keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Oldtimer Organic lannoite testiin

Helsingin Puutarhatarvike lähetti testiini Plant Magicin Oldtimer lannoitesarjan. Sarjan nimestäkin voidaan jo päätellä, että kyseessä on luomulannoite. Luomulannoittaminen ei ole oikein ollut oma juttuni, mutta tämän tilaisuuden myötä sitäkin on hyvä kokeilla.

Oldtimer Organic sarja koostuu kahdesta päälannoitteesta ja yhdestä päälannoitelisästä. Näiden lisäksi sarjaa on mahdollista täydentää eri lisäravinteilla ja vitamiineilla.

Oldtimer Grow on kasvun ajan lannoite, joka ei ainoastaan ruoki kasvia, vaan myös maaperän mikro-organismeja ja hyödyllisiä sieniä. Lannoite ei vain stimuloi kasvua, vaan myös sen yleistä terveyttä, makua ja aromeita.

Oldtimer Bloom on sadon ja kukinnan ajan lannoite. Sen koostumus takaa terveen ja hyvänmakuisen ja aromikkaan sadon. Se ruokkii myös maaperän mikro-organismeja ja hyödyllisiä sieniä kasvualustassa.

Organic PK 4-8 on sadontuoton ja kukinnan boosteri. Se lisää hedelmäntuottoa, kukintaa, väriä sekä sadon makua ja aromeita.

Granules on mykorritsa ja hyötymikrobivalmiste. Jauhetta käytetään ruukutuksen yhteydessä luomaan kasvualustaan hyvä mikrobi- ja sienijuurikanta. Tämä parantaa kasvinvesitaloutta kasvaneen juuriston ansiosta.

Root Stimulant on juuriston boosteri. Se nopeuttaa juuriston kasvua ja auttaa sitä palamaan stressistä. Lisää juuristoalueen terveydentilaa ja paksuutta.

Bio-Silicon antaa suojaa tuholaisia ja voimakasta valoa vastaan. Se myös estää oksistoa katkeamisilta vahventamalla soluseinämiä. Erinomainen hyöty silloin kuin kasvusto on tiheää ja satoa on oksistolla paljon.

Evolution on kasvin herättäjä, joka auttaa kasvia palaamaan eri stressitiloista ja kiihdyttää sen tekemään uusia silmuja. Vahvistaa ja nopeutta kasvin kasvua.

Veg Boost antaa potkua kasville ja herättää sen kasvuun esim. istutuksen jälkeen. Räjäyttää päätesilmun kasvuun, nostaa stressin kestävyyttä, nostaa juurikasvua, vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja parantaa niiden imeytymistä.

Biowetter auttaa kasvia toipumaan kuumasta, kylmästä, fyysisistä vaurioista, myrkytystilasta ja uudelleen istuttamisesta. Se poistaa pintajännitystä, jolla on lehtilannoitusta ja kastelua parantava vaikutus.

Oldtimer Magnesium on orgaaninen magnesiumlannoite. Se estää ja auttaa nopeasti magnesiumin puutostiloissa. Käytettäessä ennaltaehkäisevästi, se parantaa myös PK-boosterin tehokkuutta.




Miettisin pitkään sitä minkä kasvin kanssa lähden kokeilemaan Oldtimer-sarjaa, koska kasvin piti olla mullassa tai turpeessa ja poissa automaattikastelun piiristä. Lopulta tilanne ratkesi yllättäen kun ulkokasvatukseen päätyi neljä tanskanvienti tomaattia.

En ole koskaan oikein ymmärtänyt ulkomaisten lannoitteiden antotaulukkoja ja niiden viikkojakoja. Kasvit kun eivät kasva millään sellaista vauhtia kuin taulukot antavat luvan ymmärtää. Niinpä niiden suhteen pitää soveltaa melko paljonkin. Koska orgaaniset lannoitteet ovat hieman “kankeita” johtuen ravinteiden raaka-aineista, tulee ravinteiden annostuksesta poikkeava siihen mitä olen yleensä tottunut näkemään ja antamaan. En anna tämän hämätä, vaan yritän noudattaa Plant Magic ohjeistusta annostuksia…

…kahden tomaatin kanssa. Plant Magic ohjeet Oldtimer sarjalle ovat jonkin verran muuttuneet ja netistä onkin löydettävissä muutamia eri ohjeistuksia. Ja koska hieman vierastan anto-ohjeistuksia ja niiden tuloksia teen kahdelle tomaatille oman mixin, joka vastaa pääravinteiden osalta jotain johon olen tottunut.

Kahden vasemman puoleisen tomaatin kanssa tulen seuraamaan mahdollisuuksien mukaan Plant Magicin ohjeistusta. Alla olevat kaksi taulukkoa on parsittu kasaan Plant Magicin sivuilta löytyvän aikatauluohjeistuksesta.




Pääravinteiden osalta Oldtimer annostelu näyttää tältä Bloom ajanjaksolla



Kokeellinen oma annostukseni näyttää käyränä tältä.

Oma annostus on koitettu pitää typen ja fosforin suhteen maltillisempana. Nähtäväksi jää kumpi toimii paremmin. Organic PK:n suhteen on heti huomattava, että se on pakkauskokona suunniteltu kulumaan suhteessa vähemmän kuin Grow ja Bloom. Näin ollen oma annostus ei ole parhain kun otetaan huomioon pakkauskoot. Todennäköisesti tulen vielä viilaamaan omaa annostusta jonkin verran tämän hetken tilanteesta.


lauantai 26. toukokuuta 2018

Okat ulos ja ruukunvaihto

Toinen okakausi etenee mallikkaasti. Syy hyvään okien kasvuun on viime vuoden mukuloissa, jotka olivat hyvin suuria. Myös myöhästetty startti on ollut eduksi kasvulle.

Okat vaativat paljon valoa ja aikainen kasvun aloitus sisätiloissa voi teettää vain pitkää ja honteloa vartta. Siitä ei periaatteessa ole sen suurempaa haittaa kuin lakoontuminen, mutta olen havainnut maanpäällisen osan vaikuttavan merkittävästi maanalaiseen osaan, jolla okan kohdalla on suurin merkitys sadon kannalta.

Okat kasvoivat pitkälti oman onnensa nojassa veranalla, muiden asioiden viedessä suuremman huomion. Oli kuitenkin kiva havaita, että kehitys oli ollut positiivinen. Elinvoimaisuuden takana ovat suuret siemenmukulat ja runsaamman puoleinen valo.

Okat pitävät hyvin vettäläpäisevästä maasta. Niinpä niille tehtiin sekoitusta, joka koostui 1 osasta hiekkaa, 2 osasta peltomultaa ja 4 osaa viime vuonna käytettyä kasvuturvetta. Seoksesta tuli hiekkainen ja erittäin painava. Paino onkin eduksi, jolloin tuuli ei pääse kaatamaan purkkeja.

Vaikka okat pitävät kuivahkosta maasta, osaavat ne kyllä ilmaista mielensä jos maa kuivuu liiaksi. Lannoitusta okalle ei juurikaan kannata laittaa ja ennemmin suosii nopeasti veteen liukenevia hieman kaliumvoittoisia lannoitteita muutamia kertoja kaudessa.



Kaikki okat laitettiin tänä vuonna samanlaisiin purkkeihin. Periaatteessa oka menee kyllä kohopenkissä avomaallakin, mutta loppukaudesta ulkoilman kylmyys tulee vastaan juuri silloin kuin juurimukuloiden pitäisi kasvaa ja turvota. Niinpä okat pitää olla nostettavissa sisälle kasvihuoneeseen hallaöiden tullessa. Oka ei kaipaa kylmää, vaikka näin väitetään, vaan oka kaipaa lyhyttä päivän pituutta.
Lyhyt päivänpituus vasta laukaisee mukulatuotannon.

Purkiksi valikoitui 20 litran kukkaruukut. Oka kykenee kyllä kasvattamaan juuria 60l saaviinkin erittäin kiitollisesti, mutta suurin osa siinä on kuitenkin turhaa. Parhain vaihtoehto okalle voisi olla kangasruukku, joka olisi 25-30cm korkea ja halkaisijaltaan 40cm. Oka kun ei kasvata mukuloita syvälle, vaan leveälle ja melko pintaan.


Oka ei pidä märästä kasvualusta, tummuneet juuret ovat tästä merkkinä


Okan voi istuttaa syväänkin, koska oka kasvattaa herkästi juuria varsista


Syvälle istuttaessa multa tukee varsia ja muodostaa lisää juurakkoa


Okat viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla

torstai 24. toukokuuta 2018

Herneet maahan


Tämän kesän hernelajikkeet: Markana ja Kelvedon Wonder

Lämpö on hellinyt jo pitemmän aikaa ja lämmin on puskenut kevättä kovaa vauhtia eteenpäin. Suorakylvöt tehdään monesti vasta lämmenneeseen maahan. Herne vaatii noin 10°C lämpöisen maan, jotta itäminen onnistuu.  Mutta onko maa jo näin lämmin?


Digitaalimittari mittaamassa maan lämpötilaa

No olihan se. Kalseasta aamusta riippumatta maa oli lämmin. Anturit oli upotettuna 3:n ja 5:n senttimetrin syvyyteen, eli herneen kylvösyvyyteen. Maan lämpö oli itse asiassa hieman yllätys, mutta nyt se on sitten ihan oikeasti varmistettu. Päivällä samaisissa syvyyksissä olikin sitten jo 20 astetta lämpimämpi.

IMG_20180523_153752
Herneitä kannattaa liottaa pari tuntia ennen kylvöä

Jotta herneiden itäminen olisi parempaa ja nopeampaa, niitä kannattaa liottaa pari tuntia. Ohjeet liotuksesta vaihtelevat puolesta tunnista aina yön yli. Liiallinen liotus voi heikentää taas itämistä ja johtaa siemenen halkeamiseen. Näin ollen parin tunnin liotus riittää.

Lajikkeiksi valikoitui täksi kesäksi Markana ja Kelvedon Wonder. Molemmat ovat silpoydinherneitä, eli ns. perusherneitä. Viime vuonna hernelajikkeita oli muutama enemmän ja joukossa oli pari oikein makoisaa ja hyvää lajiketta. Ikävä kyllä suurin osa herneistä olivat sitten lajiketta joka kasvatti suuren palon ja erittäin hitaasti herneitä palon sisään. Lajike ei myöskään kestänyt sadetta, vaan varret kellastuivat ja palot alkoivat mädäntyä. Niin ja tietysti lajikkeet menivät kylvössä sekaisin. Vaikka lajiketietoja ja kuvia vertailtiin, ei lajikkeita kyetty yhdistämään siemenpusseihin. Lopulta jopa tuntui, että jossakin pussissa olisi ollut täysin eri hernetyypin herneitä. Niinpä tästä johtuen valitsimme tälle kaudelle täysin uudet lajikkeet. Varmuuden vuoksi.

Markana
Helppohoitoinen, runsassatoinen, maukas. Harvalehdistö, vastustuskykyinen taudeille.

Kelvedon Wonder
Tunnettu, varhainen, runsassatoinen. Hyvä vastustuskyky tauteja vastaan. Ei pidä kylmästä, joten vaatii kasvuharson viileyttä vastaan. Voi pärjätä ilman tukea.


Herneille tehtiin tällainen tuki tänä vuonna

Sillä aikaa kun herneet ovat turpoamassa, on hyvää aikaa valmistella kylvöpaikka. Herne on suhteellisen vaatimaton maan suhteen, mutta sen pitää olla kuohkea. Pelto olikin muokattu jo ennen vappua, jolloin sitä myös hieman kalkittiin. Tästä saakka maa on levännyt ja hieman tiivistynyt. Ensimmäiseksi valittiin paikka herneelle. Herneen paikkaa kannattaa vaihtaa vuosittain. Sitten paikalle lyötiin tolpat tuille ja tukien väliin viritettiin verkko. Herneet päätettiin kylvää harvakseltaan verkon molemmin puolin, joten aidan kummallekin puolelle tuli vaot. Vaot pitää kastella hyvin ennen kylvöä.



Näiden herneiden kylvösyvyydeksi ilmoitettiin 3cm ja väliksi 6cm


Kun kylvöt oli tehty, herneet peitettiin ja maata tiivistettiin hieman. Tämän jälkeen maata kasteltiin vielä lisää. Viime aikoina ei ole satanut, joten maa oli todella kuivaa ja vettyminen vie yllättävän paljon aikaa ja vettä.


Lopuksi kylvösalue peitettiin harsolla. Harso pitää mullan lämpimänä, mutta estää myös lintuja kaivamasta herneitä ylös. Nyt sitten vain odotetaan itämistä.

tiistai 22. toukokuuta 2018

Luomussakin voi olla myrkkyjäämiä!

Artikkelia muokattu alkuperäisestä sen aiheuttaman palauteen takia.
Näin ollen asian johdanto ja se miksi lähdin asiaa selvittämään, on jätetty pois.


Otsikossa asia onkin tiivistetysti. Siis myös luomumullassa ja lannoitteissakin voi olla myrkkyjäämiä. Kirjoituksen ei ole tarkoitus provosoida tai mustamaalata luomua, vaan herättää vain ajattelemaan että voi olla mahdollista, ettei luomumerkintä ole 100% tae myrkyttömyydestä.

Luomulannoitteissa käytetään lannoitukseen eläinten lantaa ja prosessiteollisuuden jätteitä, jotka voivat sisältää torjunta-ainejäämiä. Luomulannoitteet voivat myös koostua eksoottisista aineista, kuten kaakaon kuoresta, melassia tai vaikkapa soijarouheesta.
Monen luomulannoitteen alkuperä onkin Suomen ulkopuolella.

Vaikka eläinrehun voisi mieltää torjunta-aineettomaksi ja sopivaksi lannoittamiseen, niin näin ei välttämättä ole. Pelkästään rehuksi tarkoitetun aineen torjunta-ainejäämiä ei tarkkailla, eikä Evira ole asettanut rehulle torjunta-ainemäärän raja-arvoja.


Näin vastasi Eviran rehujaos:
”Yleinen periaate on, että rehut eivät saa aiheuttaa haittaa eläimille, ihmisille eikä ympäristölle, ja siksi monille rehuissa mahdollisesti esiintyville haitallisille aineille, kuten esim. raskasmetalleille ja dioksiineille, onkin rehulainsäädännössä määritelty sallitut enimmäispitoisuudet tai niitä ei saa olla rehuissa lainkaan, kuten salmonellabakteerit. Kasvinsuojeluainejäämille ei toistaiseksi ole asetettu sallittuja enimmäisrajoja vain rehuna käytettävissä tuotteissa. Jos tuotetta käytetään sekä rehuna että elintarvikkeena, kuten esim. viljat, voidaan rehujen jäämiä peilata elintarvikkeille asetettuihin rajoihin. Eviran rehuvalvonnassa tehtyjen kasvinsuojeluainejäämäanalyysien perusteella on havaittu, että jäämät rehuissa ovat olleet hyvin pieniä ja pääasiassa niitä ei todeta lainkaan.”

Siis elintarvikeessa ei saa olla torjunta-ainejäämiä, mutta rehussa ei ole edes määriteltyjä raja-arvoja! (Sivuhuomautuksena, että mm. koirien ja kissojen ruuat määritellään rehuksi!)
Olin täysin pöyristynyt vastauksesta, koska olen ollut siinä käsityksessä, että rehut ovat puhtausvaatimukseltaan lähes ihmisruuan tasoisia, mutta näin ei olekaan.


Jotkin rikkakasvientorjunta-aineet kulkeutuvat eläimen suoliston läpi muuttumattomina. Tälläisiä ovat mm. pyralidi-myrkyt. Glyfosaattien on myös todettu kulkeutuvan lantaan.

Näin vastasi Eviran lannoitejaos:
”kuten rehut myös lantapohjaiset lannoitevalmisteet saattavat sisältää vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita, jo siitä syystä, että osa rehun sisältämistä kasvinsuojeluaineista kulkee eläinten ruoansulatuskanavan läpi lähes muuntumattomana. Lannoitevalmistelaissa ei ole raja-arvoa kasvinsuojeluainejäämille, koska on katsottu, että niiden sääntely kemikaali- ja elintarvikelainsäädännössä on riittävä. Lannoitevalmistelaki kuitenkin edellyttää, että lannoitevalmiste on turvallinen ja käyttötarkoitukseensa sopiva. Tuotteen laadusta vastaa sen valmistaja tai maahantuoja.”

Siis hetkinen?!
”Lantapohjaiset lannoitevalmisteet saattavat sisältää vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita”
Koska luomuvalmisteet lannoitetaan tai valmistetaan useasti jollakin lannalla tai teollisuuden prosessijätteellä, voivat torjunta-ainejäämät olla mahdollisia.

Koska väite kuulostaa hullulta ja epäuskottavalta, kysyin asiaa erikseen vielä Eviran luomujaostosta.

”Olenko käsittänyt oikein, ettei luomulannokkeita ja kasvualustoja tutkita torjunta-ainejäämien varalta, koska niille ei ole lainsäädännössä annettu raja-arvoja?”

Näin vastasi kysymykseeni Eviran luomujaos:
”Kyllä, eli mahdollinen tutkiminen ja seuranta on lannoitevalmistajien omalla vastuulla.”
“Jos luomussa käytettävien kasvualustojen torjunta-ainejäämät olisivat erityinen ongelma, olisi ongelma myös tavanomaisessa tuotannossa. Sellaisesta minulla ei kuitenkaan ole näyttöä, mutta jos olisi, olisi kyseessä ilman muuta vakava asia.”

Tiivistetäänpä asia:

Rehuissa saa siis olla torjunta-aineiden jäämiä.
Luomulannoitteissa ja kasvualustoissa voi olla torjuta-aineiden jäämiä.
Torjunta-ainejäämiä tutkitaan vain elintarvikkeista.

Jos epäilet esim. pyralidimyrkytystä missä tahansa kompostia, lantaa prosessiteollista jätettä sisältävässä tuotteessa, se voi olla täysin mahdollista.

Jos tahdot olla täysin varma tuotteesi myrkyttömyydestä, kysy valmistajalta eräkohtaisia tutkimustuloksia myrkyttömyydestä ja viittaa tähän artikkeliin ja Eviran kommentteihin. Kun vaadit 100% puhdasta, ei tutkimustulosten vaatiminen ole liioiteltua.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Tomaatin sidontaa ja istutusta peltoon

Tomaatit ovat olleet nyt kasvihuoneessa kuukauden verran ja lopullisissa ruukuissaan ne ovat olleet lähes kaksi viikkoa. Ongelmien takia niiden kanssa on joutunut hieman jarruttelemaan normaalista aikataulusta. Nyt pituuskasvu jo alkoi kaatamaan tomaatteja.

Kasvihuonekasvattajien suurin ongelma on tila. Tilaa on aina liian vähän. Joku tosin voisi sanoa taimiakin olevan liikaa suhteessa tilaan. Mutta tämä on pitkälti mielipidekysymys, johon jokaisella on oma kantansa. Vaikka kaikki taimet saisi väen vängällä tungettua kasvihuoneeseen keväällä, edessä onkin ongelmia kun kasvit kasvat suuremmiksi.

Teimme jo ruukkumäärästä suunnitelmaa talvella kun kartoitettiin kylvötarpeita, mutta kovinpa suunnitelmat olivat jälleen unohtuneet. Kasvihuoneen seinustat alkoivat täyttyä ja ruukut olivat kiinni toisissaan. Niinpä oli tehtävä jälleen radikaaleja päätöksiä. Ruukkujen väliin päätettiin jälleen jättää 20cm tyhjää, joka tekee tomaattien runkoväliksi n. 50cm.

Mitä harvempi kasvusto, sen vähemmän ongelmia syksyllä. Liian tiheä kasvusto onkin monen puutarhurin perisynti, mutta annettakoon se anteeksi. Myös itselle. Tiheän kasvuston huonona puolena on vähentynyt ilmankulku ja pimeys. Nämä tuovat mukaan äkkiä tuholaiset ja sienitaudit. Ja vaikuttaahan tiheys suoraan myös kasvien kasvuun ja valon saantiin. Satoa on tällöin odotettavissa vähemmän.

Ensimmäiseksi kasvihuoneesta rankattiin heikommat taimet pois. Sitten päädyttiin jättämän pois lajikkeet jotka sietäisivät paremmin ulkoilmaa, eli viileämpää. Parin vekslauksen jälkeen ruukkuväli toteutui jokaisessa välissä ja kasvihuoneeseen jääneet lajikkeet sekä ulos vietävät lajikkeet tyydytti kaikkien osapuolten mielipiteitä.


Lopulta kasvihuone järjestyi ja tomaatit saattoi naruttaa lopullisille paikoilleen

 


Koska ylimääräisille tomaateille ei ollut muuta paikkaa, ne päätettiin istuttaa peltoon. Pellolle päätyi lopulta kaikki (2x) Alaska- ja (3x) Sub Arctic Plenty-tomaatit. Näiden lisäksi joukkoon päätyi yksittäiskappaleet Citrinaa, Karkianoa ja Blushia.




Tomaateille kaivettiin syvä kuoppa ja sen pohjalle heitettiin reilu lapiollinen viime vuoden kasvihuoneturvetta. Turve on vieläkin erittäin ravinteikasta, koska se käsiteltiin viime kaudella hitaasti sulavilla lannoitteilla, mutta tomaatteja ravittiin kuitenkin aktiivisesti kaudella. Turpeen päälle heitettiin kerros Plant Magicin Oldtimer Granules mykorritsoja.

Mykorritsat ovatkin siellä parhaimmillaan missä kastelua ja lannoitusta suoritetaan vähemmän ja juuristolla on enemmän tilaa levitä. Näin kasvi saa sienijuurten avulla kaipaamiaan ravinteita ja kosteutta helpommin.

Tomaattien juuret ovat kasvaneet kahden viikon aikana fantastisesti, vaikka kasvu pysähtyi latvojen rullauksesta saakka. En osaa sanoa onko tämä mykorritsan vai kasvualusta sekoituksen ansiota, vaiko molempien. Juuriston laajuus ja tiheys oli kuitenkin poikkeavan positiivinen yllätys jo tässä vaiheessa ja näin nopeasti.


Lopuksi maan tiivistys ja runsas kastelu. Polttovaurioiden ja kylmän yön varalta, tomaatit saivat vielä päälleen kasviharson.



Alaskan taimet kehittyivät todella heikosti, mutta kaksi onkin sitten kasvaneet muita paremmin. Näissä onkin jo kivan kokoiset raakileet.

torstai 17. toukokuuta 2018

Naurista ja papua

Kaskinauris ja taitepapu saivat luvan olla viimeiset esikasvatettavat sisätiloissa. Nämä olisivat saaneet esikasvaa lämpimässä kasvihuoneessakin, mutta kurkkujen ohella nämä menevät vaivattomasti sisälläkin. Toivottavasti lämmin ja tasainen lämpötila tuottaa nopeasti tulosta.

IMG_20180513_174600

Kaskinauris, Enon kanta on vanha maatiaislajike. Nimensä se on saanut kaskesta, koska naurista on kasvatettu monesti ensimmäisenä kasvina kaskimaassa. Kaskettu pelto sisälsi runsaasti puun tuhkaa ja nauris viihtyykin tuhkaisessa maassa. Kaskinauris saa koko kauden tarvitsemansa ravinteet, kun 10m2:lle levitetään 1-2kg puhdasta puutuhkaa.

Nauris voidaan esikasvattaa sisällä ja siirtää ulos 2-3 viikon päästä kylvöstä. Nauris voidaan kylvää myös suoraan peltoon suorakylvönä, mutta tällöin pellon pitää olla lämmennyt. Esikasvatetulla ryhmällä onkin tarkoitus varhaistaa satoa ja tehdä toinen kylvö suoraan peltoon, kun esikasvatetut on ensin karaistu ja sitten istutettu maahan.

IMG_20180513_180822
Kokoeroa mustien nauriiden ja valkoisten papujen siementen välillä

Taitepapu, Ferrari on Lord Nelsonin Top Veg valinta, eli kyseessä on suosittu ja hyvä lajike. En ole erityisemmin mikään papujen ystävä, mutta taitepapu maistuu. Taitepapu on monille tuttu kaupan pakastealtaan sekavihannespussista, jossa pavut on pätkitty pieniksi paloiksi. Taitepapu eroaa tavallisesta pavusta sillä, että se syödään palkoineen.

Vaikka nyt lämpimät kelit ovat lämmittäneet erittäin tehokkaasti peltoa, päätettiin pavutkin esikasvattaa sisällä. Pavut olisi voinut jo vallan hyvin kylvää suoraan maahan, mutta esikasvatuksella toivotaan hieman nopeutusta suhteessa sadon saamiseen.

IMG_20180513_181435
Kylvökset tehtiin Novarbon kylvömultaan


IMG_20180516_194504
Nauriit olivat kahden päivän päästä jo ylhäällä

maanantai 14. toukokuuta 2018

Kurkkua ja kurpitsaa

Kesäiset, jopa helteiset säät ovat hellineet eteläistä Suomea jo viikon verran. Tämä on edistänyt kevättä roimasti ja kesäkin on aivan nurkan takana.



Vaikka lämpimät ilmat houkuttelevat kylvämään ulos, pitää kuitenkin muistaa ettei maa ole mitenkään erityisen lämmin. Kylmät yöt viilentävät tehokkaasti päivällä lämmenneen pintamaan ja kylmä yö ei muutoinkaan ole eduksi lämmöstä pitäville kasveille.
Edessä on siis viimeisimpiä esikasvatettavien kasvien kylvöt.



Poiketen aikaisemmista vuosista, päätin aloittaa avomaankurkut ja kurpitsat sisätiloissa.
Koska TomatoEdenin tomaatit tuntuivat kärsivän koko taimikasvatusajan ja niiden tyvetkin vaikuttivat olevan jokin sienitaudin hallussa, päätin aloittaa kylvöt puhtaalta pöydältä.
Tämä tarkoitti pöydän ja tarvikkeiden pesua. Pesun jälkeen desinfioin tarvikkeet vielä Virkon S aineella, joka tappaa mm. viruksia, bakteereja ja sieniä hapetusreaktiolla.

Nyt siis kylvämään avomaankurkkua ja kurpitsaa. Näille sopiva esikasvatusaika on 2-4 viikkoa ennen ulossiirtoa. Voidaan siis olettaa, että nämä saataisiin ulos noin kesäkuun puolivälissä. Kesäkuut ovat olleet viime vuosina melko viileitä, mutta sentään sopivia. Muutaman viikon esikasvatuksella päästään mukavasti muutama viikko eteenpäin ja samalla yli luvatun viileämmän jakson yli. Kun aika koittaa, pitäisi ulkonakin olla sopivaa.

Tänä vuonna kaikki kurpitsalajikkeet ovat uusia. Lord Nelsonin Nelson F1 on uutuus jo lajikkeenakin. Tämä jättikurpitsa muodostaa lihaisan sisustan. Se muistuttaa myskikurpitsaa ja sopiikin käytettäväksi moniin ruokiin.

Sperlin Gran Gigante on oikea jättikurpista. Jättikurpitsan saa kasvatettu, kun jättää kasviin vain yhden hedelmän kasvamaan. Vaihtoehtoisesti antamalla kaikkien kehittyneiden hedelmien kasvaa, saa useampia pienempiä. Jättiläismäisen kurpitsan kasvatus on kiva kesäprojekti lapsille. (Onpa siemenet kiinnostaneet kissaakin.)

Lord Nelson Partenon F1 on Nelson Gardenin Top Veg valinta. Eli kyseessä on suosittu ja erinomaiseksi havaittu lajike. Se on aikainen ja partenokarppinen. Se siis sopii kasvihuoneviljelyynkin, koska se ei vaadi hyönteispölytystä.

Avomaankurkkujen suhteen luovun lopulta yrittämästä niitä vesiviljelyssä. Niinpä päätin palata kokeelliselle linjalle ja kokeilla useampia lajikkeita.

Harmonie RZ, peitattu ammattisiemen. Erinomainen itävyys ja erinomainen kurkku. Erittäin helppo ja varma. Tämä lajike on pelastanut sadon jo monena kautena. Partenokarppinen ja karvasvapaa.

Kecskeméti Keseredésmentes, aikainen, korkeasatoinen, partenokarppinen, sopii säilöntään ja on kestävä härmää ja viruksia kohtaan.

Megyer f1, vahvakasvuinen, partenokarppinen, rapea, taudinkestävä, karvasvapaa.

Mohikán f1, melko aikainen, partenokarppinen, homeen ja kestävä härmää ja viruksia kohtaan, säilöntään.

Restina f1, Lidlin siemenvalikoimista. Kestävä ja satoisa. Härmänkestävä.

Vorgebirgstrauben, Lidlin siemenvalikoimista. Ristipölytteinen. Tuottaa satoa pitkään.

Avomaankurkkuja meni kennoihin sellaisissa suhteissa, että päätin tasoittaa puoliksi täyttyneen kennon vielä yhdellä lajikkeella. Täydentäväksi lajikkeeksi siemenkätköistä löytyi Reinin rypäle nimisiä kurkkuja. Siemenet ovat vuodelta 2005, joten siementen itävyys jännittää. Reinin rypäle on nopeakasvuinen, ristipölytteinen, perinteikäs lajike.

Reinin rypäle tunnetaan myös nimellä Rhensk druv Hg. Mitä ilmeisemmin lajike on vielä sama kuin Vorgebirgstrauben.



Kurpitsan siemenet kylvetään 2-3cm:n syvyyteen

Kylvömultana käytin Jarvenkyla Oy:lta saamaani Novarbon kasvualustaseosta Kylvöseos (ORG.?), joka on luomuyhteensopiva.

En ole aiemmin käyttänyt tätä tuotetta ja odotan mielenkiinnolla sen toimivuutta. Turvepohjainen seos on tarkoitettu ammattikäyttöön. Se sisältää mm. vaaleaa rahkaturvetta, hiekkaa, broilerinlantaa ja puunkuorta. Mukana on myös Gliocladium SP. hyötymikrobi. N-P-K 100-70-400 mg/l , pH 6,2, kalkki 4kg/m3, johtokyky: 30mS/m.

Näiden numeroiden ja tietojen valossa tuote on hyvin lähellä Novarbon tytäryhtiön Bionin kuluttajille tarjoama Biolan Biolan Kylvö- ja Taimimultaa, jollei kyse ole jopa aivan samasta tuotteesta. Poikkeuksena on mykorritsan nimellinen puuttuminen tästä tuotteesta.
Novarbon infoon verraten eri johtokyky (25mS/m) sekä pH (6,5-7,0) hämmentävät.

Kuluttajatuotteeseen verrattuna eroa löytyy lannoitusohjeesta, jossa lannoittaminen kehotetaan aloittamaan heti istutuksen jälkeen. Lisäksi tuotteelle annetaan lyhyt varastointiaika (3kk lannoitetuille, 6kk lannoittamattomille). Kun pakkauspäivää verrataan varastointiaikoihin, oletan tuotteen lähteneen “vanhana” jo tehtaalta.

Koska netti on tänä keväänä täyttynyt valituksista Biolanin kylvömullan huonosta toimivuudesta ja sen mukanaan tuomista harsosääskiarmeijoista, toivon todella, ettei tämä tuote olisi samaa kuin kuluttaja tuote. Ongelmia on ollut tälle kaudelle jo tarpeeksi.


Kylvökset saavat olla pimeässä muutaman päivän ja sitten aloitetaan normaali valotus

lauantai 12. toukokuuta 2018

Melassi myrkyllistä?

Viime päivityksessäni harmittelin tomaattien latvojen käpertymistä. Ongelmat alkoivat kun tomaatit ehtivät olla kasvihuoneessa noin 2 viikkoa. Tällöin tomaattien latvat alkoivat ruttaantua tai nouseva kasvu muistutti lähinnä maasta nousevaa saniaista.


Tomaattien lehdet rullautuivat latvan osalta lopulta kaikissa tomaateissa

Olen normaalin lannoittamisen yhteydessä käyttänyt Suomen Rehun Farmarin seosmelassia. Annosteluohjeen sovelsin monista netistä löytyvistä. Melassi on erittäin käytetty lannoite luomulannoitteissa sen sisältämän kaliumin takia. Kun melassin käytön lopettaminen ja uudelleen ruukuttaminen ei auttanut tilanteeseen, olin yhteydessä Hankkijaan, jonka omistuksessa Suomen Rehu on. Sain Hankkijalta ravinnesisällön, jotta pystyin laskemaan tarkemmin mitä annostuksessani oli oikein ollut.



Luvut yllättivät. Kun tämä kaikki lisätään olemassa olevan lannoituksen päälle, muuttaa se jo paljonkin suunniteltua lannoitusta. Melassin takia kaliumin määrä nousi huomattavasti ja muutti kevyen taimivaiheen typpekkäämmän typpi-kalium suhteen lähes päälailleen. Ravinteiden arvot olivat kuitenkin vielä siedetyllä tasolla ja näin ollen mitään myrkytykseen viittaavaa ei olisi pitänyt näkyä.

Melassi on erittäin käytetty lannoite ja sain siitä jopa suosituksenkin eräältä puutarha-alan yritykseltä. Miksi sitten ongelmia, jos ongelmien nyt odotetaan liittyvän juuri tähän melassiin? Sokerijuurikkaasta valmistettu melassi sisältää myös natriumia ja klooria.

Kloori kuulostaa hyvin vaaralliselta, kun puhutaan lannoittamisesta. Niin yllättävää kuin se onkin, kloorilla voi lannoittaa… tai siis sitä voidaan antaa kasveille melko paljonkin.

Kalsiumin vajausta voidaan korvata “maantiesuolla”, eli kalsiumkloridilla. Aine on siis samaa jolla estetään hiekkateiden pölyämistä kesäisin. Aineesta on toki omat agri-versionsa, mutta eroaa vain puhtaudellaan maantiellä käytettävästä versiosta. Kirjoittelin kalsiumkloridista jo 2015 ja tuolloin laskeskelin, että klooria saisi antaa maksimissaan jopa 142mg kasville päivässä kahden viikon ajan. Kun melassin joukossa on ollut nyt 8,5mg klooria litrassa ja kastelua on tapahtunut n. 2dl ja vaikkapa joka toinen päivä, tulee 2 viikon kloorisummaksi 12mg. Isokokoiselle kasville 2 viikon kloorisumma saa olla maksimissaan 2000mg. Eli kertynyt kloorimäärä on hyvin vähäinen.


Vaurioita kurkun lehdessä

Kurkku on klooriherkkä kasvi ja siinä näkyy helposti polttovioituksia. Kasvihuoneen vesiviljelyssä olleet kurkut ovat saaneet melassia vain hyvin vähän ja tämänkin kun kippasin puolikkaan saavin vesisäiliön pohjalle, jonka päälle kaadoin 150l puhdasta melassitonta lannoitevettä. Lopullisen veden klooriarvoksi oli laskettavissa 1,2mg/l. Kasville kertynyttä kloorimäärää on vaikea arvioida tässä tapauksessa. Vesijohtoveteen verrattaessa, on kloorin määrä edelleenkin yli kaksi kertainen verrattuna suurimpaan lisättävään kloorimäärään normaalitilanteessa (0,5mg/l). Kurkun lehtien palovammat voivat siis olla seurausta liian korkeasta kloorimäärästä.

Natriumin osalta ei taas kerrota sen vaikutuksia tomaattiin ja minkälaisia annostuksia sitä saisi olla. Natrium on joidenkin kasvien tarvitsema ravinne, joista sokerijuurikas lienee tunnetuin. Natriumia on tomaateille kertynyt arvioiden mukaan suunnilleen saman verran kuin klooria.

Nostaessani tomaattien latvarullauksen esillä puutarharyhmässä, nousi esille myös aminopyralidi saastuminen (aminopyralid contamination). Aminopyralidi on rikkakasvimyrkky, joka vaikuttaa leveälehtisiin kasveihin. Sen aiheuttamat vauriot ovat hyvinkin samanlaisia kuin omissa tomaateissani. Aminipyralidi aiheuttaakin vioituksia tomaattiin, perunaan ja papuihin. Aminopyralidia käytetään vilja-, öljy- ja sokerijuurikasviljelyksillä rikkakasvien torjuntaan. Myös klopyralidia sisältäviä rikkakasvintorjunta-aineita käytetään, ja myös niillä on samanlaisia vaikutuksia tomaattiin. Klopyralidin aiheuttamat (clopyralid contamination) vauriot ovat hyvin samankaltaisia.

Vaikka aminopyralidimyrkytys yhdistetään yleensä lantaan tai kompostiin, on nyt oletuksena, että sokerijuurikkaasta on ollut pyralidi-yhdisteitä, jotka ovat kulkeutuneet koko prosessin läpi hajoamatta juurekkaasta aina melassiin. Melassi on karjanrehua ja näin ollen tuntuisi omituiselta, jos sisältö sisältäisi rikkakasvimyrkkyjen jäämiä. Laitoin asiasta kuitenkin selvityspyynnön Hankkijalle.

Jos melassi todella sisältää rikkakasvimyrkkyjen jäämiä, olisi kiva tietää kuinka paljon ja mikä määrä aiheuttaa tomaatille vaurioita. Saahan vesijohtovedessäkin olla hyvin paljon vaarallisia raskasmetalleja, kunhan niiden määrät alittavat määrätyt raja-arvot.


Kukkaset ja muut kasvit voivat melassista huolimatta hyvin

Vaikka kaikki kasvihuoneen kasvit ovat saaneet samaa melassilla terästettyä lannoitevettä, ei vaurioita näy kuin tomaateissa. Kurkkujen osalta vauriot ovat osittain sekundäärisiä. Tällä hetkellä pidättäydyn käyttämästä sokerijuurikkaasta valmistettua melassia missään muodossa ja jatkan sen osalta testein. Suunnitelmana onkin tehdä testejä tomaatin varkaista juurrutetuilla taimilla, joilla ei ole toistaiseksi yhteyttä melassiin.

Toivottavasti asiaan tulisi jokin selvyys lähiaikoina. Ongelman aiheuttaja saattaa olla melassi tai sen annostus. Vika saattaa olla myös maassa tai sen pH:ssa. Ongelma saattaa olla myös kasvitaudissa joka on voinut levitä kaikkiin mullan mukana tai siirtyä muihin vuoksi-luode pöydän yhteisessä kastelussa. Sattumien summa tai pulma piilee jossakin joka ei vielä tullut tässä esille.

Viime vuonna käytin Remo Nutrientsin lannoitesarjaa, joka sisälsi melassia. Tuo melassi on tehty käsitykseni mukaan sokeriruo’osta. Sen melassin kanssa ei ollut mitään ongelmia, päin vastoin. Ihastuinkin tuon kautta melassiin, josta tämäkin kokeilu sai pontta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...