissa. Vaikka kastelu toimii automaattisesti, pitää huolehtia, että:
A. Tankissa on vettä, B. Tippusuuttimet ovat auki



IMG_20180826_191552
Osa kastelussa käytettävistä tippusuuttimista (ja tikuista) ovat menneet tukkeeseen veden epäpuhtauksista. Kierrossa on mukana hiekkasuodatin, mutta se toimii vasta ja vain kiertäneelle vedelle. Tänä vuonna hellejakson aikana kaivosta tuli normaalia enemmän tällaista saven kaltaista muhjua ja se menee kaivopumpun 120µm lamellisuodattimen ja tippukastelupumpun 120µm verkkosuodattimen läpi.  Projektina on rakentaa riittävä vedenpuhdistin tulevalle vedelle, mutta sekin on arvatenkin vielä kesken.


IMG_20180826_192013
Avomaakurkut lähtivät parin yrityksen jälkeen kasvuun. Tosin missään järin hyvässä kunnossa ne eivät ole. Syyksi epäilen vihannespunkkeja. En halua edes varmistua asiasta.


IMG_20180826_192337
Peltotomaattien (eli niiden jotka eivät mahtuneet kasvihuoneeseen) suhteen olen hieman pettynyt. Joukossa oli pari siperialaista lajiketta, joiden tuotto jäi todella vähäiseksi. Ehkä kesän kuumuus ei sopinut niille. Muutenkin tomaatit kasvoivat oloihin näiden vaivalloisesti. Satoa näistä on kuitenkin kertynyt, vaikka mitään kauniita ne eivät ole olleet.


IMG_20180826_192405
Citrina on tykittänyt tomaatteja myös ulkona. Ne ovat tuottaneet satoa runsain määrin kasvihuoneesta, mutta myös ulkoa.


IMG_20180826_104835
Ulkotomaateista menestyjiä ovat testitomaatit, joille annettiin Helsingin puutarhatarvikkeen lähettämää Oldtimer Organic lannoitetta. Oman ja lannoitevalmistajan sekoitussuhteiden välillä ei ollut kovinkaan merkittäviä eroja sadon muodostuksessa ja kypsymisessä.

IMG_20180826_105038
Nelson f1 jättikurpitsa. Mikään jätti tämä ei ole, mutta annetaan muille lisää tilaa ja voimaa.


IMG_20180826_124549
Nelson kurpitsa on myskikurpitsan tyyppinen. En ole mikään kurpitsafani, mutta tämä maistui loistavalta risoton sekaan pilputtuna. Rakenteeltaan kiinteä.


IMG_20180826_105049
Kurpitsakesä on ollut kaksijakoinen. Kurpitsaa tulee ja mätänee. Jossakin vaiheessa kehittyviä kurpitsoita oli paljonkin, mutta jostain syystä ne mätänevät. Yhdeksi syyksi veikkaan lämpöä, toisena ampiaisia. Nelson kurpitsoista ovat kaikki kehittyneet selvinneet, mutta keltaiset Gran gigante jättikurpitsoista ainakin 7/9 on mädäntynyt pois. Elinvoimaa kasveissa kyllä riittää ja yksi haara huitelee n. 8-9m päässä istutuspaikasta.


IMG_20180826_192437
Kyssäkaalia oli tänä vuonna meillä ensimmäistä kertaa, mutta ei viimeistä. Alkuvaikeuksien jälkeen satoa tulee hyvää tahtia. Maistuu lantulle, mutta kasvaa nopeasti ja on jopa maistuvampi. Ehdottomasti ensikaudelle. Käytön suhteen pitää olla nopea, koska suuretessaan ainakin tämä lajike muuttuu puumaisemmaksi ja tikkuiseksi.


IMG_20180826_192155
Maissi ottaa pitkään kypsyäkseen. Tähkän päässä oleva tupsu pitäisi ensin ruskistua ja sitten tippua pois. Nyt tosin tupsun tippumista ei näytä tapahtuvan sitten millään.


IMG_20180825_145542
Kaikesta huolimatta maissia on saatu jo syötäväksi. Liiallisesta odottelusta kertovat osittain itämään lähteneet maissit.


IMG_20180826_192236
Kesäkurpitsaa on tänä kesä tullut loistavasti. Nyt jäljellä on yksi, joka saa kasvaa kokoa.



IMG_20180826_192254
Porkkana on kasvanut hyvin. Sen syönti on jäänyt hieman unohduksiin ja sitä olisi voinut syödä paljon runsaamminkin. Makea Sugarsnack 54 menettää makeuttaan vanhetessaan.



IMG_20180826_192414
Lehtikaalia on enemmän kuin pystyy syömään. Kesä on niille ollut eduksi. Katsotaan selviääkö tämä lopputalveen saakka, kuten viime vuotinen lajike.


IMG_20180826_192320
Perunapelto alkaa olla ruskea. Kohta on noston aika.



IMG_20180826_191819-001
Kasvihuonetta siivotessa kurkiparvet lentävät aina yli. Nämä olivat hanhia, joten kausi jatkuu vielä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...