Kasvusäkit kokeilussa

Toukokuun alussa kirjoitin jutun kasvatussäkkien tai paremminkin viljelylevyjen käyttöönotosta. Nyt kesä on mennyt ja säkkien käyttö sitä myöden loppunut. On siis aika summata kokemuksia näistä.

Kasvusäkkien osalta mentiin hieman vaihtelevin lajikkein, mutta sen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa juurikaan itse lopputulokseen. Lajikkeina oli Jalapeno TAM mild, joka oli säkkien ainoa chililajike. Paprikaa oli kahdessa säkissä. Paprikalajikkeina oli Californian Wonder ja makea suippopaprika Ramiro. Lyhyemmässä kasvusäkissä oli kaksi Moneymaker tomaattia. 

Juurtuminen eteni nopeasti purkeista säkkeihin ja kasvien kukinta alkoi pian tämän jälkeen. Kukinta eteni nopeasti hedelmien alkuihin. Tämä puolestaan keskeytti chilien ja paprikoiden pituuskasvun. Vaikka alku enteili hyvää kasvua ja nopeaa satoamista, oli sadon kypsyminen todella tuskainen ja pitkä prosessi. Sadon hitaaseen kypsymiseen saattoi vaikuttaa säkin pohjalannoitus ja kauden aikana käytetty lannoitus. Tosin kaikki muutkin chilit ja paprikat saivat samaa lannoitusta ja niissä kypsyminen oli huomattavasti nopeampaa. Säkissä olleet tomaatit kasvoivat hyvin ja tuottivat satoa varsin mukavasti. Kasvukooltaan ne jäivät kangasruukuissa olleita tovereitaan jonkin verran pienemmiksi.

Säkkien kastelu yritettiin pitää minimissään tai ainakin liikakastelua pyrittiin välttämään. Tässä onnistuttiin todennäköisesti hyvin, koska kasvit olivat koko kauden erittäin hyvin voivia. Lurpahtamista ei tapahtunut edes pahoilla helteillä. Kastelu sinällään oli hieman hankalaa ja se toteutettiin kannulla jokaisen taimipurkin läpi säkkiin. Seuraava kastelu pyrittiin tekemään vasta kun purkin turve vaikutti kuivahkolta. Eroja säkkien välillä ei juurikaan ollut. Tomaatit olivat hieman janoisempia kuin paprikat ja kookoslevy oli taas muita pitempään kostea.

Täysin ongelmitta säkkien kanssa ei selvitty. Kekkilän vihanneslevyissä esiintyi pitkin kautta kanelihometta purkkien pinnassa ja myös osittain säkin raoista. Kanelihometta yritettiin torjua laimennetuin kaliumsilikaatti ruiskutuksin, mutta niiden teho jäi vähäiseksi. Vasta pitempi kuiva jakso tappoi kanelihomeen purkkien päältä ja säkeistä. Kookoksessa tai Kekkilän elolevyssä kanelihometta ei esiintynyt missään vaiheessa.

 

Kasvusäkit olivat yksi kauden odotetuin juttu ja yhtä paljon kuin koko säkkiviljelyn aloitusta odotinkaan, odotin myös niiden lopetustakin. Oman käsityksen mukaan säkkien pitäisi kehittää hyvät juuret koska yhdessä ja samassa pitkässä säkissä risteilee muutaman kasvin juuret. Säkkien aukaisu tuotti lopulta pettymyksen jokaisen säkin osalta.

Kekkilä – 375 Vihanneslevy 60x20x13 Tässä levyssä kasvoi kaksi Moneymaker tomaattia. Tomaatti on tunnetusti kova kasvattelemaan juuria, joten olettamuksena säkistä odotettiin melkoista juurivyyhtiä. Näin ei ollut. Juuria oli vähän, eivätkä nekään sitoneet olemassa olevaa turvemassaa. Turpeen joukosta löytyi melkoinen puun juurikin, jollaista ei Kekkilän mukaan pitäisi löytyä heidän tuotteestaan tarkan seulonnan johdosta.  Tomaatit kasvoivat säkissä kuitenkin hyvin ja tuottivat satoakin mukavasti.

 

Kekkilä – 326 Elolevy 100x26x13 Kekkilän elolevy edusti luomutuotantoon sopivaa turvesäkkiä. Omassa käytössäni sillä ei ollut merkitystä Ramiro-paprikan kasvualustana. Vaikka elolevyn ei pitänyt poiketa muista Kekkilän viljelylevyistä kuin pohjalannoituksen laadulla, oli tämä säkki kuitenkin erilainen käytössä. Se ei nimittäin kehittänyt lainkaan kanelihometta. Sadotuksen suhteen sato oli kohtalainen matalaksi jääneiden kasvien kokoon verrattuna. Juuristo oli heikko, joskin hieman mittavampi kuin tomaatilla. Huomattavaa oli kuitenkin, ettei turve ollut kostunut kokonaan ja se oli edelleen irrallista höttöä säkin yläosassa. Kuitenkaan kasvit eivät kärsineet kuivuudesta.

 

CocoStar – Coconut Slab CocoStarin kookossäkki oli koko kauden jännittävin kasvualusta. Tarjosihan se aivan erilaista eksoottista kasvualustaa ja vielä sellaisenaankin poikkeavaa rakennetta. Tältä kasvualustalta odotin kaikkein eniten. Säkissä kasvaneet Jalapeno TAM mildit jäivät paprikoiden tapaan lyhytkasvuisiksi. Turvesäkeistä poiketen nämä tuottivat selkeästi paremman sadon kuin verrokkina toimineet saman lajikkeen chilit perinteisissä purkeissa. Säkkiä aukaistessa juuria ei näkynyt hirveästi, mutta rakennetta rikottaessa juuristo sitoi piukasti alaa purkin alla. Juuristorakenne oli siis selkeästi parempi. Säkin sisältä löytyi myös kookospuun palasia jotka huokoisen rakenteen ansiosta olivat imeneet vettä ja toimivat nerokkaasti kastelukiteiden tavoin.

 

Kekkilä – 337 Vihanneslevy 100x20x13 Tämä on normaalipituinen malli ylimpänä olevasta 375 vihanneslevystä. Kasvina tässä kasvoi perinteinen paprika, Californian Wonder. Hedelmien kehitys alkoi siinäkin muiden tapaan nopeasti ja kasvien koko jäi matalaksi. Tässä säkissä esiintyi myös kanelihometta, mutta vasta heinäkuun kääntyessä loppupuolelle. Juuria säkkiin oli syntynyt muihin verraten hyvin. Juuret sitoivat myös jonkin verran turvetta, mutta eivät kuitenkaan aivan niin hyvin kuin kookossäkissä olleet juuret. Jäälleen silmiinpistävää oli turpeen kuivuus säkin yläpinnassa.

 

Kaikissa säkeissä oli selkeästi havaittavissa juurien heikompaa kasvua. Turvesäkeissä osa turpeesta oli jopa alkuperäisen näköistä ja kuivaa, vaikka kasvit eivät sinällään olleet kärsineet kuivuudesta. Koska kyseessä on ammattituote, herääkin kysymys miten säkit sitten toimivat ammattikasvatuksessa. Kuin tilauksesta tähän juttuun, pääsin käsiksi ammattikäytössä olleisiin säkkeihin ammattipuutarhalla joka lahjoitti kauden päätteeksi säkkejä maanparannukseen.

Jaetut säkit olivat olleet kurkkujen kasvualustana ja säkit olivat Kekkilän valmistamia. Tarkempi tuotenumero 331 Vihanneslevy mp + kookos. Säkissä painatus: VEGETABLE BOARD 100-16-13KP+COCO. Kun säkin tuoteselostetta tutkii, on se tismalleen sama kuin perinteisellä vihanneslevysäkillä. Raaka-aineen kerrotaan siis olevan rahkaturvetta eikä kookoksesta puhuta mitään säkin tuoteselosteessa. Kookoksen olemassa olo ja määrä jää näin ollen arvailujen varaan, joka jättää tuotteesta hieman ristiriitaisan vaikutelman.

Säkin sisältä paljastui runsas juuristo. Turveseos on kauttaaltaan märkä, eikä se ole edes kuiva päälipuolelta. Kastelu on tapahtunut tippukasteluna jossa tippatikku on ollut asetettuna kivivillakuutioon. Kuutio on ollut taasen säkin päällä aukileikatussa reiässä. Huomattavaa on, että näihin säkkeihin ei ole ollenkaan leikattu viiltoja joista ylimääräinen kasteluvesi pääsisi poistumaan. Viillot eivät varmastikaan ole välttämättömiä, mutta edellyttävät erittäin tarkkaa kastelua. Juuristo oli sitonut erittäin hyvin turveseoksen, joskin säkissä ei juurikaan ollut risteileviä juuria, vaan sidokset korostuivat kasvien kasvukohtien ympärille. Näin ollen säkistä irtaantui kohtuullisen selkeästi neljä paakkua, joista keskimmäiset paakut olivat käytännössä hajoamattoman tiiviitä.

 

Säkkitesti on siis ohitse. On sanomattakin selvää, että säkit toimivat. Siitä puhukoon ammattiviljelijöiden tulokset puolestaan. Ei ainoastaan tutkimani säkki tai yksi puutarha, mutta onhan säkkejä käytetty vuosia ja tullaan käyttämään jatkossakin.

Kasvusäkkien käyttöönotton helppous oli hieman vaihtelevaa. CocoStarin säkki oli paksua muovia ja siihen oli valmiiksi merkitty paikkoja tasaisen taimivälin toteuttamiseen. Kookoslaatta pysyi myös hyvin kasassa ja sitä oli siten hyvä käsitellä ja siirrellä. Säkin alkukastelu oli helppoa.
Turvesäkkien sisältö katkeili ja mureni levyistä sekalaiseksi hötöksi, vaikka säkkejä yritti kohdella äärimmäisen varovaisesti. Katkennut ja murustunut sisältö vaikutti eritoten käyttöönottoon, koska osa katkoksista osui juuri taimen kohdalle. Alkukastelu oli turvesäkkien kanssa myös erittäin vaikeaa, koska turve vain hyljeksi vettä. Kostutus vei myös liian kauan. En saanut Kekkilältä neuvoja käyttöönottoon, en vaikka niitä useampaan kertaan pyysin.

Kauden aikana tapahtunut kastelu oli vaivatonta, joskin vettä piti annostella suhteellisen hitaasti säkin päällä olleeseen purkkiin täyttymisen ja hitaan imeytymisen johdosta. Kivivillakuutiot olisivat varmasti olleet tässä hieman parempia, koska kuutioiden pystysuuntaiset kuidut uittavat nesteen nopeasti eteenpäin. Vaikka kastelu yritettiin pitää minimissään, ilmaantui vihanneslevyihin kanelihometta. Säkkien vedenkulutus oli vähäistä ja niiden kastelurytmi ei ollut yhtä kiivasta kuin muilla turvekasvatuksilla. Kookoslevy oli helpoin pitää kosteana ja se tarvitsi kastelua vielä turvelevyjä harvemmin. Säkkien avaamisen yhteydessä oli turvesäkeissä havaittavissa kuivuutta, jonka olemassa ololle en osaa antaa suoraa vastausta.

Säkkien sato oli harrastajalle kohtuullinen. Olisi se parempikin voinut olla. Satoon olisi varmasti vaikuttanut, että kastelua olisi annettu tasaisemmin ammattikastelun tapaan ja kasveille olisi annettu heti alusta rohkeammin väkevämpiä kasteluliuoksia.  Kookoslevy tuotti paremman sadon kuin turvepurkeissa olleet saman lajikkeen chilit. Ramiro paprika jäi vesiviljelyn kasvateista ja Californian wonder kulki turvepurkkikasvattien kanssa samoissa. Tomaatit jäivät jokseenkin jälkeen turpeessa ja kangasruukuissa kasvaneista tomaateista.

En välttämättä lähtisi kasvattelemaan säkeissä enää jatkossa. Jossakin mielessä koin ne hankalaksi ja tilaa vieväksi. Ne sopivat hyvin huonolle kastelijalle, koska ne eivät vaadi jatkuvaa huolenpitoa ja siten näyttäisivät selviävän hieman harvemmallakin kastelulla. Automaattisella kastelulla, väkevillä kasteluliuoksilla ja valoisalla paikalla säkit varmasti näyttävät kyntensä. Testin parhaana tuotteena pidän CocoStarin levyä, koska se oli vaivattomin ottaa käyttöön, sitä oli helppo hoitaa ja sato oli suhteessa parempi siinä. Lisäksi kauden päätteeksi säkissä ollut kookos oli vielä kookosta joka sopii lähes sellaisenaan käytettäväksi uudelleen tai muiden tuotteiden kanssa vaikkapa seuraavan kauden tomaateille maanparantajana.