Chilitunari: Lannoitteiden tutkiskelua (osa3)

Ja jälleen päädyin tutkimaan lannoitteita. Tällä kertaa tutkitaan hieman Kekkilän Superexejä. Nyt kun muutamaa lannoitetta on helposti löydettävissä, niin kiinnostus kääntyi myös näihin. Superexejä on useita, mutta tarkat tiedot löytää luonnollisesti vain pakkauksen takaa. Itse olen tavoittanut kolme eri Superexiä, joten käsittelen koko sarjasta vain niitä. Lisäksi tuunataan Nutriforten annostukset uusiksi Kekkilän paprikan viljelyohjeen perusteella ja verrataan syntyneita seoksia suhteessa alkuperäisiin annostuksiin.

Turve Superex (Kekkilä) Lannoitteen prosenttikoostumukset (%):

4,7

27,1

1,5

0,22

0,09

0,03

0,025

0,012

0,005

0,001

Kukka Superex (Kekkilä) Lannoitteen prosenttikoostumukset (%):

11,2

3,3

26,3

2,4

3,2

0,27

0,1

0,03

0,02

0,005

0,001

Vihannes Superex (Kekkilä) Lannoitteen prosenttikoostumukset (%):

9,2

4,5

30,8

2,6

0,22

0,09

0,03

0,025

0,012

0,005

0,001

Käyttöliuoksien väkevyys on Turve ja Vihannes Superexillä 0,5-3 promillea (0,05-0,3%). Kukalla 0,5-2‰. Erittäin huomion arvoista on huomata koboltin löytyminen näistä lannoitteista, vaikka kobolttia tarvitsee lähinnä herne- ja palkokasvit. Toistaiseksi kobolttia on löytynyt vain chilille suunnatusta Chilli Focus lannoitteesta.
Kasteluliuoksen vahvuus onkin linjoissa Kekkilältä saamaani chilin lannoitus ohjeeseen. Siinä suositeltiin noudattamaan 1-3 promillen vahvuuksia kehitysasteen mukaan. (1-3 promillea on yhtä kuin 1-3 mS/cm johtokykymittarilla mitattuna.) Hyödyllistä tietoa oli myös, että kasvualustan johtokyvyn pitää pysyä välillä 2-4 mS/cm.
Tähänastiset vertailut olen tehnyt mikrolitroina litrassa. Tämä on hieman luonnoton yksikkö tai ainakaan se ei ole yleisessä käytössä. Oikeampi yksikkö olisi ppm (parts per million) eli miljoonasosa (1ppm = 0,0001%). Koska olen aikaisemmat taulukot ja kaaviot tehnyt mikrolitrojen kanssa, niin teenpä vielä niillä jokusen vertailun.
Ensimmäinen ongelma tulee Superexin annostelusta, joka tehdään paino eikä tilavuusyksikköjen mukaan. Nyt vihdoin saan käyttöä koruvaa’alle, jonka hankin juuri tätä varten.

Aloitetaan vertailu hieman poiketen aiemmista vertailuista ja tehdäänkin vertailevat annostustukset siten, että niillä päästään mahdollisimman lähelle Nutriforten 1+2 lannoitteen typpiarvoja. Pienen laskennan päätteeksi tähän tarvitaan Turve-Superexillä lannoitetta 14ml, Kukka-Superexiä 15ml ja Vihannes-Superexiä 18,5ml. Kuten nopeasti käy ilmi, typen tasaus luo aikamoisia eroja muualle.

NPK: Nutriforte 1+2 172-41-218µl/l, Turve-Superex 168-66-379µl/l, Kukka-Superex 168-50-395µl/l, Vihannes-Superex 170-83-570µl/l

Kuten Nutriforte on kaksikomponenttinen lannoite, voidaan myös Superexejä muokata CaN-lannoitteella. Otan laskuihin mukaan Yaran Calcinitin, jolla yritän saada Superexien käyrät mahdollisimman samanlaisiksi Nutriforten typpi- ja kalsiumarvojen suhteen.

NPK: Nutriforte 1+2 172-41-218µl/l, Turve-Superex 174-38-217µl/l, Kukka-Superex 175-26-210µl/l, Vihannes-Superex 173-32-216µl/l
Kahdella komponentilla on paljon helpompi saada “v-käyrää” muokkaantumaan ja siten haluttuihin typpi ja kalium lukuihin on suhteita muuttamalla melko yksinkertaista päästä. Nyt Nutriforten 1+2 typpi- ja kaliarvoihin päästiin seuraavilla määrillä: Turve+CaN 8ml+5ml/10ltr, Kukka+CaN 8ml+5,5ml/10ltr ja Vihannes+CaN 7ml+7ml/10ltr.

EC ja viljelykausi
Kasteluliuosten vahvuuteen onkin seuraavaksi hyvä tutustua, koska Kekkilä antaa melko tarkat ohjeet paprikan viljelyä varten. Koska tähän mennessä vain GHE on antanut EC luvut, niin päätin selvittää Nutriforten annosten vahvuudet. Hieman tarkemmalla digitaalisella vaa’alla mittasin ensin tasan 10 litraa (10,00kg) vettä, johon sitten sekoittelin lannoitteet. Aivan suoraan en lannoitteita tuohon heittänyt, vaan otin tuosta lasilliset vettä, joihin sitten lisäilin ykkösen ja kakkosen ja varmistin niiden liuenneisuuden sekoittamalla. Kun lannoitteet olivat sekoittelun johdosta liuenneet lisäsin ne ämpäriin mittausta varten. Tein Nutrifortelta kaikki kolme sekoitusta, jotta niiden vahvuudet selviäisivät. Samalla puntaroin ohjeannoksien painot.
Kasvu 1+2 = 7,5ml + 5ml (9g + 5g) = EC 1,5
Kukinta & Raakile 1+2 = 7,5ml + 7,5ml (9g + 7,5g) = EC 2,1
Pääsato 1+2 = 10ml + 5ml (12g + 5g) = EC 2,1
Jos kasteluliuosten vahvuuksia aletaan vertailemaan, pitää Kekkilän ohjeista käyttää viljelyaltaan ohjeistusta, koska se on käyttövalmis lannoituksen ja kalkituksen osalta. Se siis vastaa parhaiten esim. kasvuturvetta, kun taas Kekkilän vihanneslevy on lannoittamaton.

Kun kasvualustana on esilannoitettu turve, on hyvä huomata kasteluliuoksien vahvuudet melko samoiksi Kekkilän kanssa. Nutriforten pääsato vahvuus ei tee poikkeutusta käyrään, joten sen olemassa oloon ei tässä kohtaa kannata paneutua. Erikoista on Kekkilän vahvuus, joka notkahtaa kesän ajaksi ja syksyksi vahvuus taas nousee. Tämän perusteella kesän ajan pitäisi lannoitella hieman kevyemmin. Paprikan viljelyoppaasta käy kuitenkin selville, että kastelukertojen tihetessä liuoksien väkevyyttä lasketaan. Syksyllä kun auringon säteilytaso laskee ja kasvi haihduttaa vähemmän, kasteluliuoksen vahvuutta nostetaan. Näin kasvatusalustan johtokyky pysyy suunnilleen samana.

Typpi-kali suhde?
Kekkilän lannoitusohjeessa annetaan myös arvot typpi-kalium suhteelle. Tämä antaa jälleen uutta ajateltavaa ja laskettavaa.

Kun huomio kalium arvojen kaksi nousua, voi huomata, että ne ovat yhtenevät EC arvojen nousujen kanssa. Tästä voi tehdä varovaisesti sen päätelmän, että ammattiviljelyssä saadaan todennäköisesti kaksi satohuippua. Huomion arvoista on myös se, että kaliumia annetaan aina enemmän kuin typpeä.

Nyt kun Kekkilän typpi-kali suhdesuositus on tiedossa, voidaan laskea myös parille muulle lannoitteille vastaavat käyrät. Jaoin Kekkilän käyrän kolmeen ajanjaksoon ja toistin sen kaksi kertaa. Ajanjaksot jaoin Nutriforten annostelusta löytyvillä nimillä, eli kasvu, kukinta & raakile ja pääsato. Nuo saattavat olla virheellisiä, mutta niillä saa kuvan eri typpi-kali suhteesta eri ajanjaksoina verrattuna Kekkilän suositukseen.

Typpi-kali suhteet seuraavasti yllä olevaan taulukkoon.
Nutriforte “kasvu” 1:1,6, “kukinta & raakile” 1:1,3, “pääsato” 1:1,9.
Puutarhan kesä 1:1,5
Chilli Focus 1:1,2
GHE Mato+Micro “Seedlings 1:1, Hungry plants 1:1,1, Very demanding 1:1

Ainakin Nutriforten 1+2 annosteluissa pamautetaan kunnolla ohi Kekkilän typpi-kali suhteen. Eniten käyrissä pistää silmään Nutriforten kukinta ja raakilevaiheen typpi-kali suhde, joka romahtaa alas ja pääsato vaihe taas nousee jyrkästi ylös. Kekkilällä kun taas käyrä nousee kasvusta satoon tasaisesti ja palaa sieltä taas kasvuun, olettaen kasvujaksojen menevän näin. GHE:n ja Chilli Focuksen suhde on maltillisempi. Yksikomponenttisen lannoitteen suhteen näkee helposti pakettiin painetusta NPK luvusta, mutta kaksikomponenttisen lannoitteen kohdalla pitää tehdä laskelmia suhteen selvittämiseksi. Taulukosta käy ilmi kuitenkin lannoitteiden jakaantuminen tasapainoisiin, hieman kalium painotteisiin ja huomattavasti kalium painotteisiin suhteisiin. Vertailun vuoksi NMSU:n Chili-instituutti suosittelee lannoitteeksi tasapainoisia NPK 10-10-10 ja 5-10-5 lannoitteita. Tälläisiä ei ainakaan ole kuluttajamarkkinoilla Suomessa “kukkatabletteja“ lukuun ottamatta.

Nutrifortella kohti tasapainoisempaa typpi-kali suhdetta
Kekkilän ohjeet ovat mielenkiintoiset ja melko tarkatkin. Ennen kaikkea niitä on vaikea annostella, eikä tarkempia annostusohjeita löydykään. Kysäisin Kekkilän edustajalta näistä annostuksista ja vastaus oli hyvin yksinkertainen. Arvot ovat tietokonepohjaisia lannoitteesekoittajia varten, jotka mittaavat ja annostelevat emoliuossäiliöstä kasteluveden sekaan lannoitteet. Tietokone siis hoitaa sen matemaattisen laskemisen ja seostelut.
Koska Nutriforte on ollut kiinnostava lannoite juuri chilinkasvattajille, niin miten sen annostuksia pitää muuttaa, jotta se vastaisi Kekkilän suositusta paprikan viljelylle?
Laskin tavoiteltavat typpi-kalisuhteet ja tein muutaman koesekoituksen, joilla hain vahvuuksia kohdalleen. Muutaman sekoituksen jälkeen laskut ja EC-mittari alkoivat näyttää samaa. Alla olevassa taulukossa korostetut annosmäärät olen mitannut todellisista kokeellisista sekoituksista. Annostuksiin kannattaa suhtautua varauksella, koska jo pienet heitot mitoissa tuottavat eriävän tuloksen. Lisäksi lannoite erissä saattaa olla jonkin sortin heittoja.
Koska annostelut ovat melkoisen hankalia tehtäväksi millilitramitalla, kasasin annostukset myös grammoina.

Nutriforte vs. Nutriforte
Nyt kun Nutrifortelle löydettiin vaihtoehtoinen lannoitusohjelma voisinkin hieman verrata Nutriforten annosteluita keskenään. Vertailua lienee tässä vaiheessa hieman turha tehdä myös sivu- ja hivenravinteiden osalta, joten katsotaan vain typpi-fosfori-kalium arvoja.

Yllä oleva vertailu esittää valtavasti käyriä. Kuvat eivät ole mitenkään helppolukuisia, vaan vaativat perehtymistä. Kun unohdetaan Kekkilän ohjeen eri vahvuudet ja tarkastellaan niitä keskiarvoisen arvon mukaan, voidaan todeta tasapainotuksen tapahtuvan eniten typen säätämisellä. Kalium arvot näyttävät olevan sinällään melko kohdillaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jotta eroista saadaan hieman parempi käsitys, on parempi tarkastella typpimäärää kasvatusjakson pituisella käyrällä. Lisäselvyyden takia jaoin typen ja kaliumin omiin taulukoihin.

Kaliumin määrässä NF:n Kasvu ja Kukinnon ajan viivat kulkevat päällekkäin. Prosenttuaaliset erot kasvukauden aikana
Moni chilinkasvattaja tuskin juurikaan vuorottelee kasvukauden aikana lannoksien suhteita. Uskon monien menevän ensiksi kasvu seoksella ja loppukauden kukinta ja raakile seoksen kanssa. Aivan loppukaudesta voidaan siirtyä pääsato seoksen käyttöön. Käyttääpä kukin miten käyttää seoksia, mutta tarkastellaan seuraavaksi miltä eri seokset näyttävät kasvukauden vertailussa prosentuaalisella erolla Kekkilän ohjeesta sorvattuun Nutriforten annosteluun.

Nutriforten Kasvu seos jää prosentuaalisessa vertailussa koko kauden alle Kekkilän ohjeellisen EC ja typpi-kalisuhteella tehdyn Nutriforten seoksen typpi ja kalium määristä. Yllättävää on kasvu seoksen lähes 40% pienempi typpi määrä heti taimikasvatuksessa.
Nutriforten Kukinta ja Raakile seos jää prosentuaalisessa vertailussa myös koko kauden alle Kekkilän ohjeellisen EC ja typpi-kalisuhteella tehdyn Nutriforten seoksen typpi ja kalium määristä. Ero ei kuitenkaan ole 20% suurempi. Lokakuussa kaliumin puute laskee alimmaksi arvoksi, mutta vain 22%:tiin. Annosteluista Kasvu on lähinnä “Kekkilämixin”:n arvoja.
Nutriforten Pääsato annostus onkin sitten poikkeava verrattuna NF:n Kekkilämixiin. Typpeä on koko kauden ajan 20-30% liian vähän, kun taas kaliumia tarjoillaan liikaa 10-30%. Lokakuun osalta kaliumin määrä on käytännössä yhtenävä, mutta typpeä on tuolloin 27% liian vähän. Yllättävää, vaikka typellä on suora vaikutus vegetatiiviseen kasvuun, jota halutaan välttää sadon kypsyttämisen parantamiseksi.

Jotta Kekkilän ohjeistuksen mukaan annosteltu Nutriforte ei alkaisi näyttämään liian samalta Nutriforten alkuperäisten annostusten koostumien kanssa, niin kasataan vielä yhteen taulukkoon kaikki vertailtavat arvot. Typen ja kaliumin lisäksi taulukosta löytyy typpi-kalisuhde (N=1) ja liuoksen vahvuus (EC). Käyriä on hieman hankala tarkastella, mutta erot on nyt helpompi huomata pienellä tarkastelulla kuin erillisistä taulukoista etsien.

Tämän kertainen vertailu muodostuikin lähinnä Nutriforten annosteluiden vertailuksi. Koska Kekkilän Superexeitä ei ole annostusohjeita, jäi niiden vertailu olemattomaksi tässä kirjoituksessa. Kysymättäkin on selvää, että seuraavassa osassa paneudutaan Superexin annosteluun ja sen vertaíluun Nutriforteen. Jatkoa on taas luvassa.

Sivut

maanantai 10. syyskuuta 2012

Lannoitteiden tutkiskelua (osa3)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti