CAP502:t taisivat olla taimiaikaan yksi kiinnostavimmista lajikkeistani. Tähän lienee syynä vauhdikas startti. Tempaisihan CAP502 nimiinsä ensimmäisen itäneen chilin ja ensimmäisen kypsän podin tittelin tältä kaudelta. Tämän jälkeen nämä mielenkiintoiset kasvit jäivät melkoisen unholaan. Käydäänpä nyt läpi villit ja puolivillit chilini.
CAP502 C. Frutescens
Ensimmäinen podi tuli jo erittäin aikaisessa vaiheessa ennen kasvien siirtoa kasvihuoneeseen. Kun kasvit olivat kasvihuoneessa, alkoikin pitkä tauko ja CAP 502:t silminnähtävästi kärsivät kasvuolosuhteiden muutosta. Ei kukkia, ei hedelmiä. Kasvit kuitenkin kasvoivat hyvin pituutta ja voivat muuten päälisin puolin hyvin. Jossakin vaiheessa kesää alkoi kukkiakin taas ilmaantua. Noista kukista ei vain kehittynyt mitään. Kun kesää oltiin menty jo hyvän matkaa, alkoi podejakin muodostua. Nyt podit on kerätty ja ihan mukavasti niitä kertyi niiden pienestä koosta huolimatta. 394g punaisia ja 128g vihreitä. Yksi CAP502 jäi talteen leikattuna.
 |  |
PI593491 C. annuum var. glabriusculum
Tämä chili näytti varhaisessa vaiheessa nopeaa kasvua, mutta hidastui yllättäen vaikka kasvuolosuhteet pysyivät taimivaiheessa samanlaisina. Kasvihuoneessa tämä pääsikin sitten painumaan täysin unholaan. Kaksi myöhemmin kylvettyä kasvoivat hyvin erilailla verrattuna tuohon ensimmäiseen PI593491:een. Niiden kasvutapa oli tanakka ja suora. Keskikesällä myöhemmät kokivat kovan leikkuun haaroittumisen toivossa, mutta se katkaisi lopulta niiden runsaan kukinnan. Satoa tuli siis ainoastaan tuosta ensimmäisestä chilistä. Ei aivan 10:tä grammaa saatu, mutta lähellä oli. Hedelmä oli mielenkiintoisen makuinen ja voimakkaan tulinen. Satoa tuottanutta puskaa saksittiin. Näiden kohtalo auki.
 |  |
 |  |
C. rhomboideum
Rhromboideumit olivat talven sankareita. Ne selvisivät suhteellisen hyvin talvetuksesta niukalla valolla ikkunasta. Alkukausi taittuikin hetken kasvihuoneessa ja sittemmin ulkosalla. Kasvihuoneessa kuin ei myöskään myöhemmin ulkosallakaan tapahtunut merkittävää kasvua. Kesän ollessa kuumimmillaan, Rombot alkoivat varovaisesti kukkia. Kukat kuitenkin tippuivat toinen toisensa perään. Kasvit eivät osoittaneet suurta kasvamisen riemua, vaikka olivatkin kohtuu hyvän näköisiä ja vihreitä. Kun kukinnot eivät pysyneet kiinni, päätin tehdä pienen muutoksen niiden kanssa. Otin ison tynnyrinpohjan ja laitoin pohjalle mustaa multaa. Tämän kerroksen päälle tein hyvän salaojituksen murskatuista tiilistä ja saviputkista. Tämän päälle heitin hieman peltomultaa. Mullan sekaan heitin runsaasti kanankakkaa ja Kekkilän luomu Puutarhalannoitetta. Tämän päälle istutin kaikki kolme Romboa ja täytin loputkin pytystä hiekkaisella savipeltomullalla. Koska kasvu ei onnistunut paahteisella paikalla, siirsin pytyn pienen avustuksen saattelemana puolivarjoon. Tämän jälkeen Romboja on useampaan otteeseen kasteltu runsaasti typpipitoisella nokkosvedellä, josta ne ovat tykänneet. Puolivarjoinen paikka suurella ruukulla osoittautui nappiin menneeksi valinnaksi ja kasvua ja kukkia alkoi pian ilmaantua aivan uudella vauhdilla. Tällä hetkellä kasvissa on paljon pienen pieniä marjoja. Ensimmäisen kypsän tuolta maistoinkin. Se oli vähän jauhoinen ja hieman makeahkon herneen makuinen. Tulisuutta marjassa ei ollut lainkaan. Pienen trimmauksen jälkeen nämä yritetään talvettaa toista kertaa.
 |  |
Duke Pequin C. Frutescens
Nämä ovat myös viime vuotisia talvetettuja chilejä. Kasvu oli vaisua viime kesänä, keväällä ja tänä kesänä. Molempina kesinä nuo ovat kukkineet erittäin runsaasti, mutta podituotanto loistaa poissa olollaan. Tänä kesänä muutama podi näyttää olevan ilmestynyt juuri syksyn alkuun. Näiden kohtalo on avoin. Todennäköisesti toinen jatkaa seuraavaan talveen.
Tepin C. annuum var. glabriusculum
Tepin on saapunut minulle nimellä Tepin ilman mitään tarkempia nimiä. Nämä kaksi puskaa kukkivat viime kesänä loistokkaasti, mutta eivät juurikaan tehneet hedelmää. Toinen puska selvisi juuri ja juuri talvetuksesta. Tänä kesänä talvetuksesta paremmin selvinnyt on osoittautunut melkoiseksi “satokoneeksi”. Podeja on tullut tasaisin rykäyksin ja loppua ei ole näkyvissä. Paksulihaisuuden ansiosta pienistä hedelmistä kertyy kummasti painoa. Suurimpi puska pääsee ehdottomasti talvetukseen.
 |  |
CAP1530 C. cardenasii
Tämä laji ei menesty minulla. Viime kesänä sain kyseisen lajikkeen kukkimaan, mutta yhtään hedelmää ei lupaavasta alusta huolimatta syntynyt. Talvella kuolema korjasi pois hieman varttuneen kasvin. Tänä keväänä viimeisistä siemenistä iti vain yksi. Sen kehitys on ollut olematonta ja omalta osaltani voin hyvin mielin siirtää tämän kompostin täytteeksi pakkasten tullen. Tämä lajike yhdessä C. Lanceolatumin kanssa sulkevat oman kiinnostukseni tällä erää villejä lajikkeita kohtaan. Ne vaativat oman huomionsa tai ei ollenkaan. Ensi kesänä villejä nähdään tällä palstalla ainoastaan talvetuksesta selvinneiden muodossa.