
KALIUM Puutosoireet: 1. Kloroottisia laikkuja lehtisuonien välissä, varsinkin lehtien reunaosissa. Puutteen jatkuessa solukko kuolee värin muuttuessa ruskeaksi. Varsinkin alalehtien reunaosat saattavat kellastua kokonaisuudessaan, kuivua ja käpertyä alaspäin, jolloin lehti tulee kuperaksi. Myöhemmässä vaiheessa lehdet alkavat putoilla. 2. Varret hentoja ja pitkähköjä. 3. Kukat pieniä, heikosti värittyineitä, kestävyys maljakossa lyhytaikainen. Kaliumin puutosoireet tehostuvat aivan erityisesti silloin, kun sen tarve on suuri, esim. kukkakasveilla kukan muodostusvaiheessa. |
Raunioyrttejä tunnetaan monia, mutta Suomessa niistä esiintyy kolmea. Ne ovat rohtoraunioyrtti, tarharaunioyrtti ja ruotsinraunioyrtti. Niiden tunnistaminen toisistaan on vaikeaa ja nämä sekoitetaankin usein keskenään. Rohtoraunioyrtti on vanha koriste ja rohdoskasvi ja sen tapaakin usein villinä ja runsaana vanhoilta asuin ja joutomaa-alueilta. Kasvin käsittelyssä ei tarvita käsineitä, mutta niiden käyttö on kuitenkin hyvä pieniä piikkejä vastaan. Vaikka kasvi on vanha lääkekasvi, sen käyttöä ei suositella. Ulkoisesti sen kanssa ei pitäisi sisältää mitään vaaraa, mutta sisäisesti käytettynä sen tiedetään sisältävän syöpää aiheuttavia yhdisteitä.

Rohtoraunioyrtti on juuri se josta varsinaista käytettä pitäisi tehdä, mutta en pidä vaarallisena vaikka lajit sekaantuisivat. Koska varret voivat olla toisinaan hyvinkin paksuja, ovat ohileikkaavat oksasakset näppäriä keruussa.

Rohtoraunioyrtit ovat erittäin sitkeitä ja niiden pilppuaminen silpuksi edesauttaa valmiin käytteen syntymisessä. Kova runko voi olla työläs pilkkoa ja sen silppuamiseen voi yrittää käyttää oksasilppuria. Oksasilppuri ei kuitenkaan tahdo selviytyä ohuemmista oksista ja lehdistä, jotka jäävät väistämättä pilputtavaksi toisin. Rohtoraunioyrtti haisee suhteellisen voimakkaasti tuoreena, mutta haju haihtuu melko nopeasti. Tuoreen katkaistun tai silpun haju muistuttaa etäisesti kurkkua.


Valmis silppu laitettaan ämpäriin, saaviin tai tynnyriin ja täytetään vedellä. Käytteen voimakkuus riippuu käymisajasta ja veden määrästä suhteessa silputtuun materiaaliin. Viikon – kahden käymisen jälkeen käyte on valmista käytettäväksi 1:9 suhteella. Jos käytössäsi on johtavuusmittari, voi käytettä annostella puutostilaan suoraankin, kun käytteen johtavuus on alle 4mS/cm. Lisäpotkua käytteeseen saa käyttämällä samassa myös nokkosia, jolloin käytteeseen saadaan kahden mahtavan kasvin edut.

Valmis käyte voi olla paksua ja jos sitä käytetään sumutuspullossa esim. kirvojen ja vihannespunkkien torjuntaan, kannattaa se siivilöidä kankaan läpi. Sumutuksessa hyvä sekoitussuhde on 0,5:4,5 tai 1:4.

Valmis käyte näyttää tältä. Sen haju voi vaihdella paljonkin käytetyn silpun ja veden määrästä riippuen, mutta haju muistuttaa kuitenkin lehmänlantaa. Haju kuitenkin haihtuu nopeasti, toisin kuin nokkoskäytteen.