Perliittiä, perliittiä

Kaikki sai alkunsa siittä, että kuulin verkumliitin olevan hyväksi maan kuohkettamiseen ja siten parantavan chilin juuriston kasvua. Hetken googlailun jälkeen tajusin ensiksi verkumliitin olevan oikeasti vermikuliitti eli perliitti. Lisä googlauksen jälkeen tajusin vermikuliitin olevan samankaltaista kuin perliitin, mutta kuitenkin nämä kaksi ovat täysin eri aineita. Perliittillä ei ole samanlaista vedensitomisominaisuuksia kuin vermikuliitilla.

Perliitti vaikutti oikealta valinnalta, koska en halunnut turpeeseen enää vedenpidätyskykyä lisää, vaan nopeampaa kuivuvuutta ja ilmavuutta. Alkoi ankara metsästys halvasta perliitistä. Pohjalla oli 1l/1€ tai isommassa säkissä 0,7€ litrahinta. Tuo oli mielestäni liikaa. Nopeasti havaitsin, että hintaa oli joka paikassa lähes vakio, pussikokojen ollessa samalla mitättömiä. Toisekseen perliitti tuntui olevan aika harvinaista ja sitä oli tarjolla lähinnä kausiluontoisesti. Saksan eBaylla oli edullisesti isoja säkkejä, mutta todelliset kuljetuskustannukset pompauttivat hintaa epämielyttävään suuntaan. Kyselyitä sinne tänne ja ei oota vastaukseksi. Kun perliittiä löytyi, oli hinta tähtitieteellinen tai postit maksoivat maltaita.

Lopulta päädyin tilaamaan Herbertiltä kaksi 50l:n säkkiä. Hintaa toi alas se, että postikuluja ei tarvinnut maksaa Turkuun juuri avatun liikkeen takia. Tilaus sisään ja odottamaan. Ei mennyt kuin minuutti kun huomasin kuitissa: “Nouto Helsingistä”! Laitoin mailia lopulta kolmeen eri osoitteeseen, jossa pyysin muuttamaan tilaukseen nouto Turusta.

Tammikuun viimeisenä päivänä jätetty tilaus ja muutospyynnöt eivät saaneet mitään vahvistusta. Ajattelin kuitenkin rauhassa odotella, vaikka rahojen häviäminen kävikin mielessä. Helmikuun kääntyessä kohti loppuaan päätin käydä tutkailemassa liikkeessä tilannetta. Ei ollut perliittiä, eikä oikeen ollut käsitystäkään koska tulee. Perliitin kanssa oli sattunut toimitusongelmia Euroopassa ja siksi tavaraa ei tullut. Tilannetta tuli käytyä ihmettelemässä liikkeessä pariin otteeseen. Se oli helppoa, kun liike sattui vielä olemaan aivan työpaikan vieressä. Samalla tuli rupateltua mukavan myyjän kanssa niitä näitä ja tutustuttua muihinkin tuotteisiin.

Lopulta pääliikkeestä tuli soitto ja ensimmäiseksi pahoittelut viivästyksestä. Perliitit olivat lähteneet liikkeelle ja olisivat pian täällä. Yksi “turha” käynti mahtui vielä tähänkin väliin, kun kuljetusliike ei tuonut tavaraa oletettuna päivänä. Sitten se tuli! Sain liikkeestä soiton: “Perliitit ovat täällä!”

Soitto tuli mitä parhaimpaan aikaan ja sain kurvattua töistä suoraan paikalle. Siellä se perliitti odotteli. Ja mikä vielä parasta! Hyvitykseksi odottelusta oli minulle varattu tuplamäärä perliittiä. Kotona huomasin vielä mailiin olleen kolahtaneen saapumisilmoituksenkin tavarasta. Lopulta kaikki meni hyvin ja kuten pitikin ja hommasta jäi hyvä fiilis sekä ennen kaikkea luottamus kauppiaaseen. Perliittin säkkikoko oli matkalla vaihtunut isompaan ja laadukkaampaan sisältöön. Melkoinen seikkailu, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Ja nyt sitä perliittiä on liikkeessä. On vaikka pienen puutarhan tarpeisiin saakka.

Perliittiä, perliittiä Siinä sitä nyt sitten on. Litrahinta oli ostaessa 0.49€, mutta loppuen lopuksi hintaa tuli vain 0.245€/l. Sanoisin, että odottaminen kannatti. Voisin väittää jopa normaalihintaistakin hintaa Turun seudun edullisimmaksi.

---

Perliittiä sekaan…

Alkuperäinen ongelmahan oli se, että multa ja kuin myös turvekkin tuntuu varovaisenkin kastelun johdosta tiivistyvän kasaan. Tämä estää taas juurten tekokasta kasvamista purkissa. Ilmavuutta oli siis saatava lisää. Tähän perliitti vaikutti olevan kokeilemisen arvoinen juttu.

Pakkaantunutta turvetta. Viereinen kuva kertoo hyvin turpeen kasaan painumisesta. Vaikka taimiseos on ilmavaa ja kuohkeaa, se tuntuu menevän yllättävän kovaksi kastelun myötä. Purkki on ollut turvetta ylös asti täynnä 2,5kk:tta sitten.

Molemmissa yläpuolen kuvissa erottuu tiivistynyt turve selkänä kerroksena. Kummassakaan taimipotissa juuret eivät ole levittäytyneet tähän kovaan kerrokseen. Kerros murtuu juuri siltä linjalta, josta sen voi kuvitella murtuvan. Kovan kerroksen koosta riippuen, juuritila voi olla vain puolet potin koko koosta.

Knauffin perliittiä sellaista sitten tuli. Kevyttä tavaraa. 100l:n säkki painoi 9,9kg. Vertailun vuoksi Kekkilän 50l:n säkki kohtuu kuivaa taimiturvetta painoi vaalla 17,5kg.

Perliittiä neuvotaan sekoittamaan maa-ainekseen 20-40%. Itse päädyin 40%:n suhteeseen. Koska turve painuu kasaan ajan mittaa, päätin mitata turpeen tilavuuden juuri kasaan painettuna. Näin pienissä määrissä mittaus oli helppo ja siten sekoitussuhde oli hyvin paikkaansa pitävä. Perliitti olikin vielä astetta helpompi mitata sekaan. Sekoituksen hoidin tutulla tavalla, eli porakoneella ja laastivispilällä. Turpeeksi pienille taimille valikoitui vielä Kekkilän taimiseos.

20l turvetta piukkana	8l perliittiä	Valmis sekoitus

Ensimmäiset perliittisekoittelut takana. 27 purkkia. Samalla pääsin eroon viimeisistäkin kennostoista. Ajatuksissa pyöri myös pienimuotoinen testi aiheesta, koska perliitin todellinen tarve ja vaikutukset kiinnostavat itseänikin. Mutta katsellaan…