Harvoin tulee ajatelleeksi, että syksykin voi olla hyvää aikaa kylvöksille. Laukat vaativat pääsääntöisesti kylmäkäsittelyn ja tästä syystä ne voi olla hyvä kylvää jo syksyllä tulevaa kevättä silmällä pitäen.
Karhunlaukka on eteläisessä Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvä sipulikasvi. Sitä esiintyy Ahvenanmaalla suhteellisen yleisesti, mutta siellä se on rauhoitettu. Karhunlaukan löytää keväällä helpoiten sen kukinnan aikaan touko-kesäkuussa. Sitä voi löytää lehdoista, lehtoniityistä ja purolaaksoista. Karhunlaukka vaatii mehevän ja multaisan maan.
Oma kokemus karhunlaukasta liittyy vain kylvöihin. Karhunlaukkaa voi kylmää myös keväällä, mutta tällöin se vaatii erillisen kylmäkäsittelyn. Vaikka karhunlaukka pitäisi olla helppo ja varma itämään, en saanut sitä idätettyä ohjeiden ja muutaman muun konstien siivittämänä. Nyt kevään kylvörumbaa yritetään hieman pienentää ja helpottaa laittamalla karhunlaukat itämään jo syksyllä. Yrttipenkissä ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn.
tiistai 29. elokuuta 2017
Kylvä karhunlaukka nyt!
lauantai 26. elokuuta 2017
Karsintaa ja siivousta
Kasvihuoneessa on kärsitty jonkin verran syksyn mukanaan tuomista ongelmista. Nyt kun ilmojen luvataan ainakin hetkellisesti viilenevän, oli hyvä hetki karsia kasvustoa ja siivota paikkoja.
Ensimmäiseksi kasvihuoneesta sai luvan lähteä ananaskirsikat. Niitä riivasi nokihome ja kirvat. Olen saanut kumpiakin aisoihin, mutta työ tuntuu kuitenkin toivottomalta. Ananaskirsikan sato ei missään nimessä ollut vielä kypsää, mutta ne näyttävät kypsyvän myös poimittuna sisällä. Ananaskirsikoiden kanssa on ollut paljon ongelmia ja ne näyttävät kulminoituvan kohdallani alkuun ja loppuun. Ainakin ne tuntuvat olevan kirvamagneetteja. Olen toki tehnyt erilaisia torjuntaruiskutuksia, mutta ruiskutukset eivät tavoita kaikkia kirvoja, joten ruiskutuksista ei ole varsinaista hyötyä.
Ananaskirsikan piilommassa olleiden lehtien alta löytyi vielä kirvoja. |
Ananaskirsikat kypsyvät vielä poiminnan jälkeenkin. |
Saastuneiden ananaskirsikoiden jälkeen sai luvan lähteä amppelikurkut ja viidakkokurkku. Amppelikurkut olivat jo melkoisen heikossa kunnossa, mutta niillä oli takana erittäin satorikas kausi. Niiden mukana lähti lähes puolivarkain viidakkokurkku, joka oli lassonnut itsensä yläilmoihin. Sen sato oli suhteellisen vaatimaton. Kasvina kuitenkin jännä ja sopii erinomaisesti koristamaan mm. lämmintä terassia tai valoisaa verantaa.
Amppelikurkkujen kasvuston poisto vapautti valon taivaalta. |
Viidakkokurkku on salakavala kiipeilijä. |
Viidakkokurkun pääjuuri on paksu. Se muuten maistuu raa’alta perunalta. |
Kun heikossa kunnossa olleet kasvi saatiin raivattua, oli vuorossa chilit. Niiden raivaus aloitettiin kasveista joissa ei ollut hedelmää. Jossakin mielessä on sääli heittää isoja ja rotevia puskia kompostiin, mutta syksyn myötä realiteetit on tunnustettava ja hyväksyttävä se tosiasia ettei kauden loppuun ole enää pitkää aikaa. Sadottomien kasvien jälkeen vuorossa oli lehdistön ja sadottomien oksien karsintaa.
Manzano red rocoto. Tämä kasvi oli huippukunnossa, mutta satoa ei enää ollut. Komposti kutsui. |
Tästä alkaakin sitten hiljalleen kauden päätökseen valmistautuminen. Kasvihuoneessa oli tänään koko päivän lämpö päällä, jolla kuivattiin kasvustoa, ilmaa, kuin myös maalattiaa. Iltaan mennessä kasvihuoneessa olikin jo ihan eri fiilis. Nyt toki täytyy pitää silmällä vihannespunkkeja jotka pitävät kuivasta ilmasta. Ensi kaudeksi ei ole suunnitteilla suuria parannuksia, joten kauden lopettamiseen ei ole entisten vuosien tapaan kiirettä. Katsotaan miten kasvit pärjäilevät ja kuinka suotuisa syksy ja alku talvi on.
torstai 24. elokuuta 2017
Sipulit maasta
Sipuleista oli normaalia suurempi kattaus tällä kaudella. Perinteisen istukassipulin lisäksi kokeilussa oli jättisipulia ja salottisipulia. Kaksi jälkimmäistä oli poikkeuksellisesti kylvetty siemenestä.
Istukassipulit lähtivät toukokuun alusta todella huonosti kasvuun. Istukassipulipussista lähti lopulta kasvuun vain noin 10-15 sipulia. Tilannetta alettiin paikkaamaan paniikinomaisesti toukokuun lopulla. Tällöin sipulit istutettiin kennoihin ja esikasvatus tehtiin lämpimässä kasvihuoneessa. Avomaalle sipulit päätyivät 3. kesäkuuta.
Vaikka aloitus oli huonon alun takia myöhäinen, istukassipulit kasvoivat lähes normaaleihin mittoihin. Muutamia isompia sipuleita joukosta löytyy ja niiden voisi määrällisesti olettaa olevan toukokuussa kasvuun lähteneitä. Jälkimmäiselle setille olisi toki toivonut extrakuukautta, mutta sipulien naatit olivat jo taittuneet poikki ja tuleentuminen oli lähtenyt käyntiin. Sipulit nostettiin siis ylös ja siirrettiin sateensuojaan kuivumaan. Tuleentumisen alkamista voi nopeuttaa elokuun puolivälissä taittamalla varret kaulasta asti alas multaan. Jos naatit ovat vielä hyvällä mallilla ja säät suosivat kasvamista, voi kasvukauden lopettaa lopulta vain nostamalla sipulit maasta kuivumaan.
Jättisipulia tahdoin kokeilla vain nähdäkseni onko sipulin kasvattaminen siemenestä kuinka mahdollista. Siemenkauppa.comista löytyi lopulta erittäin laaja valikoima sipulien siemeniä ja valikoiman runsaus yllättikin. Koska koe oli omaa laatuaan, en halunnut kasvattaa mitään perinteistä sipulia. The Kelsae oli tähän kokeiluun täydellinen. Itäminen oli hyvää ja kasvu nopeaa sisätiloissa. Ennen siirtoa kasvihuoneeseen ja avomaalle, kasvu kuitenkin tuntui keskittyvän vain varteen. Pitkiä honteloja varsia joutui lyhentämään pariin otteeseen niiden vain kaatuillessa tuennasta huolimatta.
Yksi jättisipuli päätyi Air-Pot ruukkuun ja kolme muuta päätyi avomaalle suoraan peltoon. Aluksi eroja ei näkynyt, mutta sitten pellossa olleet jäivät juromaan, eikä kasvua tapahtunut. Air-pot ruukussa ollut jättisipuli kasvoi lopulta tavallisen sipulin mittoihin, joka sekin on tavallaan saavutus ensimmäiselle kerralle.
Jos sipulin kasvatusta miettii ensikaudeksi, niin siemenet on hyvä tilailla nyt syksyn aikana ja kylvöt tulisi suorittaa marraskuun aikana. Jättisipulin kasvatus on eräänlainen taiteenmuoto, mutta ei varsinaisesti eroa chilinkasvatuksestakaan jos siihen haluaa hieman panostaa. Tässä hyvä video jättisipulin kasvatuksesta. Jättisipuli kasvaa jatkossakin täällä, mutta kasvatukseen pitää hieman keskittää tarkkuutta.
Kolmantena sipulina oli salottisipuli. Sen kylvö tapahtui ehkä turhan myöhään, vaikka pussin ohjeistuksen mukaan oltiin aikataulussa. Siemenet itivät hyvin ja taimet lähtivät hyvin kasvuun. Avomaalle siirrettäessä tapahtui jotain ja kasvu pysähtyi. Kesän viileys lienee yksi kasvamattomuuden aiheuttaja, mutta myös kasvoivat ympärillä liikaa. Nämä kokivat saman kohtalon kuin avomaan jättisipulit, eli ne jäivät kaalien varjoon. Kaalien kasvu oli tänä vuonna runsasta ja ne varjostivat vähän kaikkea. Sipulit jäivät erittäin pieniksi ja jatkoa ajatellen sipulit pitäisi saada yhteen polkujen ympäröimään penkkiin, jossa niiden valon saanti on turvattu.
sunnuntai 20. elokuuta 2017
Härmää ja nokihometta
Nokihometta ananaskirsikan lehdellä. Nokihometta voidaan kutsua myös nokihärmäksi.
Tavallista härmää kurkun lehdellä hopeisina laikkuina.
Olen ollut siinä käsityksessä, että öljyiset torjunta-aineet antavat loistavan kasvualustan näille sienille. Vaan väärässäpä olen ollut. Niin eikä ne lehdet ole edes jääneet öljyisiksi kun olen käyttänyt Jaakontaian Carbon Kick Boosteria.
Nokihome ei tarvitse orgaanista pintaa kasvualustakseen. Heikosti tuulettuvat paikat saavat homeen nopeammin kasvamaan. Tämä kori oli kirvojen saastuttaman ananaskirsikan alla.
Lepaan puutarhamessuilla sain jututtaa asiantuntijoita aiheesta ja kyselin torjuntavinkkejä lähinnä nokihomeeseen. Nokihome elää kirvojen erittämässä sokerissa. Ensimmäinen askel nokihomeen hävittämiseen on tuhota olemassa olevat kirvakannat. Sitten seuraavaksi pestään lehdet. Kyllä, tässä tämä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Melko suora neuvo oli levittää lehdistöön niin voimakas pesuaineliuos kuin uskaltaa ja sitten vaikutuksen jälkeen huuhdella lehdet. Toki varsinaisen pesunkin voi ottaa mukaan laskuihin, mutta siitä todennäköisesti seuraa vain lisää vioituksia, eikä se ole vähänkään isommassa mittakaavassa edes mahdollista tehdä.
Biolanin Merileväuute-mäntysuopa-Carbon Kick Booster on ollut suhteellisen hyvin toimiva apu. (Korkillinen merileväuutetta,1dl mäntysuopaa ja 0,5ml CKB /1litra vettä)
Olen ruiskutellut kasvustoihin nyt jo muutaman mäntysuopa-merileväliuosta. Mukana on ollut myös jonkin verran Carbon Kick Boosteria, koska haluan vähitellen varmistua punkkien häviämisestä ennen lämmityskauden alkua. Kirvat alkavat hävitä, joskin niitä tuntuu aina löytyvän jonkun lehden alta muutamia. Nokihomekin alkaa väistyä muutaman pesukerran jälkeen.
Yksi ässä on vielä hihassa, johon pitää yrittää turvautua jos nämä sienet eivät ota talttuakseen. Näin luomun ja yhä tiukkenevien säädösten aikakautena torjuntamahdollisuudet ovat kotipuutarhassa melko vähäiset ja lähinnä vaativat suurta innovatisuutta entisaikojen torjuntakeinojen pohjalta.
Aiemmin paksun “noen” peitossa olleet lehdet alkavat näyttää paremmilta. Nokihome lähtee selkeästi paremmin kiiltäviltä lehdiltä kuin matta- tai karvapintaisilta lehdiltä.
sunnuntai 13. elokuuta 2017
Syksy hiipii hiljaa kasvustolle
Kasvihuoneissa elämä jatkuu lähes normaalina. Satoa tulee tasaiseen tahtiin kurkun, tomaatin, kuin myös chilin ja paprikan suhteen. Chili- ja paprikakasvihuoneessa on ollut jonkun verran ongelmia tuholaisten kanssa. Vihannespunkit ja kirvat ovat nyt kiusoitelleet, mutta ovat lähinnä aiheuttaneet vain päänvaivaa olemassa olollaan.
Elokuun alussa kasvustosta löytyi ainoastaan vihannespunkkeja ja ruiskutin kasvustot kauttaaltaan Carbon Kick Boosterilla, 1%:n vahvuisella liuoksella. Tästä seurasi runsaasti keltaisia lehtiä, mutta varsinaisia polttovioituksia ei näkynyt. Viikon päästä tästä, löysin kasvustoista myös kirvoja. Vihannespunkkeja en tässä vaiheessa nähnyt, mutta en sen kummemmin etsinytkään. Kirvat olivat tuoneet myös uuden ongelman, nokihomeen.
Nokihome tuntuu olevan lähes vakio tässä kasvihuoneessa syksyisin. Kirvat ja öljyiset torjunta-aineet yleensä laukaisevat nokihome infektion. Vaikka kausi alkaa olla suhteellisen lopussa, päätin suorittaa torjuntaruiskutuksen. Jaakontaikaa, Carbo Kick Boosteria (0,5%), Cyperiä ja pisteenä iin päälle: vetyperoksidia. Vetyperoksidin osuus jäi lopulta matalaan 0,06%:iin. (Cooper Cyperin luvallinen käyttö loppuu 31.10.2017) Tällä koktaililla näytin päässeen kirvoista, mutta myös nokihomeesta. Kasvustot säilyivät tällä kertaa myös ilman vaurioita. Tästä eteenpäin torjuntaa tulisi suorittaa suhteellisen luomuna residenssin kehittymisen ehkäisimeksi. Tavoitteena olisi saada tuholaiskannat alas ennen lämmityskauden alkua.