Miltä näyttää nyt kasvarissa ja pellolla?

Syksy tulee. Se on varmaa. Ilmat viilenevät ja varsinkin yöt alkavat olla järjestään viileitä. Kasvitaudit leviävät viileän ja kostean ilman ansiosta entistä helpommin. Kasvihuoneessa härmästä on kärsitty jo kesäkuun viileistä öistä lähtien, eikä tilanne muuttunut miksikään heinä-elokuun helteissä. Tullut härmä oli ja pysyi.



Kesä oli monin puolinen kiireinen ja se näkyy. Pakolliset ja raskaat remontit juuri keskellä helleputkea vain imivät energiat. Kasvien huomioimiselle ei riittänyt aikaa ja kiinnostuskin oli kateissa. Niinpä ne eivät ole saaneet kaikkea tarvitsemaansa hoitoa. Alkukauden vaikeudet painoivat vaakakupissa ja varsinaiseen flow-tilaan ei päästy. Epäjärjestyksestä ja huonoista kokemuksista huolimatta satoa on tullut ja tulee vieläkin riittäviä määriä.

Kasvihuoneen yllättäjiin kuuluu ehdottomasti suippopaprikat. Ne pelastettiin kauppapuutarhalta ja ovat olleet todella vähällä huomiolla. Jos nämä olisivat kasvaneet hyvässä paikassa, hyvässä mullassa, sato olisi ollut todella runsas. Paprikoita näistä on syöty pitkin kesää ja uutta näyttää edelleen tulevan.



Tässä hyvä esimerkki hoidon laiminlyönnistä. Paprikan juurelta saa kohta kerätä nokkossadon. Nokkoset ovat kasvaneet peltomullasta ja kasvavat edelleen.



Aji verde chiliä on tullut riittävästi ja tulee vielä pitkään. Liiallinen kastelu näkyy kellastuneina lehtinä. Syy liikakasteluun on seonnut kellokytkin, joka resetoi itsensä 00:00. Kyseessä on DIN-kiskossa ja sähkökaapissa oleva digitaalinen kellokytkin. Uusi on tulossa… kohta. (toivottavasti ensi kevääksi)



Keltaisuutta edessä, harmautta takana.



Härmä. Tämä tuli jo kesäkuussa ja taistelu sitä vastaan on hävitty jo aikoja sitten.



Kurkut vaativat paljon hoitoa. Nämä kurkut menevät ylös ja alas. Aina hoidon tai hoitamattomuuden mukaan. Latvat ja sivuhaarat ovat kasvaneet ylhäältä takaisin alas painovoiman pakottamina. Odotin kurkkujen kuolemista jo aikoja sitten, mutta ne piristyivät uudelleen viileiden ilmojen alettua.



Jurassic kurkku on melkoinen sissi kestämään. Toinen pää kasvista on härmän ryydyttämä, mutta viileiden ilmojen myötä latva alkoi pukata uutta kasvua.



Kuivuutta tomaateissa. Vaikka kastelu toimii automaattisesti, pitää huolehtia, että:
A. Tankissa on vettä, B. Tippusuuttimet ovat auki



Osa kastelussa käytettävistä tippusuuttimista (ja tikuista) ovat menneet tukkeeseen veden epäpuhtauksista. Kierrossa on mukana hiekkasuodatin, mutta se toimii vasta ja vain kiertäneelle vedelle. Tänä vuonna hellejakson aikana kaivosta tuli normaalia enemmän tällaista saven kaltaista muhjua ja se menee kaivopumpun 120µm lamellisuodattimen ja tippukastelupumpun 120µm verkkosuodattimen läpi.  Projektina on rakentaa riittävä vedenpuhdistin tulevalle vedelle, mutta sekin on arvatenkin vielä kesken.



Avomaakurkut lähtivät parin yrityksen jälkeen kasvuun. Tosin missään järin hyvässä kunnossa ne eivät ole. Syyksi epäilen vihannespunkkeja. En halua edes varmistua asiasta.



Peltotomaattien (eli niiden jotka eivät mahtuneet kasvihuoneeseen) suhteen olen hieman pettynyt. Joukossa oli pari siperialaista lajiketta, joiden tuotto jäi todella vähäiseksi. Ehkä kesän kuumuus ei sopinut niille. Muutenkin tomaatit kasvoivat oloihin näiden vaivalloisesti. Satoa näistä on kuitenkin kertynyt, vaikka mitään kauniita ne eivät ole olleet.



Citrina on tykittänyt tomaatteja myös ulkona. Ne ovat tuottaneet satoa runsain määrin kasvihuoneesta, mutta myös ulkoa.



Ulkotomaateista menestyjiä ovat testitomaatit, joille annettiin Helsingin puutarhatarvikkeen lähettämää Oldtimer Organic lannoitetta. Oman ja lannoitevalmistajan sekoitussuhteiden välillä ei ollut kovinkaan merkittäviä eroja sadon muodostuksessa ja kypsymisessä.


Nelson f1 jättikurpitsa. Mikään jätti tämä ei ole, mutta annetaan muille lisää tilaa ja voimaa.



Nelson kurpitsa on myskikurpitsan tyyppinen. En ole mikään kurpitsafani, mutta tämä maistui loistavalta risoton sekaan pilputtuna. Rakenteeltaan kiinteä.



Kurpitsakesä on ollut kaksijakoinen. Kurpitsaa tulee ja mätänee. Jossakin vaiheessa kehittyviä kurpitsoita oli paljonkin, mutta jostain syystä ne mätänevät. Yhdeksi syyksi veikkaan lämpöä, toisena ampiaisia. Nelson kurpitsoista ovat kaikki kehittyneet selvinneet, mutta keltaiset Gran gigante jättikurpitsoista ainakin 7/9 on mädäntynyt pois. Elinvoimaa kasveissa kyllä riittää ja yksi haara huitelee n. 8-9m päässä istutuspaikasta.



Kyssäkaalia oli tänä vuonna meillä ensimmäistä kertaa, mutta ei viimeistä. Alkuvaikeuksien jälkeen satoa tulee hyvää tahtia. Maistuu lantulle, mutta kasvaa nopeasti ja on jopa maistuvampi. Ehdottomasti ensikaudelle. Käytön suhteen pitää olla nopea, koska suuretessaan ainakin tämä lajike muuttuu puumaisemmaksi ja tikkuiseksi.



Maissi ottaa pitkään kypsyäkseen. Tähkän päässä oleva tupsu pitäisi ensin ruskistua ja sitten tippua pois. Nyt tosin tupsun tippumista ei näytä tapahtuvan sitten millään.

Kaikesta huolimatta maissia on saatu jo syötäväksi. Liiallisesta odottelusta kertovat osittain itämään lähteneet maissit.



Kesäkurpitsaa on tänä kesä tullut loistavasti. Nyt jäljellä on yksi, joka saa kasvaa kokoa.




Porkkana on kasvanut hyvin. Sen syönti on jäänyt hieman unohduksiin ja sitä olisi voinut syödä paljon runsaamminkin. Makea Sugarsnack 54 menettää makeuttaan vanhetessaan.

Lehtikaalia on enemmän kuin pystyy syömään. Kesä on niille ollut eduksi. Katsotaan selviääkö tämä lopputalveen saakka, kuten viime vuotinen lajike.



Perunapelto alkaa olla ruskea. Kohta on noston aika.




Kasvihuonetta siivotessa kurkiparvet lentävät aina yli. Nämä olivat hanhia, joten kausi jatkuu vielä.

Bokashi – valmista multaa

Blogiyhteistyössä: Viidakkotohtori

Viime kerralla kirjoittelin multatehtaasta, joka on bokashimullan viimeinen vaihe. Nyt fermentoidut biojätteet ovat muuntuneet mullaksi. Tosin vasta toinen yritys tuotti tulosta.





Ensimmäinen multatehdas ei onnistunutkaan odotusten mukaisesti ja 20 päivän päästä biojätteet olivat lähes samassa tilassa kuin ne oli multatehtaaseen laitettaessa.
Mikä siis meni pieleen?

Moni asia voi mennä pieleen tässäkin. Syitä voi vain arvuutella. Multaukseen käytetty multa ei ollut laadultaan sopivaa, multatehdas oli liian kuumassa paikassa. Bokashiämpäriin silputtu tavara oli jäänyt liian suureksi kooltaan. Multatehdas oli liian hapeton.


Toisella yrittämällä siis onnistuin.
Tässä siis tarinaa siitä miten onnistuin toisella yrityksellä.

Jälkikypsytyksen suhteen en kiirehtinyt. Bokashi sai kypsyä hieman yli 3 viikkoa. Biojätteen kertymistahti mahdollisti tämän ilman kolmatta bokashiämpäriä. Fermentoituneen bokashin sekoitin multaan reilunkokoisessa astiassa. Sekaan laitoin vielä hieman vanhaa multatehtaan multaa “juureksi”.

Multaukseen käytettävä multa on oltava laadultaan hyvää. Liian hiekkainen, savinen tai voimakkaasti lannoitettu multa ei käy. Multatehdas ei myöskään toimi esim. turpeella.

Koska kasvihuoneessa on käytössä turvetta, en omistanut kunnollista multaa. Peltomulta osoittautui rakenteeltaan sopimattomaksi ensimmäisellä yrityksellä, eikä se käynnistänyt multatehdasta käyntiin. Toiseen yritykseen sain hankittua maatunutta metsämaata, johon hieman lisättiin hiekkaa. Multa sisältää jonkin verran savikokkareita, pieniä kiviä ja juuria, mutta nämä sihdataan siitä pois myöhemmin. Multaukseen käytetyn mullan laatu korreloi suoraan myös bokashimultaa. Näin ollen kasvituholaisia tai kasvitauteja sisältävää multaa ei kannata käyttää bokashin multaukseen.

Riittävästi multaa. Sekoitussuhde on vähintään 50/50. Mittana käytin bokashiämpäriä. Ilman välipohjaa mullan tilavuudeksi tulee suurempi kuin bokashin. Tällöin mullan määrä ei ainakaan jää pienemmäksi kuin itse bokashin.

Sekoita bokashi ja multa kunnolla. Käsin sekoituksen lisäksi käytin apuna porakonetta ja laastivispilää. Multaukseen käytin nyt enemmän energiaa ja huomiota, enkä ainoastaan tyytynyt sekoittaan karkeasti lapiolla.

Multauksen jäljiltä bokashi pitäisi olla mahdollisimman sekaisin multaan. Mitä pienemmäksi biojätteet on jaksanut paloitella, sen helpompaa multaus on. Pienempi silppu myös nopeuttaa itse maatumisprosessia.

Ensimmäisellä kerralla käytin multatehtaana yhtä isoa saavia. Multatehtaassa kannattaa kuitenkin suosia laakeita ja matalia astioita. Näin happi kulkee paremmin maatuvaan bokashiin. Verrattuna ensimmäiseen multatehtaaseen, jaoin mullatun bokashin kahteen saaviin. Saavien pohjat oli myös rei’itetty paremman hapettumisen edistämiseksi. Myös liiallinen kosteus pääsee valumaan rei’istä pois jos sitä on liikaa.

Pohjalle laitettu mullan määrä oli vähäinen, koska sen ei pohjareikien takia tarvitse toimia nesteenkerääjänä. Näin hapella on lyhyt matka maatuvaan ainekseen.

Mullattua bokashia ei kannata yrittää mahduttaa yhteen isoon multatehtaaseen, vaan se kannattaa jakaa useampaan astiaan. Mullatun bokashin jakaminen kahteen on jo hyvä lähtökohta.

Siirsin mullatun bokashin multatehtaaseen ja pyrin jättämään sen mahdollisimman ilmavasti saaviin. Jätin saavin myös ylös maasta, jotta pohjareiät pääsevät hengittämään paremmin. Samalla maasta ei pääse luikertelemaan multaan mitään ei toivottuja eliöitä.

Hajulukoksi käytin myös hyvin vähäistä multamäärää, 2-3cm. Koska multatehdas oli ulkona, ei hajuhaittojakaan pääse syntymään vähäisen multamäärän takia. Sisällä tilanne voi olla eri.

Multatehtaat ovat viileässä ja varjoisassa paikassa. Nyt ei toisin ole enää +33 helteitä, jotka todennäköisesti pilasivat pääosin ensimmäisen multatehtaani. Laitoin multatehtaiden päälle verkon, joka estää tuhoeläinten pääsyn saaveihin. Tämän päälle pitää laittaa vielä sadesuoja. Sadesuoja ei saa estää hapenkulkua saaveihin, joten ilmarakoa pitää jättää. Sadesuojaksi käytin levyä jonka alle jäi ilmatilaa 2-3cm.

Reilu ilmarako kuivattaa multaa tehokkaasti, mutta itse maatuva osa pysyy hyvin sopivan kosteana, kuten artikkelin kahdesta ensimmäisestä kuvasta näkyy. Käyttämäni metsämaan multa sisältää jonkin verran kokkareita ja juuria, mutta sihtaan tuotoksen myöhemmin. Nyt multatehtaasta tyhjennetty multa saa seisoa pari viikkoa, jolloin sen pH tasaantuu. Oma bokashimultani tulee käyttöön todennäköisesti ensi keväänä, joten se saa tekeytyä varastossa vielä hyvän tovin.

Bokashi – nopeasti supermultaa biojätteistä
Bokashi – matkalla supermultaan, eka täynnä
Bokashi – multatehdas
Bokashi – valmista multaa

Siemeniä talteen

Syksy ja kauden lopetus alkaa hiljalleen kolkutella nurkan takana, josta viileät yöt ovat ensimmäinen merkki. Nyt viimeistään kannattaa harkita siemenien talteenottoa niiden kasvien osalta, joilta toivoo jatkoa ensi kaudella.


Tomaatin siemeniä leikkuulaudalla

Kaikkia siemeniä ei tarvitse aina ostaa, siemeniä voi myös kerätä omasta sadosta. Siemeniä voi kerätä käytännössä lähes kaikista kasveista, mutta kannattaa miettiä mikä kannattaa ja mitä kasveja haluaa kasvattaa omista siemenistä. Yleensä kasvilla tai lajikkeella on jokin tunnearvo tai kasvi on voinut olla poikkeuksellinen sadon koon suhteen. Lajike voi olla vaikeasti saatava tai olet saanut sen siemeniä vaikkapa vain muutamia vaihtokaupan kautta. Suunnittele etukäteen mistä haluat siemeniä ja merkkaa ne lapulla ettei kypsyvää hedelmää kerätä vahingossa pois liian aikaisin.


Persilja kukkii, myös tähän kehittyy siemeniä

Lähtökohtaisesti f1 kasveista ei kannata kerätä siemeniä, koska hyvin suurella todennäköisyydellä tulevat taimet eivät ole ehkä juuri yhtä maistuvia. Hybrideistä voi toki ottaa siemeniä talteen, mutta hybridien f2 sukupolvi voi poiketa merkittävästikin f1:stä.

Partenokarppiset kurkut ja kurpitsat tuottavat vain harvoin siemeniä. Tällöinkään ne eivät ole itämiskelpoisia. Tästä syystä partenokarppiset lajikkeet eivät ole siemenlajikkeita.


Chilien ja paprikoiden siemenet voi kerätä vaikka voileivän päältä

Siementenkeräämisen a ja o on kypsyys. Siemenet pitää tuleentua tai hedelmän pitää olla kypsä. Ylikypsä hedelmä on usein tae hyvistä siemenistä. Nämä siemenet itävät hyvin ja taimi kehittyy ongelmitta. Raaemmasta hedelmästä voi saada itäviä siemeniä, mutta tällöin tuloksena saattaa olla elinvoimaton taimi. Myös sirkkalehtien jumittuminen voi olla merkki liian aikaisin talteen kerätyistä siemenistä. Kypsä kurkku on muuten keltainen!


Herneenpalkojen pitää antaa kuivua ennen keruuta


Ruohosipulin voi antaa siementää paikalleen. Laukat vaativat kylmäkäsittelyn!


Tomaatit kannattaa murskata siivilässä, jossa osa hedelmälihasta valuu siivilän läpi


Pestyt tomaatin siemenet kannattaa kuivata suodatinpussissa, josta ne irtoavat hyvin


Tillin kruunut voi leikata ruskeana paperipussiin, jossa siemenet irtoavat helposti kuivuttuaan


Mitzuna kasvattaa palot, joissa on paljon siemeniä. Anna palkojen kuivettua ja ruskistua ensin