sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Kasvihuonekauden lopetus

Kasvihuonekausi päättyi tältä vuodelta 25.11 lauantaina. Kausi ei ollut ennätyspitkä hieman myöhästetyn aloituksen takia, mutta kasvattelut jatkuivat ennätyksellisen myöhään. Koska lämmitystä hoidetaan puukaminalla, on kauden pituus pitkälti kiinni päivälämpötiloista. Kun lämpötilat laskevat päivisinkin nollaan tai muutaman asteen sen alle, vaikeutuu lämmön ylläpito työpäivien osalta. Lämpötilat ovat olleet hyvin suotuisia tänä ja parina aikaisempana vuonna Lounais-Suomessa, joka on helpottanut kauden venytystä loppupäästä. Lämmitettävän massan lisäyksen ansiosta lämpötilat eivät ole yönkään jäljiltä tippuneet turhan alas, pysyen alimmillaan 10-13°C tasolla.



Tänä syksynä ei ollut tarkoitus yrittää venyttää kautta myöhään, mutta ensimmäisen kasvuston poiston jälkeen kasvihuoneeseen tuli runsaasti tilaa kesän ulkona olleille rocoto-chileille. Kun näissä chileissä oli paljon raakaa satoa ja kasvihuoneeseen suunniteltiin laattalattiaa ja sen maalausta, syntyi kauteen jatkoa väkisin. Kautta ei olisi ollut vielä pakko lopettaa, mutta maalaukset on nyt tehty ja mielenkiintokin alkoi vähitellen hiipua. Niinpä kausi päätettiin lopettaa ja sato kerätä.



Kausi oli lopulta kokonaisuutena hyvä. Ensimmäinen osuus baccatum-chileistä ja rocoto-chileistä oli mahtava ja ulkoa siirrettyjen rocotojen osuus kasvoi todella mielettömäksi, vaikka niiden suhteen en enää odottanut hirveitä näin syyspimeillä. Viimeinen keräys tuotti jälleen korillisen chiliä, vaikka aiemmasta keräyksestä oli kulunut kaksi viikkoa. Tuolloinkin satoa tuli korillinen. Nyt tosin myös raaempaa oli mukana.



Lämmitetty kasvihuone oli tällä erää viimeistä kertaa chilikasvihuone. Ensi kaudella se palvelee yleishuoneena ja korvaa näin ollen syksyllä purkutuomion saanutta tomaattikasvihuonetta. Voimavarat ja tekniikka on helpompi keskittää yhteen kasvihuoneeseen, kuin kahteen. Tästä edespäin jatketaan yhdellä kasvihuoneella, joka järjestelyiden osalta vapauttaa taas hieman peltomaata avomaavihanneksille.



Kasvihuonekausi on nyt siis kokonaisuudessaan ohi. Vuosi oli mahtava, vaikka vaikeuksitta ei selvitty. Kiitos seuraajille ja kommentoijille. Erityiskiitos blogin sponsoreille, joiden avulla sain tästä kaudesta rakennettua sellaisen kuin se oli. Taas tuli opittua ja koettua uutta. Uusia kasvualustoja, uusia ravinteita, uusia kasvutehosteita ja uusia kasveja.

Vaikka pelto on tyhjä ja kasvihuone on jo kylmillään, en kuitenkaan jää lepäämään laakereilleni. Kaikenlaista touhuamista on edelleen tehtävä ensivuotta varten. Tästä johtuen kannattaa seurata Instagram tiliäni, johon päivittelen juttua blogia tiheämmin.

perjantai 24. marraskuuta 2017

Jackpot viimeisestä okasta

Yksi oka on odotellut kasvihuoneen perällä sopivaa hetkeä sadonkorjuulle. Se siirrettiin ulkoa sisälle kasvihuoneeseen juuri ennen lokakuun ensimmäisiä pakkasia. Viimeisen okan varaan laskettiin paljon, tai sille pikemminkin langetettiin suuria odotuksia. Ensimmäisenä tarkoituksena oli säästää oka niin pitkälle kuin mahdollista, mutta se alkoi jonkin aikaa sitten nuutumaan ja näivettymään. Niinpä tuli aika tarkastella sen satoa.

Viimeinen oka oli kesän ulkona ja oli koko kauden erittäin rehevässä kunnossa. Se oli istutettuna 30 litran saaviin. Multana sillä oli vanhaa kasvihuonetuotannossa ollutta turvetta, joka on jo kompostoitunut muiden maatuvien jätteiden myötä melko mullaksi. Lisänä oli Biolanin mykorritsoja sisältävää multaa ja biohiiltä. Vaikka oka kasvattaa mukulat melko pintaan, oli juurikasvu jo varhaisessa vaiheessa saavuttanut saavin pohjan ja meni jopa siitä maahan saakka.

Vehreä oka kuihtui yllättäen

Okien kaivelu ei vielä päässyt edes alkuun, kun ensimmäisiä mukuloita alkoi jo löytymään. Oka oli nimittäin salakavalasti kasvatellut ilmamukuloita maanpäälisiin varsiin. Yksi mukula oli jopa hyvin lähellä siemenmukulan kokoa, jollaisesta tämä koko kasvi oli saanut alkunsa. Se miksi oka tekee ilmamukuloita, jäi minulle epäselväksi selvittelyistä huolimatta. Kyseessä ei ilmeisesti kuitenkaan ole kovin yleinen asia.



Oka kasvattaa mukulat todella pintaan, vaikka juuret kasvavatkin syvällekin. Tästä saatiin viitettä jo aikaisemmista okista jotka kasvoivat kesän peltomaassa. Sama toistui myös tämän okan kohdalla. Ensimmäinen okan mukula tuli nimittäin vastaan jo oksien alta. Oka ei onneksi ole valolle samalla tavalla herkkä kuin peruna ja valolle altistuminen jopa vähentää oksaalihapon määrää mukuloissa.

Ja sitten mukuloita pintaa syvemmältä. Koska oka on erittäin haasteellinen pimeän ajanjakson vaatimuksensa takia, on okat kyettävä siirtämään pakkaselta turvaan päivien lyhetessä. 30 litran saavi vaikutti erinomaiselta kasvatusruukulta. Epäilen kuitenkin, että se saisi olla hieman matalampi, ollen kuitenkin samalla jonkin verran leveämpi. Ainakin peltomaassa mukuloita oli muodostunut suhteellisen etäälle kasvin keskustasta.

Kokonaisuuden kannalta okasato jäi pieneksi ja käytännössä voidaan puhua n.7-9dl sadosta. Jos kaikista okista olisi tullut tällainen samanlainen määrä, olisi satoa kertynyt jopa yli neljä litraa.

Siemenmukulat olivat suhteellisen pieniä. Ehkä noin 6-8g. Suurin oka painoi 30g. Satoa tästä viimeisestä okasta kertyi 360g. Sato oli panostukseen nähden 60 kertainen. Ilmamukuloitakin kertyi 30g maamukuloiden päälle. Alla olevassa kuvassa suhteutettuna kuinka pieni siemenmukula oli. Sen rinnalla suurin mukula.

 Mukulat 6g ja 30g

Nyt okakoe on päättynyt. Siitä jäi melko ristiriitaiset mielipiteet. Jos kaikki menee nappiin, satoa tulee, mutta nyttenkin onnistuminen oli vain 1/7 osa. Toki nyt oletan tietäväni suunnilleen onnistumiseen johtaneet avaimet. Valoidätys, iso astia, kuohkea maa, suhteellisen runsas kastelu ja lannoitus heinäkuuhun saakka. Sijoitus ulos aurinkoon ilmojen lämmettyä ja takaisin sisälle ilmojen lähestyessä nollaa. Syksystä kastelu pitää vähentää ja lannoitus lopettaa. Lopussa lämpimässä, 5-15°C välillä. Nyt olisi ensikaudeksi reilunkokoisia siemenmukuloita. Makuhan näissä on erinomainen ja ne maistuvatkin lähes uusilta perunoilta voin kera nautittuna.

Nähtäväksi jää, kasvaako oka tällä palstalla ensi vuonna. Okasta on toki nytkin pistokkaita juurtumassa, mutta perheessä olevien reumasairauksien takia okan syömistä ei pidä ainakaan nostaa kovin suureksi. Testimielessä kasvateltuna erittäin mielenkiintoinen kasvi ja se voi niittää menestystä myös vihreänä ryhmäkasvina.
Kiitokset Rekolan puutarhalle siemenmukuloista ja mukaanpääsystä uraauurtavaan kokeiluun.

perjantai 17. marraskuuta 2017

Vihreää leivän päälle

Blogiyhteistyö: Siemenkauppa.com
Microleaf-versot ovat itäneet hienosti viikossa ja nyt osa alkaa olla jo syöntikokoisia. Auringonkukat ovat pisimmälle itäneitä ja nyt on hyvä heittää itämään uusia siemeniä vanhojen versojen sekaan. Näin kasvua ja syötävää saadaan hieman porrastettua.

5-IMG_20171117_171009

Melko nopeasti itämisen jälkeen kävi selväksi, että lisävaloa kaivataan hyvään kehitykseen. Itse asiassa itäneet versot ehtivät tuossa kohtaa jo venymään liiaksikin. Nyt valoa on ja sain sen juuri asennettua, kun vihanneskrassissa alkoi näkyä itämisen merkkejä. Toivottavasti noille riittää nyt valoa ja niistä kehittyy hyviä ja tukevia versoja.

1-IMG_20171114_202255
Suomen syksy ja talvi ovat pimeitä. Lisävalo on käytännössä pakollinen lisä.

2-IMG_20171116_161759
Sareptansinappi kaipaa valoa, jottei kasvusta tule pitkää. Sato on korjattavissa kun toiset lehtiparit ilmestyvät versoihin.

3-IMG_20171116_161805
Auringonkukan siemenet itävät nopeasti ja versot kasvavat vauhdilla. Nämä ovat jo käyttövalmiita.

4-IMG_20171116_164225
Vihanneskrassin siemenet ovat suuria ja itävät siten hieman hitaammin.


6-IMG_20171117_184853

7-IMG_20171117_184912

tiistai 14. marraskuuta 2017

Pakkasenkestävä chili

Suomen suvi on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen. Kasvukausi on etelässäkin välillä turhan lyhyt pitkän kauden kasveille. Chilit kestävät tunnetusti kovin kehnosti kylmyyttä ja yksi hallayö yleensä lopettaa chilikauden ulkoa.

IMG_20171020_163427

Olen jo pitkään haaveillut kylmänkestävästä rocotosta, joka ei säikähtäisi ensimmäistä hallayötä ja kestäisi syksyistä säätä jossa päivällä ollaan selkeästi plussalla, yön taas painuessa miinuksen puolelle. Haave saattaa olla hieman liikaa haaveiltu tässä vaiheessa. Askel kylmänkestävyyteen löytyy kuitenkin suhteellisen helposti. Puutarhassa on myös majaillut Capsicum flexuosum chili. Vaikka se on kotoisin trooppiselta alueelta Paraguaysta, on se saanut jo hyvän maineen kylmänkestävänä.

IMG_20171112_084356

Oma C. flexuosum puska koostuu todellisuudessa kolmesta eri puskasta. Tällä on tarkoitus helpottaa kukintojen ristiin pölyyntymistä, jota tämä laji tuntuu lähes poikkeuksetta vaativan. Edelliskesänä satoa tuli runsaasti ja puska siirtyi talvisäilytykseen sisälle. Talvi oli sille kuitenkin rankka kokemus ja lisävalotuksesta huolimatta hengissä selvittiin nipin napin. Kesän se saikin sitten jo viettää omillaan, mutta tuntui pärjäävän suhteellisen hyvin. Lokakuun lopulla tulikin sitten se pelätty kylmyys ja ensimmäiset yöpakkaset.

IMG_20171112_084546

Ensimmäisenä kylmänä yönä lämpö tippui kolmeen pakkasasteeseen. Tämä ei vielä tehnyt näkyvästi tuhojaan ja yksi rocotokin näytti selvinneen. Tämän jälkeen seurasi pari yötä, jolloin pakkanen tippui jo yli viiden asteen. Tämä teki pitkälti myös selvää C. flexuosum chistä, vai tekikö sittenkään. Kolmen pakkasyön jälkeen tuli taas lämpimämpiä öitä ja “flexu” sai olla ulkona edelleen. Sitten mieleen juolahti, mitenhän kasvi mahtoi selvitä aikaisemmista pakkasista ja vein kasvin sisälle kasvihuoneeseen.

IMG_20171112_084647

Lehtiä tippui roimasti, mutta osa jäi kuitenkin kiinni kasviin. Muutaman viikon aikana oksien kärjet myös mustuivat. Ne olivat selvästi kuolleet.

Ilokseni havaitsin eilen kasvissa uutta kasvua. C. flexuosum selkeästi kestää pakkasta. Ilmiselvästi C. flexuosumin pakkasen kestävyys perustuu sen puumaiseen olemukseen. Se ei ole samanlainen kuin tavalliset chilit, jotka muistuttavat ruohokortisia kasveja. Ehkäpä se näin kestää jäätymistä tai ainakin osittaista jäätymistä. Tarinat kertovat vieläkin hurjemmista selviämisistä jossa pakkanen on ollut paljon paljon enemmän. Se, kestääkö C. flexuosum pitkään lepotilassa ja jäässä koko meidän pitkän talven, onkin sitten aivan eri juttu. Asia olisi projektin arvoinen, mutta haasteellinen ja pitkä.

Taksonomisesti C. flexuosum on kaukana C. pubescensista, jotka edustavat käytännössä chililajikkeiden ääripäitä. Kylmän ja myös talven kestävä chili olisi jotain erikoista, josta moni chiliharrastaja haaveilee.

IMG_20171112_084653

Kerro kommenttikenttään omat näkemyksesi, haaveesi tai jopa kokemuksesi chilien kylmänkestävyydestä. Oletko kenties yrittänyt kehittää kestävämpää lajiketta?

IMG_20171112_084715

torstai 9. marraskuuta 2017

Versoja itämään

Blogiyhteistyö: Siemenkauppa.com
MicroLeaf on pieni, rapea ja paljon ravintoaineita sisältävä verso tai lehti. Versot maistuvat  salaateissa ja voileivällä. Ne sopivat myös kalan ja lihan lisukkeeksi. MicroLeaf-siemenet kylvetään mullalla täytettyihin astioihin. Kun versot ovat noin 2–4 viikon ikäisiä ja 5–10 cm pituisia, ne ovat valmiita syötäviksi. MicroLeaf on siis helppo ja yksinkertainen tapa kasvattaa vitamiinipitoisia versoja ikkunalla talvellakin.





Nyt kun kasvukausi on ohi ja uusi kasvukausi siintää kaukana edessä, on hyvä aika laittaa vihreää kasvamaan. Versojen ja lehtien kasvatusta voi toki harrastaa ympäri vuoden, mutta tällaisessa arjen harmaudessa se piristää eniten.

Siemenkauppa.com lähti tuomaan vehreyttä arkeeni ja lähetti Nelson Gardenin MicroLeaf kasvatussetin. Mikrolehti-kasvatussetti sisältää valumakaukalon ja kolme kirkaskupuista kasvatuspurkkia. Suuressa (65x20cm) setissä voi kasvattaa useampia lajikkeita kerralla tai yhtä lajiketta paljon. Versojenkasvatuslaatikosta on olemassa pienempikin malli. Molemmat mallit ovat tukevaa muovia ja ovat konepestäviä.

IMG_1711-8194RAW
IMG_1711-8195RAW
IMG_1711-8198RAW
IMG_1711-8201RAW
Kasvatuslaatikot on suunniteltu käytettäväksi keittiössä ja sopivat erinomaisesti ikkunalaudalle. Valumakaukalon tukevuus mahdollistaa laatikoiden helpon ja tukevan siirtelyn. Tuuletusaukkojen ansiosta laatikoiden kosteutta on helppo säätää.

Aloita versojen kasvattaminen täyttämällä ojitetut istutuslaatikot mullalla. Tavallinen kukkamulta käy tähän hyvin. Itse käytin kukkamullan ja kookoksen sekoitusta. Versot nousevat helpommin hienojakoisesta mullasta, kuin esim. turpeesta.
Täytä laatikot, mutta jätä n. 1cm tyhjää laatikkoihin.

IMG_1711-8208RAW
Tutustu versojen siemenpussien kylvöohjeisiin. Jotkin siemenet saattavat tarvita esiliotusta, jolla nopeutetaan itämistä.

IMG_1711-8204RAW

Kylvä siemenet mullan pinnalle tasaisesti. Pussit sisältävät pääsääntöisesti yhden kerta-annoksen kasvulaatikkoon. Voit myös hieman porrastaa kylvöjä, jolloin kaikki versot eivät valmistu juuri samana hetkenä, ja näin voit nauttia tuoreista versoista pidempään.
IMG_1711-8209RAW

Paina siemenet tiiviisti mullan pintaan ja halutessasi peitä siemenet kevyesti mullalla. Kastele multa lopuksi kevyesti vedellä.
IMG_1711-8213RAW

Siirrä kylvös lämpimään ja valoisaan paikkaan. Käytä tarvittaessa lisävaloa. Varo kuitenkin suoraa auringonpaistetta. Pidä kylvös kosteana. Poista kansi kun versot ovat 1-2cm:n korkuisia. Sumuta 1-2 kertaa päivässä. Korjaa sato 2-4 viikon kuluttua. Osasta lajikkeista voidaan kerätä useampi sato. Tarkemmat ohjeet siemenpussin takaa.
IMG_1711-8216RAW
edf

lauantai 4. marraskuuta 2017

Maa-artisokkaa

Maa-artisokka (Heliantbus tuberosus) on monivuotinen auringonkukan sukulaiskasvi. Sen kukinto muistuttaa etäisesti auringonkukkaa, mutta auringonkukasta poiketen se kasvattaa maamukulan. Mukula onkin se osa joka maa-artisokasta syödään. Nimestään huolimatta maa-artisokka ei kuitenkaan ole sukulaiskasvi latva-artisokalle. Maa-artisokka kasvaa kaksi metriä korkeaksi ja omaa tukevan rungon, mutta sitä voidaan kuitenkin joutua tukemaan. Pitkä kasvusto antaa suojaa puutarhan herkemmille kasveille.

5-IMG_20171104_144959

Maa-artisokka on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, mutta toisissa lähteissä sen kerrotaan oleva lähtöisin Etelä-Amerikasta, Perusta. Se rantaantui Eurooppaan 1600-luvun alussa ja levisi nopeasti pohjoiseen. Maa-artisokka esiintyi Turkulaisen lääkäri Tillandzin kasviluettelossa jo aikaisin 1600-luvulla, jossa kerrottiin maa-artisokan viljelystä Turun seudulla. Maa-artisokka menestyikin hyvin pohjolassa sen hyvän kylmänkestävyyden ansiosta. Maa-artisokka oli suosittu, kunnes myöhemmin saapunut peruna syrjäytti sen.

4-IMG_20171104_144634

Maa-artisokka on ristipölytteinen ja sen lisääminen tapahtuu mukulasta. Mukulat istutetaan multavaan maahan, mutta se voi menestyä monenlaisessa maassa, kunhan ojitus on kunnossa. Parhain sato saadaan kuitenkin kuohkeasta, syvämultaisesta, hiekkaisesta ja voimakkaasta maasta. Mukulat istutetaan maahan 10-15cm:n syvyyteen myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, maan ollessa sula. Siemenmukulaksi voi käyttää vaikka ruokakaupasta ostettavaa mukulaa. Mukulaväli 30cm, riviväli 80cm. Maan pH7.

6-IMG_20171104_145110

Mukulat kehittyvät vasta syksyllä, syys-lokakuussa, kun maanpääliset varret ovat jo lakastuneet. Maa-artisokat voi nostaa maasta myöhään syksyllä niin pitkään kun maa on sulaa. Nostetut mukulat säilytettään viileässä, mielellään muovikalvolla suojattuna, jotteivat ohutkuoriset mukulat kuivu. Mukulat säilyvätkin parhaiten maassa ja loppusadon voi nostaa käytettäväksi myös aikaisin keväällä roudan sulettua, jolloin ne ovat jopa maukkaampia ja napakampia kestämään keittämistä. Mukulat voi säilyttää pakastimessa kevyen ryöppäyksen jälkeen. Jos satoa on tarkoitus kaivaa myöhemmin, kannattaa rungot leikata syksyllä 30cm tyngäksi, jolloin mukuloiden löytäminen myöhemmin helpottuu. Parhaimmat, keskikokoiset mukulat kannattaa säästää seuraavan kauden siemenmukuloiksi. Kukkien nypintä suurentaa mukuloita, mutta sitä ei yleensä tehdä, koska korkea maa-artisokkaryhmä muodostaa kukkiessaan kauniin kasviryhmän.

Maa-artisokan viljely muistuttaa perunaa. Sen hoito on helppoa ja parhaimmillaan maa-artisokka ei tarvitse lainkaan huolenpitoa. Jos maahan sekoitetaan voimakasta kompostia, lisälannoitus ei ole tarpeen. Muutoin keväisin lannoitteeksi riittää rakeinen kananlanta tai seoslannoite. Lannoitteena voidaan käyttää myös ruohosilppua, josta maa-artisokka saa tarvitsemaansa typpeä. Typen saanti on erityisen tärkeää loppukesällä ja syksyllä, jolloin mukuloiden kasvu on kiihkeintä. Rikkakasvit pidetään pois taimien juurelta ja taimet voi halutessaan mullata, kun varret ovat kasvaneet 45cm:n mittaiseksi. Multauksen jälkeen rikkakasveista ei enää tarvitse huolehtia.

3-IMG_20171104_144305

Maa-artisokkaa voidaan kasvattaa yksivuotisena, mutta normaali kierto on 2-3 vuotta. Jos Maa-artisokka on liian kauan samassa paikassa, sen mukulat alkavat jäädä vuosi vuodelta pienemmiksi. Kasvupaikan vaihdon yhteydessä on syytä kerätä myös pienemmätkin mukulat pois maasta. Muutoin näistä maahan jätetyistä mukuloista kehittyy tulevana kesänä uusi iso kasvi, joka nopeasti saavuttaa toisten kasvien seassa rikkakasvin statuksen.

2-IMG_20171104_144137

Maa-artisokkaa voi käyttää perunan tavoin ruuanlaitossa. Sitä voi käyttää perunamuusiin tai siitä voi valmistaa muusin itsessään. Parhaimmillaan se on keitettynä, voin kera nautittuna. Mukuloita voi käyttää keitoissa, paistoksissa ja raasteissa. Maa-artisokkakeitto on ehkä tunnetuin siitä valmistettu ruoka. Tärkkelyksen sijaan ne sisältävät inuliinia sekä jonkin verran hedelmäsokeria. Tästä syystä maa-artisokka sopii hyvin diabeetikon ruokavalioon. Inuliini ei kuitenkaan hajoa ruoansulatuksessa, koska ihmisellä ei ole ole inulaasi-entsyymiä. Inuliini kulkeutuu hajoamatta paksusuoleen, jossa bakteerit alkavat hajottaa sitä. Tästä voi aiheutua tottumattomalle runsaasti vaaratonta kaasun muodostusta. Kaasun muodostuksen pitäisi kuitenkin helpottua, kun maa-artisokkaa syödään useammin.

1-IMG_20171104_143651

Maa-artisokka on kestävä ja melko vapaa tuholaisista. Toisinaan sitä voi vaivata juurikirvat. Epäilys juurikirvoista kannattaa pitää aiheellisena, kun kasvi nuutuu ilman muuta selkeästi näkyvää syytä.

Lähteet: Suomalainen Piha ja Puutarha 951-20-5164-8, Hyvän sadon hyötypuutarha 951-37-3091-3, Auringonkukasta viiniköynnökseen - Ravintokasvit 951-0-21295-4, Keittiöpuutarhuri 951-1-17724-9, Keittiöpuutarha 978-951-1-24089-1, Otavan Puutarhakirja 951-1-11595-2
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...