Kivivillaa ja MV-muovia

Kyselin jo jonkin aikaa sitten mustavalkoisen muovin perään. Kasvihuoneessa olisi tarkoitus käyttää sitä heijastinmuovina samaan tapaan mitä ammattihuoneissakin. Koska muoville oli mielessä toinenkin käyttökohde, myös MV-muovin kuumasaumattavuus kiinnosti. Kysely Pavunvarteen tuotti siinä määrin tulosta, että sain koepalan muovia testattavaksi. 
Koepala olikin sen kokoinen, että pääsin testaamaan muovin käyttäytymistä ihan paremminkin. Koska tällä kulmakunnalla ei tunnu saavan helposti pitkää kasvatuskivivillapötköä, päätin yrittää itse sellaisen tekoa.

Ostin rautakaupasta Parocin 150mm eXtra villapaalin. Kivivillan paksuus oli merkittävä, koska tuolloin kuidut saadaan oikeaan suuntaan kasvatuspötköön. Tällöin levyn sivuista tulee ala- ja päälipuolet. Kivivillan ominaisuuksien eroja tulikin hieman ihmeteltyä jo aikaisemmin.

MV-muovin leikkaaminen on helppoa. Aloitin pussin teon paalille mittaamalla paalin ympärysmitan ja vähensin siitä pari senttiä. Leikkauslinjojen kannattaa olla suoria, koska se helpottaa jälkimmäisiä vaiheita.

Koska sauma tehdään silitysraudalla, pitää itse muovi suojata. Helpoiten sauman kuumennus ja suojaus onnistuu leivinpaperilla. Leikkaamalla 2cm syvän kaksinkerroin taitetun suikaleen leivinpaperista, saa helposti tehtyä saman paksuisen sauman koko matkalle. Tässä olen kääntänyt muovin valkoiset pinnat vastakkain, jolloin saan itse saumasta siistin ja ylimääräiset muovit jäävät piiloon pussin sisäpuolelle.

120°C rauta ei ainoastaan sulata, vaan saa PE-muovin vetäytymään.

MV-muovin saumaus kuten lähes kaikkien PE-muovien kuumasaumaus on haastavaa. Kuvan kohdassa on kaksi virhettä. Rauta on ollut liian kuuma sekä se on käynyt liian lähellä suojaamatonta muovia. Silitysraudan lämpötilaa on vaikea kontrolloida sen karkean termostaatin takia. Oikea lämpötila on n. 90-100°C, jolloin ohut muovikalvo vaatii hetken lämmittämistä ja painamista. Raudasta riippuen sopiva lämpötila saavutetaan suunnilleen • ja•• puolivälissä.

Hyvin prässääntynyt sauma on siisti ja se ei ole vetäytynyt. Raudan kanssa saa olla tarkkana. Harjoittelu auttaa ja kannattaa tässäkin hommassa. Onnistunut saumaus on yhtä luja kuin itse muovikin on.

Kun lämpötilat ja tekniikka on jokseenkin hallussa, saumaus onnistuu melko kivuttomasti. Kun pussin pitkä sivu oli saumattu, pussi käännettiin ympäri. Toinen pää saumattiin umpeen ja leikattu kivivilla työnnettiin sisään. Kun pussin pituus oli selvillä, leikattiin ylimääräiset pois ja toinenkin pää saumattiin kiinni.

Valmis pötkö muistuttaa kaupallista vastinetta.

Pussi valmistui melko näppärästi, mutta mitä mieltä? Jos pitkiä kivivillapötköjä ei ole saatavilla tai ne toimitetaan taitettuna (rakenne rikkoontuu), eikä tarve ole suuri, voi itse tehty alusta tulla kysymykseen. Saumaustekniikkaa voi toki soveltaa muuhunkin, kuin vain pussin tekemiseen. Kivivillainen kasvualusta näyttää toimivalta, mutta mahtaako olla sitä? Jatketaan…
Koska sain kivivillaiset kuutiot käsiini vasta sen jälkeen kun olin ostanut Parocin eXtra paalin, en tiennyt aivan millaista kivivillaa olin hakemassa. Myyjä myi tavallista kivivillaa rautakaupasta ja paksuin varastosta saatava oli 150mm. Avaamattomassa paketissa tuo kivivilla on melko kovan tuntuista, mutta vain avaamattomassa. Avattuna kivivilla pääseekin omiin mittoihinsa ja on todella pehmeä. Koko kivivilla homma meni reisille tai suoraan sanottuna perseelleen.
Puntarointi paljastaa. 10x10x7,5 pala oikeaa kasvatuskivivillaa painaa noin 45 grammaa. Saman kokoinen pala Parocin eXtraa painaa n. 22 grammaa. Keskustelin jälleen Parocin rakennusneuvojan kanssa. EXtra on Parocin kevyimpiä tuotteita. Kovemmaksi vaihtoehdoksi tarjottiin COS 5:ttä ja FPS 14:ta. Laskutoimitusten jälkeen saan kasvatuskivivillan painoksi 60kg/m3. COS 5 natsaa kasvatuskivivillan kanssa, koska se painaa 60-70kg/m3. FPS 14 on tiheydeltään jo sitten paljon suurempaa, se painaa 140kg/m3. COS 5 vaikuttaa oikealta valinnalta. Sepä vain on tilaustavaraa 150-200mm:n paksuisena. Saatavuus ja hintakyselyihin ei ole edes muutamista rautakaupoista vastattu.
Vaikka oikeanlaisen kivivillan saaminen näyttää siis melkoisen mahdottomalta hinnasta puhumattakaan, en vielä heitä toivoa omien villojen suhteen. Koska jemmasta  löytyy ehkä pieni pala COS 5:ttä päätin testata sitä yhdessä eXtran ja Cultilenen kasvastublokin kanssa. Tuon COS 5:ttä muistuttavan kivivillan palan  olen joskus pari vuotta sitten pelastanut purkulavalta. Tiheyden puolesta se on yhtenevä Cultilenen kanssa, koska sekin painaa n. 45g 10x10x7,5 kokoiselta palalta, vaikka siinä ei tuota hienoa reikää olekaan.

Cultilene, COS 5 ja eXtra (alin).

Jotta kaikki kolme kuutiota olisivat suunnilleen samoissa lähtöasetelmissa, tein itse leikkaamieni kuutioiden ympärille myös muovit, kuten teollisessakin mallissa oli. Ympärysmuovin tekeminen oli helppoa, koska pitkästä pussista jäi “sukkaa” josta oli helppo leikata sopivan korkuinen pala.

MV-muovista aikaisemmin saumattu sukka kutistui todella hienosti kivivillan päälle kuumailmapuhaltimen kanssa. Ensin jokaista sivua kutistettiin hieman, jonka jälkeen sivuja alettiin kutistamaan kohti lopullista kireyttä. Kuumailmapuhaltimen kanssa pitää olla varovainen, mutta 20-30cm:n etäisyydeltä pyssyä heilutellen muovi kutistui ykkösteholla melko hallitusti.

Ja sitten siihen kivivillan vettymiseen.

7s..

8,5s…

…20h

Kuvat kertovat kaiken. Rakennuskivivilla on todella hyvä kelluke. En muista oliko viimeinen kuva 10, 16, 20 vai 22 tunnin kuluttua testin alusta, mutta sillä ei ole suurta merkitystä. Rakennuskivivilla ei vaan vety tällä tavalla. Kasvatuskivivilla ei taas pysynyt pinnalla, vaan alkoi heti vettyä ja painua kohti pohjaa. Tein muutaman kokeen Cultilenen blokilla ja palat painuivat pinnan alle n. 8,5-9:ssä sekunnissa.
Kun nostin tuon 22 tuntia vedessä maanneen Cultilenen blokin ylös, se ei käytännössä tiputtanut vettä lainkaan. Se mitä se oli ottanut vettä sisäänsä, se myös piti sen. Painoa blokilla oli tasan 600g. Testasin kahdesta muusta Cultilenen blokista painon heti pohjaan painumisen jälkeen ja yllätykseksi paino oli sama 600g. Kasvatuskivivilla siis vettyy välittömästi maksimaaliseen vettyvyystasoonsa.
Jatkoin tämän jälkeen rakennusvillojen kanssa. Ajoin niihin sisään hieman saippuaa sisältänyttä vettä paineruiskun kanssa. EXtra ei niinkään tahtonut ottaa vettä sisään, mutta lopulta sain tuohon COSsin kaltaiseen menemään vettä. Punnitus antoi blokin painoksi 195 grammaa. Lopulta laitoin molemmat rakennuskivivillat veden alle ja puristelin niitä. Kuten arvata saattoikin, eXtrasta lähti huomattava määrä ilmaa. Ilman korvaantuminen vedellä olikin hankalampaa, koska blokki jäi muodottomaksi ruttaantuneeksi kasaksi. En sitä lopulta punninnut, koska blokki vuosi melko paljon ja oli samalla muuttunut erittäin löysäksi. COSsin kaltainen taas oli erittäin kova ja sen puristelu vapautti melko vähän ilmaa. En kuitenkaan tohtinut puristella sitä rajusti, jotta sen rakenne ei olisi muuttunut huomattavasti. Lopulta pääsin 560g loppupainoon, joka kuulosti melko hyvältä. En pidä tulosta vielä täydellisenä, koska tästäkin vesimäärästä huolimatta blokki kellui melko hyvin, kuten eXtrakin.
Rakennuskivivilla ei sovellu kovinkaan helposti kasvien kasvualustaksi. Tai ainakaan se ei saavuta samaa vettymiskykyä kovin helposti verrattuna kasvatuskivivillaan. En täysin tyrmää rakennusvillan käyttöä kasvualustana, mutta kasville se ei suoraan tarjoa optimaalisia kosteusolosuhteita. Vaikka testini näyttivät punaista valoa rakennusvillalle, en vielä luovuta. Se, maksaako rakennuskivivillan käyttö vaivansa, onkin hyvä kysymys. En nimittäin usko. Kasvatuskivivilla kun kestää koko kasvukauden ja on kohtuu edullista ja kaupasta ostettuna se on heti käyttövalmis suorine leikkauksineen. Eikä COS 5:n hintakaan vielä selvinnyt. Seuraavaksi alkaakin ihmettely siitä, miten saisin rakennusvillat vettymään samalla tavalla kuin kasvatusvilla.