sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Kasvinsuojeluaineita ja myrkkyjä

Kuten moni on tänä vuonna huomannut, sosiaalisen median puutarhakanavilla on ollut paljon puhetta torjunta-ainejäämien mukanaan tuomista ongelmista. 

Vinassi ja vinassipohjaiset lannoitteet ovat puhuttaneet tänä vuonna paljon harrastepuutarhureita niin Suomessa, kuin myös Ruotsissakin. Eikä syyttä. Moni on törmännyt tahtomattaan ongelmiin, joiden takana saattaa olla torjunta-ainejäämät. Nämä jäämät olisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulleet sokerijuurikkaasta ja siirtyneet sieltä prosessien läpi melassiin, siitä vinassiin ja lopulta lannoiteainepulloon. 

Näin siis epäillään, mutta miksi vain epäillään? Siitä syystä, ettei asiaa ole juurikaan tutkittu. Syy tutkimattomuuteen on siinä, ettei EU:n lannokelainsäädäntö tunne raja-arvoja torjunta-aineille lannoitteessa. Toisin sanoen, rahaa ei haluta käyttää asiaan, johon ei kuitenkaan saa aikaiseksi muutosta. Tosin, asia ei tunnu hirveästi kiinnostavankaan viranomaisia, joille turvallisten ja käyttäjäystävällisten lannoitteiden valvonta kuuluu. Jotain tutkimuksia sentään on, mutta Ruotsista ja Norjasta. Joskaan niistäkään ei ole kunnollista virallista listausta ja avoimia dokumentteja. Kiwa-sertifiointilaitos ja KRAV ovat molemmat kertoneet ympäripyöreästi, että lähes kaikista vinassia sisältäneistä lannotteista (nestemäinen & pelletti) on löytynyt torjunta-ainejäämiä.

Ruotsissa kohu on ollut suuri, siitä suurkiitos puutarhakirjailija Lena Israelssonille, joka on kerännyt käyttäjien kokemuksia ja sitä kautta pommittanut eri alan valmistajia ja markkinoillesaattajia. Meteli ei ole turha, koska tutkimuksia on tehty ja jäämiä on löydetty. Omiin korviini on kantautunut eräskin tulos, jossa luomuhyväksytystä lannoitteesta oli löydetty 1400ug/kg klopyralia. Japanilaisen tutkimuksen mukaan 1ug/kg määrä riittää saamaan tomaateissa aikaan vaurioita ja 5ug/kg saa jo aikaan näkyviä vaurioita. 25ug/kg määrällä vauriot olivat merkittäviä ja käytännössä tarkoittivat sadon ja kasvin menetystä. Kun tuo kyseinen lannoite laimennetaan käyttöohjeen mukaisesti, 5ug/kg arvo saavutetaan jo 3dl:n kastelumäärällä. Ja arvatenkin, mitä pienemmästä multatilavuudesta on kyse, sen äkkiämmin rajat täyttyvät. 

Testeissä on toki löytynyt muitakin aineita, mutta suurin kysymys on, mitä eri testilaboratoriot edes kykenevät löytämään ja millaisia määriä. Yksi alalla noussut kysymys onkin, mitä kaikkea kiertolannoitteista voi löytyä ja mikä määrä mitäkin on haitallinen. Esim. aminopyralidi on haitallinen paljon pienempinä määrinä kuin klopyralidi. 


Vaikkakin lähes kaikki vinassiperäiset tuotteet tai itse vinassi on peräisin Alankomaista, oli paikallaan tutkia meidän rikkakasvien torjunta-aineita. Tukesin sivuilta on helppo löytää tuotteita joko nimellä tai vaikuttavalla aineella. Klopyralidia oli käytössä 14:sta eri valmisteessa. Osa näistä on rinnakkaisia valmisteita, mutta kauppanimet olivat jokaiselle eri. Aminopyralidia oli käytössä neljässä tuotteessa. 

HRAC (Herbicide Resistance Action Committee) on listannut torjunta-aineet nippuihin perustuen sukulaissuhteisiin. Tässä listauksessa, ryhmästä 4 Auxin mimics, löytyy klopyralidi ja aminopyralidi. 
Niiden lähellä löytyy myös 2,4-D ja MCPA. 2,4-D tehoaineella Suomesta löyty 7kpl ja MCPA:lla huikeat 20kpl valmisteita. 

Kuvakaappaus Herbicide Resistance Action Committeen torjunta-aineryhmittelystä 2020
https://hracglobal.com/tools/hrac-mode-of-action-classification-2020-map
Auksiini ryhmän torjunta-aineet matkivat kasvien kasvuhormoonia auksiinia ja saavat näin kasvin kontrolloimattomaan kasvuun. Seurauksena oksien käpristymistä, lehtien kuihtumista ja lopulta kasvin kuoleman.  


Kun koko ryhmää aletaan tarkastella, löytyy kaikkiaan 60 eri rikkakasvien torjunta-ainetta Suomen markkinoilta, joista osa toki toistensa rinnakkaistuotteita. Näistä tuotteista 15kpl sisältää kolmea eri vaikuttavaa ainetta tämän ryhmän sisältä. 8kpl sellaisia joissa on kaksi vaikuttavaa ainetta tästä ryhmästä ja lopuissa 15:sta on yksi vaikuttava aine tästä ryhmästä. 

Listaus Tukesin sivujen tietojen perusteella vs. Auxin mimics ryhmä. 


Kaiken kaikkiaan listauksella löytyi rikkakasvien torjunta-aineita, joissa oli 11 eri vaikuttavaa ainetta. Auxin mimics ryhmässä on kaikkiaan 21kpl vaikuttavaa ainetta, joista Eu:ssa oli hyväksytty 15kpl. Alankomaissa näistä yhdisteistä oli hyväksytty myös 11kpl, kuten Suomessakin, mutta hyväksyttyjen yhdisteiden lista ei ollut kuitenkaan täysin yhtenevä. Alankomaiden naapurissa Belgiassa hyväksyttyjen yhdisteiden määrä tältä listalta oli 13kpl ja Saksassa 12kpl. Myös Ranskassa oli Belgian tavoin 13kpl. 

En missään nimessä väitä olevani perillä rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutuksesta, kulkeutumisesta ja käytöstä edes yleisellä tasolla ja tämä kirjoitus voi pitää sisällään suoranaisia virheitä, mutta haluan tuoda esille, että pelkästään tässä ryhmässä on potentiaalisia kulkeutujia kotipuutarhaan, joiden vaikutus saattaa olla hyvin samankaltainen kuin nyt esillä olleen klopyralidin. 

Kalifornian yliopiston Herbicide Symptomps sivuilta voi löytää eri torjunta-aineiden haittavaikutuksia kasveihin. Valitsemalla Synthetic auxins valinnan, saa eteensä 339 eri kuvaa erillaisista vaurioista. Tuloksia voi vielä kategorisoida eri yhdisteiden valinnalla. Valittavana on: 
2,4-D, MCPA, aminopyralidi, klopyralidi, dicamba, fluroksipyyri, mekorproppi, pikloraami, triklopyr. 
Näistä ainoastaan triklopyr ei ole Suomessa hyväksytty (on kuitenkin EU:ssa). Myöskään mekoproppi ei ole hyväksytty, mutta siitä löytyvä mekoproppi-P on taas sallittu. Mekoproppin ja mekoproppi-P:n eroa en tiedä.

Herbicide Symptoms sivulta löytyy tomaatille vauriokuvia torjunta-aineille: 2,4-D, fluroksipyyri, klopyralidi, triklopyr, dikamba ja pikloraami. Tähän mennessä viime kesän tomaattivaurioiden yhteydessä on käytännossä puhuttu vain klopyraalista, vaikka kaikki nämä aineet ovat sallittuja monissa EU:n maissa ja siten mahdollisia. Käyttökohteena näillä aineilla on pääsääntöisesti leveälehtiset rikkakasvit, rikkakasvit eri viljoilla sekä rypsillä ja rapsilla. 

Jos siis kysytään mitä kiertolannoitteesta voi löytyä, en pidä lainkaan yliampuvana sitä, että niistä voi käytännössä löytyä lähes mitä tahansa. Sitten on paljon muitakin, joiden määriä ja osallisuuksia voidaan vain arvailla. Tämän mahdollistaa suuri valikoima eri rikkakasvien torjunta-aineita, niiden erillainen kulkeutuvuus, viljelykierto ja resistenssin synnyn hallinta eri valmisteilla. 

Tietooni on tullut tapaus, jossa ulkomailta tullut kanankakkaerä oli saastunut glyfosaatilla, joka onneksi ei päätynyt kuluttajille. Se oli mitä ilmeisemmin kulkeutunut siipikarjan rehuksi syötetyn viljan mukana. Glyfosaatti ei taasen edes kuulu tähän ryhmään, jota tässä käsittelin. Glyfosaattivalmisteita Tukesin sivuilta löytyy kaikkiaan 38kpl. Osa syy laajaan valikoimaan on juuri resistenssin synnyn esto. 

Tukesin sivu tuntee kaikkiaan 234kpl eri rikkakasvien torjuntaan tarkoitettua ainetta. Tämä luku ei kuitenkaan kata kaikkia Euroopan alueella myytäviä aineita ja tämän listan ulkopuolelta voidaan myös salakuljettaa myös hyviksi havaittuja, nykyjään kiellettyjä torjunta-ainevalmisteita. 

Koska toistaiseksi lainsäädäntö ei puutu asioihin, kannattaa äänestää omalla kukkarollaan. Myös ongelmatapauksissa vikaa kannattaa yrittää myös pohtia lannoitteen näkökulmasta. Pullot, kuitit ja muut tiedot kannattaa pitää tallessa. Ruotsissa tuhoutuneita kasveja on korvattu muodollisesti, joskin nämäkin pienet korvaukset saatiin väistettyä tekemällä ehdot saavuttamattomiksi. Kenelläpä on enää syksyllä kuittia tallessa alkuvuodesta puutarhamyymälästä ostetusta pienestä lannoitepullosta.

2 kommenttia:

  1. Moi kiitos kun jaksat ja viitsit tätä asiaa tuoda esille!

    Irma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Ihmisillä on Suomessakin paljon tietoa ja kokemusta, asioista ei vain puhuta julkisesti. Jostain syystä omat epäonnistumiset ja kokemukset halutaan salata.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...