tiistai 26. kesäkuuta 2018

Epäonnen kurkut

Vaikka avomaalla kasvit kasvavat hienosti, ei tilanne ole hyvä avomaankurkkujen kanssa. Niitä vaivaa näivettyminen. Kerta toisensa perään. Syytä tälle ei ole tiedossa.


Avomaankurkut näivettyvät näivettymistään

Avomaankurkut lähtivät kasvuun hienosti heti kylvöstä. Niiden kamppailu elämästä alkoikin kun ne siirrettiin ulos. Siirtohetkellä vallitsi hellekeli ja arvata saattaa miten siinä kävi. Kurkut suivaantuivat täysin tästä siirrosta. Siirto tapahtui kasvihuoneen eteen lavakauluksiin. Kasvihuoneen edusta on lämmin ja aurinkoinenkin ja tästä syystä kurkkuja alettiin heti varjostaa varjostusverkolla. Kurkkuja ei kuitenkaan siirretty suoraan sisältä ulos, vaan ne saivat totutella muutamia päiviä kasvihuoneessa ja sitten ulkosalla.


Kurkut istutettuna lavaan


Kaksinkertaiset varjostusverkot suojaamassa

Melko pian oli havaittavissa auringon aiheuttamia palovammoja tai ainakin sellaiseksi luokiteltavia vaurioita. Varjostus oli suhteellisen hyvä ja lähes vieressä olleet kesäkurpitsa ja pavut eivät olleet saaneet polttovaurioita samanlaisella varjostuksella. Varjostusta piti parantaa jos se ei ollut kuitenkaan riittävä. Varjostusmateriaaliksi vaihtui hallaharso.



Hallaharso varjostussuojana

Koska hallaharsolla on lämmittävä vaikutus, jätettiin harso auki päädyistä ja hieman edestä. Tällä taattiin ilman liikkuminen harson alla ja vältyttiin turhalta kuumuudelta. Vaan tämäkään ei auttanut. Kurkut lähtivät välillä kyllä kasvuun, mutta vain näivettyäkseen hetken päästä. Tätä jojoilua oli periaatteessa jatkunut koko lavakasvatuksen ajan.



Kurkuntaimi ilman juuria


23/26 kurkkua oli juuriltaan tällaisia

Kun kurkkujen juuria alettiin tutkia, alkoi syitäkin löytyä huonolle kasvulle. Kurkuilla ei ollut nimittäin juuria. Kurkuilla ei ollut kunnon juuria siinäkään vaiheessa kun ne istutettiin lavaan, mutta eivät ne näin heikkoja olleet edes silloin. Taimivaiheessa käytetty Biolan/Novarbon taimimulta ei missään nimessä antanut kunnon tulosta ja olin suoraan sanottuna pettynyt tuotteeseen, vaikka varovaisesti toivoin siltä hyvää tulosta.

Koska juuristo on näin pahasti näivettynyt, en keksi muuta vikaa kuin lavassa oleva multa. Multa on viime vuodelta tomaattien vanhaa multaa. Joko siinä on jotain vikaa voimakkuuden tai eliöstön suhteen. Kyseessä on sekoitus Biolanin tuotteita ja tuntuu ettei niistä ole seurannut kuin ongelmia ongelmien perään. Mullan voimakkuus on vielä mittaamatta, koska kyseessä on hieman hankalampi toimi.

Lopulta oli hieman pakko myöntää, että siemenet ovat näiden kurkkujen osalta heitetty hukkaan ja taimista ei tule mitään. Kurkun taimet nousivat toinen toisensa perään juurettomina ylös. Lopulta lavaan jäi 3 tainta 26:sta. Loput korvattiin taimiston kurkuntaimilla. En lähtenyt niitäkään istuttamaan aivan suoraan lavaan, vaan suurimpaan osaan taimia tein istutuksen kurkkuruukkuun, josta juuret pääsevät vasta myöhemmin leviämään lavan multaan. Osa kurkuista päätyi sitten lopulta suoraan lavaankin. Katsotaan mitä tapahtuu.


Kurkuntaimia taimistolta


Kurkut istutettiin purkkeihin, josta juuret pääsevät läpi


Kurkkuja lavassa purkeissa


Kurkkuja lavassa ilman purkkeja

torstai 21. kesäkuuta 2018

Juhannussima raparperista

Sima ei ole vain vapun juoma, vaan se sopii janojuomaksi myös helteisiin kesäpäiviin. Perinteisen siman korvaajaksi kannattaa kokeilla myös maustettuja simoja. Raparperista valmistuu oiva sima. Tee raparperisima vaikka vaikka juhannuksen kesätaikojen ohessa.

- 1kg Raparperia
- 4l vettä
- 5-6dl sokeria
- Puolikkaan sokeripalan kokoinen nokare hiivaa

Huuhtele ja leikkaa raparperit ohuiksi paloiksi. Lisää kattilaan vesi ja raparperit ja keitä niitä hiljalleen 15-20 minuuttia. Siivilöi keittämisen jälkeen jäljelle jääneet raparperit pois.
Lisää sokeri nesteeseen samalla sekoittaen. Anna sokerin liota kokonaan.
Liota hiiva pieneen määrään vettä ja lisää se sitten kädenlämpöiseen simapohjaan.
Sekoita hiiva hyvin simapohjaan.

Laita kattilan päälle kansi ja anna seistä vuorokauden huoneenlämmössä. Laita pullon pullon pohjalle 1tl sokeria ja pari rusinaa. Pullota sima pulloihin ja vie viileään. Kun rusinat ovat nousseet ylös, juhannussima on valmista.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Operaatio: Amppelinvaihto

Oli synkkä ja myrskyinen yö… ei vaineskaan kun kuuma ja helteinen päivä. Amppelit ovat mielestäni erittäin monikäyttöisiä, vaikka ne mielletäänkin vain kukkien ruukuiksi. 

1-IMG_20180610_164805
Amppelista kurkut pääsevät levittymään nopeasti kattorakenteisiin

Amppelit ovat kasvihuoneessa loistava tapa saada siirrettyä kasvatuksia kohti kattoa, tilaan joka muuten jäisi vähemmälle käytölle. Pienemmät kurkkulajikkeet menestyvät hienosti amppelissa, vaikka ne eivät olisi suoraan amppelikurkkuja. Tällaisia ovat mm. Hopeline f1 ja Baby f1. Myös avomaankurkut voivat menestyä tällä tavalla.

Vaikka amppelit tuntuvat loistavalta ratkaisulta moneen ongelmaan, tuovat ne mukanaan myös ongelmia. Kuumassa ne kuivuvat helposti, multatila on pieni ja pitkien sankojen kanssa ne roikkuvat joskus turhankin alhaalla. Markkinoilla on vesisäiliöllisiä amppeleita, mutta niiden multatilavuus tuntuu olevan entistä pienempi tai ruukku on todella hintava.

Helsingin Puutarhatarvikkeen valikoimasta osui silmiin Root Pouch ruukku. Se saattoi olla jotain sellaista jota olen etsinyt nykyisten amppeleiden tilalle. Root Pouch ruukut ovat kankaisia. Tarkemmin sanottuna kangas on valmistettu muovikuiduista jotka on saatu kierrätetyistä muovipulloista. Root Pouch valikoima on melko kattava, mutta valintani osui Boxer Line mallistoon joka on tehty kestämään vuosia.

1-IMG_20180617_095425
Mallistosta löytyy sangallisia ja sangattomia malleja


1-IMG_20180610_165222
Ruukussa oli jo paljon juuria ja osa kierteli ruukun kulmissa massiivisesti

Ruukunvaihtoja ei pitäisi tehdä kesken kautta. Tästä tuli heti muistutus, kun aloitin ottamaan vanhaa amppelia alas kasvihuoneen katosta. NAPS! Kyllä, toisen kurkun runko napsahti poikki ja aivan mullan pinnasta. Toinen puoli tuli sentään suhteellisen kivuttomasti alas. Onneksi runko meni poikki vain puoliksi ja oli helposti taivutettavissa kiinni. Vahvistin poikkimenneen rungon varttamiseen tarkoitetulla kelmuteipillä hieman pidemmältä matkalta. Teippaus näytti tukevan runkoa hyvin ja piti revenneen välin kiinni.

Kurkku oli jo kasvattanut melkoisesti juuria ja osa niistä kiertelikin melko tiiviisti ruukun reunoissa ja kulmissa. Kangasruukku pitäisi nyt estää tätä ilmiötä, ja lopettaa juurten tehoton kiertely ruukunreunoissa. Kangasruukku toimii siis samoin kuin AirRAP-ruukku.

1-IMG_20180610_165650
Kokonainen Turun Sanoma ruukun pohjalla

Kuituinen ruukku hengittää huomattavasti paremmin kuin tavallinen muoviruukku. Sen eräänlainen vitsaus on nopea kuivuminen. Kuivumista ei ainakaan helpota sen sijainti johon olen ruukkua viemässä, ylös katonrajaan kasvihuoneessa. Niinpä päätin silputa ruukun pohjalle sanomalehteä keräämään ja luovuttamaan kosteutta. Nähtäväksi jää miten tämä kerros toimii. Tässä olisi varmasti potentiaalia jollekin muullekin materiaalille, mutta äkkiseltään en keksinyt muuta.

Periaatteessa nopeasti kuivuvissa tai ainakin helpommin kuivuvissa ruukuissa kannattaisi käyttää tiiviitä multia, joka sinällään hidastaisi kuivumista. Tapauksessani tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska halusin yrittää pitää ruukun painon hieman kevyempänä. Ei se etteikö kasvihuoneen rakenteet kestäisi sitä, mutta lähinnä mielessä oli siirtämisen helppous ja se ettei ruukun sankoihin kohdistuisi turhaa rasitusta. Tästä syystä valitsin kasvualustaksi kuohkean turpeen jossa oli seassa perliittiä. Tähän olisi voinut sekoittaa vielä sekaan vermikuliittia, joka sitoo kosteutta, mutta se jäi tekemättä.

1-IMG_20180610_165743
Ruukun uusi multa oli kevyttä ja kuohkeaa painosyistä

1-IMG_20180610_170756
Kurkut saivat totutella ruukkuunsa pari päivää viileässä varjossa

Koska toisen kurkun runko napsahti poikki, en lähtenyt nostamaan ruukkua paikkaan johon sen piti mennä, vaan annoin sille pari päivää aikaa toipua. Rungon parsiminen näytti menevän erittäin mallikkaasti, koska mitään kapinointia tai mielenosoitusta ei näkynyt ja kurkku oli terhakkaana heti seuraavana aamuna.

Parin päivän odotuksen jälkeen uusi amppeli päätettiin nostaa kattoon. Alkujaan ajattelin sitoa ruukun narulla kahvoistaan kasvihuoneen katossa kulkevaan metalliputkirivistöön. Koska kaaren välissä oleva putki on helppo irrottaa, päätettiin putki ottaa alas ja pujottaa se suoraan ruukun kahvojen läpi. Samalla saatiin oksistoa sidottua jo maassa tähän putkeen. Putket ovat vanhan vaatetustehtaan linjaston peruja ja tehty kestämään kuormia. Amppeleiden ripustamiseen ne ovat olleet loistavia.


1-IMG_20180615_190050
Ruukku nostettiin roikkumaan sangoistaan kattoputkistoon

1-IMG_20180617_084625
16 litran Root Pouch lähes triplasi ruukun tilavuuden

1-IMG_20180615_190019
Tippukastelun ansiosta kastelu ei aiheuta suurta vaivaa

1-IMG_20180617_084433
Baby f1 kurkku on erittäin tuottelias

tiistai 12. kesäkuuta 2018

AirRAP-ruukku, STOP juurien kiertelylle

Blogiyhteistyö: Helsingin puutarhatarvike

Markkinoilla on monenmoista ruukkua, mutta harva ruukku muuttaa juurien luontaista käyttäytymistä ja pakottaa juuret haarautumaan. AirRAP-ruukku on tällainen.

IMG_20180609_130524
AirRAP-ruukku poikkeaa melkoisesti perinteisestä ruukusta

Helsingin puutarhatarvike lähetti AirRAP-ruukun testiin. Kyseessä on erikoinen ruukku, mutta mistä siinä on oikein kyse?

Kasvit kasvattavat luontaisesti juuria alaspäin ja sivuille. Jos juuren kärki osuu esteeseen, se lähtee myötäilemään estettä. Ilmiö on tuttu perinteisistä ruukuista, jossa ruukun pohjalla, kulmassa tai sivussa on paljon kierteleviä pitkiä juuria.

IMG_20180610_165226
Voimakasta juurien kiertymistä ruukun kanteissa

AirRAP-ruukku on niin sanottu “air pruning” ruukku, jossa ruukun muoto ohjaa juuren kärjen suppiloon, jonka päässä on ilmareikä. Kun kärki saapuu reiälle, se kuivuu ja juuri lopettaa luonnollisesti pituuskasvunsa. Pituuskasvun loppuminen aiheuttaa juuren haarautumista. Näin juurimassa ei muodostu ruukun reunaan, vaan koko multatila tulee hyödynnettyä paremmin ja juurimassasta tulee automaattisesti suurempi sekä tehokkaampi voimakaan haarautumisen ansiosta.

IMG_20180609_115723
Ruukku koostuu kolmesta osasta

AirRAP-ruukku toimitetaan osissa. Se koostuu kolmesta osasta. Sivulevystä, pohjasta ja kokoonpanoa kasassa pitävistä ruuveista. Kokoaminen on helppoa, hauskaa ja nopeaa.


IMG_20180609_115737
Kennon toinen pitkäsivu on reunasta ummessa, se on ruukun yläosa

IMG_20180609_115752
Pohjaosan kolme nyppylää tulevat sisälle päin

IMG_20180609_115800
Koko kokonaisuus pistetään kasaan mukana tulevilla ruuveilla

IMG_20180609_115933
Pohjalevy tulee alimpien nystyrärivin päälle

Ruukku on todella helppo ja nopea koota. Pohjalevy tulee alimman nystyrärivin päälle. Seinämän pystysuunnan tunnistaa siitä, että ruukun yläreunassa on kaksi riviä nystyröitä, joiden rei’itystä ei ole aukaistu. Sivu kietaistaan pohjan ympärille ja ruuvataan ylä- ja alareunasta nystyrän reiästä kiinni. Vaikka ruuvi voisi houkuttaisi ruuvata sisäpuolelta, älä tee sitä.

IMG_20180609_130418
Ruuvi ruuvataan päällekkäin olevien sivujen reikien läpi


IMG_20180609_130513
Valmis ruukku

”Air pruning”  ruukkujen synti tai lahja on niiden hengittävyydessä. Hengittävyys takaa happea juuristoalueelle, mutta samalla kuivattaa tehokkaasti kasvualustaa. Tästä syystä suosittelen valitsemaan kokoa suuremman ruukun, mitä valitsisit normaalisti. Myös kasvualustan suhteen kannattaa suosia tiiviimpiä kasvualustamateriaaleja. Hengittävä ruukku on loistava valinta niille, jotka herkästi ylikastelevat kasveja.

Ylikastelua vaativa kookos toimii myös ruukussa, mutta ylikastelun määrä pitää olla tällöin jo huomattavan suuri. Kasvualusta kannattaa myös painaa näissä ruukuissa hieman tiiviimmäksi, tai olla ainakaan jättämättä sitä turhan ilmavaksi.

Nämä asiat ovat tulleet todettua testaillessa Air-Pottia, ruukun “Amerikan serkkua”. Verrattaessa eroja eurooppalaiseen AirRAPin ja amerikkalaisen Air-Potin välillä, erot jäävät pieneksi. Valintatilanteessa näiden kahden välillä kallistuisin AirRAPin kannalle. Se on rakenteeltaan hivenen jämäkämpi, sivuseinä hivenen paksumpaa materiaalia, pohjakartiot ja ruuvit jotka on tarvittaessa ruuvattavissa työkaluavusteisesti kiinni. Myös varastoitaessa AirRAP vie sivuseinän suoran leikkuun takia vähän vähemmän tilaa.

IMG_20180609_135252
Umpinainen ylärivi muodostaa kasteluvaran ruukkuun

IMG_20180609_135223
Tanskan vienti-tomaatti uudessa ruukussaan

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Bokashi – matkalla supermultaan, eka täynnä

Blogiyhteistyössä: Viidakkotohtori

Aloitin Bokashoinnin kolme viikkoa sitten. Nyt ensimmäinen ämpäri on täynnä. Täyttyneen ämpärin myötä siirrytään ensimmäisen ämpärin kohdalla kakkosvaiheeseen.

1-IMG_20180606_202154
Ensimmäinen ämpäri lähes täynnä

Ensimmäisen bokashiämpärin täyttymiseen meni siis kolme viikkoa. Se on on melko normaaliaika, mutta riippuu tietysti kuinka paljon taloudessa syntyy biojätettä. Nyt ämpäri sai hieman myös täytettä kellarissa vanhentuneista perunoista ja porkkanoista.

1-IMG_20180608_153104
Ensimmäinen täynnä, toista aloitetaan

Ensimmäinen ämpäri tuntui täyttyvän jo alkuviikosta, mutta ilmeisesti käyminen oli jo siinä mallilla tässä vaiheessa, jotta tilaa järjestyi helposti aina lähes päivittäiselle litralle-puolelletoista biojätettä. Aivan täyteen ämpäriä ei kannatakaan täyttää, koska ilman saaminen ämpäristä tuntuu vaikeutuvan jos kantta ei pysty painamaan lommolle alaspäin.

1-IMG_20180608_153210
Prosessin toimivuudesta kertoi myös se että bokashinestettä alkoi kertymään runsaasti

Kun prosessi pelaa ja biojätteen kosteus on kunnossa, bokashinestettäkin kertyy. Vaikka kerätty biojäte ei ollut mitenkään märän oloista, nestettä tuntui kertyvä melko paljon. Sitä kun tuntui kertyvän lähes 2dl vuorokaudessa. Ämpärin pohjalle kertynyt neste kannattaakin valuttaa tarpeeksi usein pois, koska se alkaa käydessään haisemaan pahalta.


1-IMG_20180608_155024
Valmistumispäivä on hyvä kirjoittaa kanteen, jotta ämpäri ei unohdu

Nyt kun ensimmäinen ämpäri tuli täyteen, jätetään se jälkikypsennykseen, jossa fermentoiminen jatkuu. Ämpäri jätetään siis rauhaan 2-3 viikon ajaksi. Koska meillä näyttäisi ämpäri täyttyvän kolmessa viikossa, valitsin etukäteen jälkikypsennyksen ajaksi kolme viikkoa. Mutta pitää tyytyä kahteen viikkoon, jos ämpärille tulee tarvetta aiemmin.

Täyttynyt ämpäri suljetaan viimeisen täytön jälkeen tiiviisti kiinni (huomio ettei kannen väliin jää mitään) ja ämpäri pidetään yhä huoneenlämmössä. Vaikka ämpäri jätetäänkin nyt rauhaan, tulee sieltä myös muistaa tyhjentää bokashinesteet pois. Nesteen kertymistä kannattaa seurata ja pitää nesteen tyhjennysväli soviteltuna nesteen kertymiseen. Nesteen kertymisestä riippuen se kannattaa tyhjentää 2-5 päivän välein. Nesteen tyhjentämisen yhteydessä tulee muistaa painaa ämpäri jälleen ilmatiiviiksi.


1-IMG_20180608_153048
Asetin toisen ämpärin pohjalle yhden irrotetun kerroksen talouspaperia ja kostutin sen kevyesti. Kostutettuna se pysyy helpommin paikallaan kun päälle laitetaan ensimmäiset biojätteet


1-IMG_20180608_154742
Ensimmäisen kerroksen alle ja päälle tulee bokashirouhetta



Bokashi – nopeasti supermultaa biojätteistä
Bokashi – matkalla supermultaan, eka täynnä
Bokashi – multatehdas
Bokashi – valmista multaa

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Mitä kuuluu tomaateille?

Kasvihuonekausi alkoi tomaattien kanssa melko murheellisesti. Kaikki tomaatit oirehtivat voimakkaasti jostain joka käpristi niiden latvat poikkeuksellisella tavalla pitkittäin.


Gordost sibiri, nämä hedelmät lähtivät muodostumaan ennen oireilua

Nyt tilanne on parempi ja osittain korjaantunut. Ilman tomaattia ei tästä kaudesta jäädä, mutta alkuvaikeudet tulevat näkymään kauden loppuun saakka. Se mikä ongelmat aiheutti, on edelleenkin mysteeri. Periaatteessa ainoa muuttunut tekijä on rehumelassi, jonka käyttö aloitettiin lannoitelisänä tomaateille heti kasvihuoneessa ja lopetettiin ongelmien yltyessä. Lannoitus on ollut muuten sama, joskin arvoissa on tehty muutoksia kasvun edetessä.

Osassa tomaatteja jäljet näkyvät voimakkaammin kuin toisissa. Jäljet ovat tuossa 60-100cm:n korkeudella ja osittain vaikutukset näkyvät korkeammallakin. Vioituksia on käytännössä aivan jokaisessa tomaatissa. Jopa vahvoissa vanhoissa kauppalajikkeissa.

Vioitusalueen ala- ja yläpuolella lehdet ovat hyviä. Joissakin kukkanuput ovat kärsineet ja pölytys ei ole onnistunut. Näissä tomaatit jäävät pieniksi tai kukka-aiheet ovat kuivuneet paikalleen. Osasyyllisiä voidaan toki etsiä olosuhteista ja muusta lannoituksesta, mutta kaikkiin oireisiin ei varmasti löydy yhtä ja samaa syyllistä.


Vioitusalue on nähtävissä selkeästi tomaatin keskivaiheilla


Vioituskohdassa lehdet ovat edelleen osittain kippurassa



Reunemmassa lehdet ovat hieman oienneet pahimmasta rullauksesta



Vioitusalueen yläpuolella on jonkin verran epämuodostumaa



Nykyinen latva näyttää virheettömältä


Tässäkin tomaatissa vioitusalue on selkeästi nähtävissä


Vioittuneita lehtiä


Tässä kukkatertussa ei tunnu kaikki olevan kohdallaan


Osa lehdistä ovat tyvestä melko normaaleja, mutta sen jälkeen kasvu kutistuu kasaan


Koska suurimmat epäilykset vianaiheuttajasta liittyy melassiin, aion tehdä sillä kokeita. Koetaimet ovat nyt juurtuneet ja turvotettu turve kuivahtanut nyt ensimmäisen kerran.

Epäilys melassista ei ole outo, koska näitä vioituksia on ollut tänä vuonna todella monella. Yhteiseksi nimittäjäksi on eri tapausten välillä muodostunut sokerijuurikkaasta valmistettu melassi tai sen jatkotuote vinanssi. Vikahan ei ole melassissa tai vinanssissa itsessään, vaan sen mahdollisesti sisältämissä rikkakasvientorjunta-ainejäämissä. Huomion arvoista on, että Kekkilä on myöntänyt ettei se voi taata varmuudella Kekkilän brändin alla myytävän hollantilaisen valmistajan luomulannoitteen sisältämän vinassin torjunta-aineettomuutta.

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry:n sivuilla kerrotaan amino- ja klopyralidivaurioista perunalle, jossa kyseisiä myrkkyjä on jäänyt maahan. Vioitusoireet näkyvät perunassa koukkumaisina lehtinä taimivaiheessa. Vioitukset näkyvät erityisesti tässä kuvassa.
Perunassa näkyvät vauriot ovat todella samanlaisia kuin omissa tomaateissani oli.

Melassin mahdollisesti sisältämää torjunta-ainetta ja muutenkin melassin tuottamaa ongelmia on tarkoitus todeta testitaimilla. Tavoitteena on aloittaa testitaimien lannoittaminen kokeellisilla annostuksilla jo tänä viikonloppuna. Testitaimilla on tarkoitus testata aikaisempaa lannoitusta melassilla, sovitetullummalla arvolla melassilla, korkealla typellä ilman melassia ja korkealla kaliumilla ilman melassia. Varsinaista kontrolliryhmää ei tarvita, koska tarkoituksena on löytää lehtiä pitkittäin rullaava vaikutus.

Osa tomaateista voivat oloihin nähden hyvin. Vaikka jossakin vaiheessa suunniteltiin uuden latvan kasvattamista varkaasta, ei näin mielestäni toimittu yhdessäkään tomaatissa. Varkaita ei tullut vioitusalueelle ja ylemmäs kasvaneet varkaat lähtivät lopulta kilpailemaan tasan vanhan eloon heränneen latvan kanssa. Pari tomaattia ovat ilman selkeää latvaa, vaikka kyseessä pitäisi olla runkotomaatti. Pariin tomaattiin jätettiin varas latvan rinnalle, jolloin tomaatista muodostui kaksilatvainen.

Pientä lannoituksesta johtuvaa rullausta on ollut nyt näkyvissä, kun aloitin automaattisen kastelun tippaletkujen kautta. Tämä ongelma on helposti korjattavissa laimentamalla hieman tankkiseosta vedellä. Toisin kuin aiemmin lähdet eivät rullaa nyt pitkittäin, vaan poikittain.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...